Petra Suonio 2012

 MISTÄ NÄKÖKULMASTA ARVIOIT LAPSEN KEHITYKSEN PULMIA?PIDÄTKÖ NIITÄ ENSISIJAISESTI VAIKEUKSINA VAI LAPSEN OMINAISUUKSINA?

SAIRAUS- NÄKÖKULMA LAPSEN KÄYTÖS JOHTUU SAIRAUDESTA LAPSI AVUSTAJAN VASTUULLA LAPSI TYÖLLISTÄVÄNÄ LAPSELLA VAIKEUKSIA

OMINAISUUS NÄKÖKULMA LAPSELLA ERILAISIA OMINAISUUKSIA LAPSI TARVITSEE YKSILÖLLISTÄ TUKEA EI LUOKITTELE LAPSIA LAPSEN TILANNE HAASTEENA

 Jos kehitys poikkeaa merkittävästi tavanomaisesta, voidaan puhua kehityshäiriöistä tai-viivästymistä  Kehityshäiriöt ja viiveet voivat ilmetä kehityksen eri osa-alueilla  Laajuus voi vaihdella  Syyt moninaisia ◦ Perimä, raskausaikaiset, synnytykseen liittyvät, syntymän jälkeiset

 Tyypillisen kehityksen tunteminen  Odotettu taito ei ilmaannu ajallaan  Mitä aikaisemmin kehityshäiriö ilmenee, sitä vaikeammasta ja laajemmasta häiriöstä on yleensä kyse  Havainnointi  Ennakointi  Kehityksen arviointi  Moniammatillisuus, perheperustaisuus

 Usein päällekkäisiä  Vaikeat fyysisen ja motorisen kehityksen ongelmat usein helpompi huomata kuin psykososiaaliset tai kognitiiviset  Esim. vaikea liikuntavammaisuus havaitaan usein motoristen taitojen hitautena, liiallisena velttoutena tai jäykkyytenä jo ensimmäisinä ikäkuukausina

 Kehityshäiriö käsitteen alle mahtuu laaja kirjo kehitysviiveestä erilaisiin vammoihin  Häiriö ja vamma sanaa ei ole tarvetta eriyttää  Nykyisen toimintakyvyn näkökulman mukaan normaalin-häiriön-erilaisuuden-vamman- lahjakkuuden-yms. erot vähenevät entisestään

 Kehitys poikkeaa varhaisesta lapsuudesta asti  Häiriöt ilmenevät tavallisesti ennen kuuden vuoden ikää  Laajaan kehityshäiriöön liittyy keskushermoston biologisen kypsymisen ja psyykkisen kehityksen viivästymiä  Näkyy vuorovaikutustaidoissa  Usein myös jonkinasteista yleistä älyllisten toimintojen heikkenemistä

 ”Diagnoosi elää lapsen mukana. Se voi muuttua joka kerta johtuen siitä, että mitä enemmän tutkitaan, päästään syvemmälle ongelman juureen ja lapsilla kehitystä tapahtuu ja ihan luontaista kasvamistakin. Diagnoosilla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä sen arjen kanssa ja ei vaikuta siihen. " Pahemmalla" diagnoosilla saa vain enemmän etuuksia ja kuntoutusta. Lasten kanssa ei kannata miettiä tulevaisuutta kovin pitkälle, kun kuntoutuksella voi tapahtua ihmeitä. ”

KEHITYSTÄ HAAVOIT- TAVIA TEKIJÖITÄ OPPIMIS- VAIKEUDET TRAUMAT MITÄ- TÖINTI VANHEMMAN VÄSYMYS YM. PERIMÄ KASVATUS KASVU- YMPÄRISTÖ STRESSI KIINTYMYS- SUHDE- ONGELMAT

KAVERIT MYÖN- TEISYYS HARRAS TUKSET ONGEL- MAN- RATKAIS UKYKY HYVÄ KOGNI- TIIVISEN KEHITYKSEN TASO TURVAL- LINEN KIINTYMYS- SUHDE TURVAL- LINEN AIKUINEN VAHVA MINÄ SOSIAA- LISET TAIDOT KEHITYSTÄ SUOJAAVIA TEKIJÖITÄ

 Ennen diagnooseja kasvatushenkilöstön havainnoilla on suuri suuntaa näyttävä tehtävä  Jokainen lapsi, jonka kehitys selkeästi ja pysyvästi poikkeaa normaalista tai joka menettää oppimiaan taitoja, on syytä tutkia

 Imeväisikäisen katse-, hymy-, tai jokelluskontaktin puuttuminen  Puutteellinen näön käyttö  Oudot ilmeet, maneerit, puuttuva kiinnostus ympäristöstä, liiallinen rauhallisuus  Levottomuus, aggressiivisuus, leikin kehittymättömyys  Itsestimulaatio  Motorisen kehityksen hitaus

 Hiltunen ym. Ohjaan ja avustan  Kronqvist. Ym Kehityspsykologia matkalla muutokseen  Suvikas ym Kuntouttava lähihoito   Huhtanen Kun huoli herää. Varhainen puuttuminen koulussa 