Vy Kaisaniemen toimintasuunnitelma

Esitys aiheesta: "Vy Kaisaniemen toimintasuunnitelma"— Esityksen transkriptio:

1 Vy Kaisaniemen toimintasuunnitelma
Varhaiskasvatusyksikkö Kaisaniemi

2 Toimintasuunnitelman laatiminen ja rakenne
Toimintasuunnitelma perustuu varhaiskasvatusta ohjaaviin asiakirjoihin, valtakunnallisiin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Olemme nostaneet suunnitelmaan ne asiat, joihin erityisesti keskitymme kuluvan toimintakauden aikana. Suunnitelmaan on yhdistetty arvioita viime keväältä ja havaintoja alkusyksystä. Lisäksi syksyn varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelujen tavoitteet ovat ohjanneet suunnitelman sisältöä. Suunnitelman rakenne: Työtämme ohjaavat arvot Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Oppimisympäristö Toimintavuoden yhteiset tavoitteet: Lapsen Vasut toiminnan suunnittelussa Digitalisaatioon liittyvä tavoite Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Laaja-alainen osaaminen Yhteistyö ja viestintä Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen Etunimi Sukunimi

3 Työtämme ohjaavat arvot
Helsinkiläinen varhaiskasvatus perustuu Vasu-perusteissa määritellyille arvoille sekä Helsingin kaupungin strategiaan Vasuperusteissa määritellyt arvot: Lapsuuden itseisarvo Ihmisenä kasvaminen Lapsen oikeudet Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus Perheiden monimuotoisuus Terveellinen ja kestävä elämäntapa

4 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen pk Kaisaniemessä
Tutustumisjaksolla tarkoitetaan aikaa, jolloin vanhempi tutustuu päiväkotiin yhdessä lapsen kanssa. Viikon aikana lapsi harjoittelee arjen rutiineja yhdessä vanhemman kanssa. Myös vanhempi pääsee näkemään, mitä päiväkodissa tapahtuu ja miten siellä toimitaan. Tutustumisviikon aikana käydään aloituskeskustelu, jossa vanhemmat voivat kertoa omasta lapsestaan sekä odotuksistaan tämän varhaiskasvatukselle. Pohja tutustumisjaksolle Kaisaniemessä päivä Ulkoilua ryhmän kanssa päivä Aamupäivän toiminta (sisällä ja ulkona), päivässä yksi siirtymä päivä Aamupäivän toiminta päivä Aamupäivän toiminta ja lounas Seuraava viikko, jolloin lapsi jää jo yksin päiväkotiin, kannattaa rakentaa myös niin että lapsen päivä pitenee hiljalleen normaaliin. Mikäli mahdollista 1-2 ensimmäisenä päivänä lapsi haetaan jo lounaalta. Siitä seuraavat pari päivää pian päivälevon jälkeen – n. klo 14.

5 Oppimisympäristö Oppisympäristö tukee levollista arkea
Henkilöstö suunnittelee arjen rytmin tupa-tasolla yhteistyö, tilojen käyttö ja ennakointi Tilat ja arjen toimintatavat tukevat lasten sitoutumista toimintaan ja leikkiin aikuisen paikka tukee lasten sitoutumista Tilat on järjestetty niin että kaikille tavaroille on omat paikat yhdessä opetellaan ja pidetään tilat siisteinä ja viihtyisinä Oppimisympäristö vastaa lapsiryhmän tarpeisiin ja kiinnostukseen kohteisiin Lapset ovat mukana oppimisympäristön rakentamisessa (kiinnostuksen kohteet, lasten teokset) Henkilöstö huomioi tilojen eri tasot ja hyödyntää niitä elämyksellisen oppimisen vahvistamisessa Henkilöstö rikastuttaa lasten leikkiä lasten kiinnostusten mukaan tilat elävät ja muuntuvat vuoden aikana Toiminnassa huomioidaan oppimisen kaikkiallisuus Lasten kanssa etsitään mielenkiintoisia ympäristöjä ja henkilöstö suunnittelee toimintaa toteutettavaksi siellä Toiminta suunnitellaan niin sisälle kuin uloskin tuvan tasolla mahdollistetaan ja tuetaan myös pitkäkestoista toimintaa alueella valittu ulkotoiminnan kehittäminen yhdeksi painopisteeksi ja tähän on tehty tuvittain kehittämistavoitteet

6 Yhteiset tavoitteet: Lapsen Vasu toiminnan suunnittelussa (sitova tavoite 2018)
Lasten varhaiskasvatussuunnitelmiin kirjataan lapsen kiinnostuksen kohteet Kiinnostukset ja henkilöstön tekemät havainnot lapsiryhmän tarpeista ohjaavat toiminnan suunnittelua Toimintavuoden aikana jokaisessa lapsiryhmässä toteutetaan projekti, joka on lähtenyt liikkeelle lasten kiinnostuksen kohteesta lapset ovat osallisina projektin suunnittelussa ja eteenpäin viemisessä työntekijät rakentavat siihen sekä laaja-alaista oppimista tukevia pedagogisia tavoitteita että oppimisen alueiden sisällöllisiä tavoitteita tarkoituksen mukaisesti projekti dokumentoidaan arviointia varten PROJEKTI / PROSESSI Lapsiryhmän arjessa VASU-TYÖSKENTELY STRATEGIATAVOITTEET Lapsen vasu (kirjaaminen) Lasten kiinnostuksen kohteet Tuvan toiminnan suunnitelma Digitalisaatio (blogi) Ulkotoiminnan kehittäminen

