 Tiilimäen päiväkodin toiminta-ajatuksena on luoda turvallinen, lämmin sekä kodinomainen ilmapiiri. Haluamme luoda lapsen itsetunnon myönteistä kehitystä tukevan kasvu- ja oppimisympäristön. Päiväkodissamme eletään luonnonläheisesti hyvää ja kiireetöntä arkea lämpimässä vuorovaikutussuhteessa. Päiväkodissamme kasvaa hyvätapaisia ja toiset huomioon ottavia lapsia. Lapsen hyvinvointi päiväkodissa lähtee turvallisuuden tunteesta, jonka vuoksi koemme tärkeäksi, ettei päiväkodissa esiinny kiusaamista. Kiusaamisen ennaltaehkäisy on tärkeää myös lapsen myönteisen itsetunnon kehityksen kannalta. Koemme tärkeäksi, että kiusaamiseen puututaan välittömästi, sillä kiusaamisella voi olla pitkäaikaiset vaikutukset ihmisen kehitykselle.

 Fyysisen kiusaaminen esimerkkejä  Lyöminen ja potkiminen.  Kamppaaminen ja töniminen.  Nipistely, raapiminen ja hiusten repiminen.  Vaatteiden repiminen.  Leikkien sotkeminen tai rikkominen.  Kivien, hiekan tai lelujen heittäminen.  Sylkeminen ja pureminen.

 Sanallisen kiusaamisen esimerkkejä  Haukkuminen ja nimittely.  Härnääminen ja lällättäminen.  Vaatteiden, tavaroiden ja ulkonäön kielteinen kommentointi.  Määräily ja komentelu leikeissä.  Psyykkisen kiusaamisen esimerkkejä  Uhkailu, manipulointi ja kiristäminen.  Ilveily ja ilmeily.  Leikin ulkopuolelle jättäminen.  Selän takana puhuminen.  Puhumatta jättäminen.

 Lapset:  Lasten kanssa sovitaan yhdessä yhteiset säännöt, joihin sisältyy myös kiusaaminen.  Lasten kanssa keskustellaan siitä, mitä on kiusaaminen ja mitä saa tai ei saa tehdä.  Ristiriitatilanteet selvitetään lasten kanssa ryhmässä tai kahden kesken välittömästi ja asiaa käsitellään enemmän tarvittaessa.  Otetaan kaikki mukaan leikkiin ja ollaan kaikkien kavereita.  Harjoitellaan hyviä käytöstapoja ja toisten suvaitsemista sekä huomioonottamista.  Anteeksi pyytäminen ja teon hyvittäminen.

 Kasvattajat:  Mallin ja esimerkin näyttäminen omalla käyttäytymisellä.  Aikuinen on mukana lasten leikeissä ja havainnoi leikkejä, jolloin hän näkee kiusaamistilanteet ja pystyy puuttumaan niihin välittömästi.  Kiusaamistilanteille alttiiden lasten seuranta.  Tarkkaillaan tapahtuneiden kiusaamistilanteiden jälkeistä leikkiä.  Jokaisen lapsen yksilöllinen ja tasavertainen huomiointi.  Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman päivitys sekä seuranta arjessa.  Kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa ja kiusaamistilanteista keskustelu.  Oman ryhmän tunteminen.  Luodaan turvallinen ilmapiiri, jossa lapset uskaltavat kertoa kiusaamisesta.  Tehdään lasten kanssa harjoituksia koskien kiusaamistilanteita (mm. käsinuket, pöytäteatteri).  Jutellaan lasten kanssa yhdessä anteeksipyytämisestä ja sen merkityksestä sekä hyvistä käytöstavoista ja muiden hyvästä kohtelusta  Keskustellaan siitä mikä on oikein ja mikä on väärin.

 Vanhemmat:  Yhteinen ymmärrys vanhempien ja kasvattajien välillä kiusaamisesta sekä yhteinen linja ja pelisäännöt.  Kiusaamisasioiden työstäminen yhdessä myös vanhempien kanssa (esim. vanhempainilta, kysely)  Vanhempien kanssa käytävä päivittäinen vuorovaikutus ja päivän tapahtumien läpikäyminen.  Avoin ja luottamuksellinen kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa.  Vasu-keskustelut.

 Paikalla oleva aikuinen puuttuu kiusaamistilanteisiin heti. Tilanne käsitellään ja selvitetään kaikkien osapuolten kesken. Kiusaamistilannetta selvittäessä on tärkeää kuunnella jokaista lasta tasapuolisesti jokaisen lapsen näkökulma huomioiden.  mitä tilanteessa on tapahtunut?  miten olisi voinut toimia toisin?  tarvittaessa anteeksipyyntö  seuraamus tilanteen vaatiessa  keskustelut tilanteista yhdessä lasten kanssa  tiedottaminen perheille harkinnan ja tarpeen mukaan  tilanteiden läpikäynti ja havainnollistaminen erilaisia keinoja käyttäen (esim. nukketeatteri, näytteleminen)

 Tiilimäen päiväkodin kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään vähintään kerran vuodessa koko henkilökunnan yhteisessä suunnittelupäivässä.  Ryhmäkohtainen suunnitelma tehdään vuosittain uuden toimintakauden alkaessa.  Ryhmäkohtaista suunnitelmaa arvioidaan aina tarvittaessa tiimin kesken tai viimeistään toimintakauden lopussa keväällä.

 Uusi työntekijä perehdytetään suunnitelmaan.  Suunnitelmasta keskustellaan ja tiedotetaan vanhempainillassa.  Suunnitelma säilytetään perehdytyskansiossa ja lisätään osaksi päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmaa.  Suunnitelma on näkyvissä päiväkodin kotisivuilla varhaiskasvatussuunnitelmassa ja suunnitelmaan löytyy linkki myös ryhmien omilta Muksunetti-sivuilta.