Ongelmista selvitään Ihmiset selviävät vaikeista kokemuksista luultua paremmin. Menetystä ja kriisiä ei käsitellä erityisissä vaiheissa. Bonnano: jopa.

Esitys aiheesta: "Ongelmista selvitään Ihmiset selviävät vaikeista kokemuksista luultua paremmin. Menetystä ja kriisiä ei käsitellä erityisissä vaiheissa. Bonnano: jopa."— Esityksen transkriptio:

1 Skeema 4 4.11 Mielenterveyden häiriöt ulottuvat lievistä vaikeisiin Ydinsisältö

2 Ongelmista selvitään Ihmiset selviävät vaikeista kokemuksista luultua paremmin. Menetystä ja kriisiä ei käsitellä erityisissä vaiheissa. Bonnano: jopa 35–55 % ihmisistä kokee traumaattisen kokemuksen jälkeen vain lieviä, itsestään häipyviä oireita. Aina vaikeista kokemuksista ei tarvitse puhua; debriefing voi olla jopa haitallista.

3 Mielenterveys Mielenterveys on psyykkistä hyvinvointia ja riittävää sopeutumista ympäristöön. Psyykkisesti tasapainossa oleva ihminen löytää keinot selviytyä kriiseistä ja stressistä. Ulkopuolista apua voi tarvita esim., jos suruaika pitkittyy jos kielteisten tunteiden säätely ei onnistu ja niiden kesto pitkittyy. Ulkopuolista apua voivat olla esim. muutama käynti psykologilla pidempikestoinen psykoterapia psykiatrin määräämät psyykenlääkkeet.

4 Mielenterveyden häiriöt
mielenterveyden häiriö = psyykkinen häiriö pitempään kestänyt, tahdosta riippumaton psyykkinen ongelma, joka haittaa yksilöä tai hänen ympäristöään aiheuttaa yksilölle kärsimystä ja/tai vaikeuttaa esim.ihmissuhteita tai työssäkäyntiä 20 % suomalaisista on jokin mielenterveyden häiriö n. 40 % sairastaa jossain vaiheessa elämäänsä ainakin yhtä mielenterveyden häiriötä

5 Mielenterveyden häiriöt ovat kulttuurisidonnaisia
Aikakaudesta ja kulttuurista toiseen on vaihdellut se, mitä pidetään normaalina. Kaikkea epätavallista ei pidetä osoituksena mielenterveyden häiriöstä. Mielenterveyden häiriöt johtuvat fyysisistä ja psyykkisistä tekijöistä, mutta ympäristö, esim. kulttuuri, vaikuttaa niihin.

6

7

8 Diagnoosiin ja diagnosointiin liittyviä ongelmia
ei ennusta kovin hyvin, kuinka ihminen tulee toimimaan ei paljasta oireiden syitä perustuu pitkälti ihmisen omaan raportointiin ja on siten altis tulkinnoille ja virhearvioinneille lääketieteellistää eli medikalisoi ilmiöt, jotka eivät ole pelkästään lääketieteellisiä voidaan kokea ennakkoluuloista johtuen leimaavana voi muokata ihmisen minäkäsitystä ja johtaa passiivisuuteen

9 diagnoosin saaminen voi olla myös helpotus
diagnosoinnista luopumista on ehdotettu, koska häiriöille on vaikea löytää yhdenmukaisia syitä häiriöt ovat tilanne- ja kulttuurisidonnaisia osa psykologeista kannattaa oireisiin keskittyvää lähestymistapaa → ongelmien hoitaminen ilman diagnosointia

10 Häiriöiden syyt Usein häiriöiden taustalla on useita syitä.
Mielenterveyden häiriöihin vaikuttavia biologisia tekijöitä ovat: geenit aivojen välittäjäaineet hormonit aivojen rakenteelliset poikkeavuudet Moniin häiriöihin on perinnöllinen alttius, mutta puhkeamiseen vaikuttavat myös sosiaaliset ja psyykkiset tekijät.

11 2. Mielenterveyden häiriöille altistavia psyykkisiä tekijöitä ovat esim.
tietynlainen persoonallisuus jäykkä psyykkisten itsesäätelykeinojen käyttö vääristyneet tilanteiden tulkintatavat 3. Mielenterveyden häiriöille altistavia sosiaalisia tekijöitä ovat esim. työttömyys työpaineet muut stressaavat tilanteet hankalat ihmissuhteet kulttuuri (esim. kauneusihanteet)

12 Varhaisaikuisuus ja mielenterveyden häiriöt
Mielenterveyden häiriöt ovat varhaisaikuisuudessa yleisempiä kuin missään muussa ikävaiheessa. Syynä ovat mm. itsenäistyminen ja aikuisuuden haasteet; kotoa muuttaminen, koulutus- ja ammatinvalinnat, vaihtuvat ihmissuhteet → kasaantuvat stressitekijät. Nuoret aikuiset kohtaavat muita useammin myös traumaattisia tapahtumia. Masennus ja ahdistuneisuus ovat nuorille aikuisille tyypillisiä mielenterveyden häiriöitä.