7 Yhteiset tavoitteet: Digitalisaation tupa-tavoite varhaiskasvatuksessa
Kaisaniemen päiväkodin kehittämiskohde on blogin perustaminen. Se on aikataulutettu seuraavasti. Syksy – suunnittelu ja valmistelu mietitään työryhmän voimin blogiin liittyvät yhteiset tavoitteet ja toimintatavat koko taloa koskien harjoitellaan yhdessä taitoja niin että jokaisen työntekijän osaaminen vahvistuu mietitään miten lasten osallisuus toteutuu Kevät – blogi käytössä jokainen tiimi tekee yhdessä lasten kanssa blogipäivityksiä sovitun mukaisesti blogia käytetään pedagogisen dokumentoinnin välineenä Loppukevät - arviointi arvioidaan blogin toimivuutta välineenä henkilöstön osaamisen kehittymistä sekä mietitään jatkotoimenpiteet seuraavalle toimintakaudelle kerätään vanhemmilta palauteta kevään keskusteluissa

8 Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö
Tuetaan lasten keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteistyötaitojen kehittymistä Aikuinen toimii lasten tasolla ja on sitoutuneesti läsnä arjen tilanteissa sanoittaa, ohjaa, kuuntelee, mallintaa Aikuinen näkee lasten sanalliset ja ei sanalliset vuorovaikutusyritykset ja tarttuu niihin vuorovaikutuksen tukena käytetään päivittäin kuvia Aikuinen näkee arjen vuorovaikutustilanteet ja käyttää niitä pedagogisesti hyödyksi Tehdään suunnitelmallisesti yhteistyötä eri ryhmien välillä – isommat ja pienemmät yhdessä Leikin avulla tuetaan kielellistä kehitystä Aikuinen on päivittäin mukana leikkitilanteissa tarpeen mukaan osallistuu ja sanoittaa, rikastuttaa ja innostaa, vetäytyy ja havainnoi tukee lasten vuorovaikutusta sanoittamalla ja mallintamalla Jokainen lapsi ja aikuinen kokee kuuluvansa joukkoon Aikuinen huolehtii positiivisesta ja kannustavasta vuorovaikutuksesta Nautimme päivittäin yhdessä olemisesta ja tekemisestä aikuinen auttaa lapsia löytämään toisensa ja viihtymään yhdessä

9 Laaja-alainen osaaminen
Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laaja-alaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. (s.18) Laaja-alainen osaaminen ja siihen liittyvät tavoitteet kirjataan tuvan toiminnan suunnitelmaan. Tätä suunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti 2 kertaa vuodessa ja aina tarvittaessa. Se muuntuu lasten kasvun ja kehityksen mukana. Tarkemmin näitä suunnitelmia avataan vanhempainilloissa, keskusteluissa ja kuukausikirjeissä.

10 Yhteistyö ja viestintä
Viestintä huoltajille sähköpostitse lähtevä ryhmän kuukausikirje, jossa kerrotaan mitä on tehty ja miten jatketaan eteenpäin päivittäin haku- ja tuontitilanteissa keskustellaan päivästä tilanteen antamien mahdollisuuksien puitteissa Huoltajien osallistuminen toiminnan suunnitteluun Lasten varhaiskasvatussuunnitelma –keskustelut (syksyllä suunnittelu ja keväällä arviointi) Yhteinen keskustelu toimintasuunnitelmista yhteisissä vanhempainilloissa Monialainen yhteistyö varmistaa varhaiskasvatuksen toteutumisen lapsen tarpeita vastaavasti alueen kiertävän erityislastentarhanopettajan (kelto) ja S2-lastentarhanopettajan kanssa tehdään säännöllistä yhteistyötä alueella sovittujen rakenteiden mukaisesti neuvolan kanssa tehdään yhteistyötä säännöllisesti 3v. neuvolatarkastuksen yhteydessä (Neuvola päiväkodissa –toimintamalli) 4-vuotiaiden kohdalla Hyve4 mallin mukaisesti sekä aina huoltajien ja henkilöstön yhdessä niin sopiessa lastensuojelu on tarvittaessa yhteistyökumppani lasta ja perhettä tukiessa

11 Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen
Suunnitelmallisen dokumentoinnin tavoitteena on, että henkilöstö oppii tuntemaan yksittäistä lasta, ymmärtämään lasten välisiä suhteita sekä ryhmän henkilöstön ja lasten välisen vuorovaikutuksen luonnetta. Dokumentointi on jatkuva prosessi, jossa havainnoit, dokumentit ja niiden vuorovaikutuksellinen tulkinta muodostavat ymmärrystä pedagogisesta toiminnasta ja mahdollistavat myös lasten ja huoltajien osallistumisen toiminnan arviointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen. (s. 47) Arviointi on säännöllistä ja se toteutuu kaikilla tasoilla. Suunnitelmiin on kirjattu selkeät tavoitteet, joihin pohjaten arviointia tehdään.

12 Arviointi - Oliko toiminta suunnitellun mukaista ja pedagogisesti perusteltua?
Kasvattajayhteisössä arvioidaan toimintaa tiimit arvioivat toimintaansa viikoittain tuvan toimintaa arvioidaan kuukausittain talon toimintaa arvioidaan kokousrakenteissa säännöllisesti asia kerrallaan ja kokonaisuudessaan vähintään vuodenvaihteessa ja loppukeväästä Jokainen työntekijä arvioi omaa toimintaansa aktiivisesti saamansa palautteen avulla Pedagogisen dokumentoinnin välineenä toimivat ryhmien kuukausikirjeet blogi – jonka tavoitteet on kuvattu digitalisaatio-tavoitteen kohdalla lasten kasvun kansiot suunnitelmadokumentit (lasten vasut, tuvan ja talon toimintasuunnitelmat)