Toimivan oppilaskunnan hallituksen valinta – kuinka temppu tehdään?

Esitys aiheesta: "Toimivan oppilaskunnan hallituksen valinta – kuinka temppu tehdään?"— Esityksen transkriptio:

1 Toimivan oppilaskunnan hallituksen valinta – kuinka temppu tehdään?

2 Ennen valintaa olisi syytä pohtia
Mitä ollaan valitsemassa? Miksi? Miten se toimii? Olisiko minusta näihin hommiin? Tähän kannattaa käyttää aikaa - lopputulos palkitsee

3 Mikä se oppilaskunnan hallitus oikein on?
Oppilaskunta Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 … Luokka n L u o k a n h a l l i t u s e d u s t a j a t Oppilaskunnan hallitus Muut mahdolliset Yhteistyötahot Nuorisovaltuusto Kaupunkikokous - Tms. Koulun muut mahdolliset ryhmät: Tukarit Ympäristöryhmä Johtoryhmä Tms. Mikä se oppilaskunnan hallitus oikein on? Yhteistyöryhmä Vanhempainillat Opettajankokous Vanhemmat Muu henkilökunta Rehtori(t) Opettajat

4 OPPILASKUNTA Koulun kaikki oppilaat ovat oppilaskunnan jäseniä!!
Oppilaskunnan toimintaa ohjaa ja valvoo ohjaava(t) opettaja(t) Jokaiselta luokalta valitaan edustaja(t) hallitukseen, joka kokoontuu pääsääntöisesti kouluaikana. Oppilaskunnan hallitus valitaan syksyisin. Yläkoululla aloittavien 7. luokkalaisten valintaan loistava sauma on lähes joka koululla pidettävä ryhmäytyspäivä – paikalla voisi olla ohjaava opettaja ja luokanvalvoja – valintaan panostettaisiin silloin samalla tavalla kaikkien luokkien kanssa

5 Hallituksen tehtävät pyrkiä kehittämään oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia ja oppilaiden osallisuuden lisäämistä heitä koskevissa asioissa käsitellä luokista kumpuavia ehdotuksia ja viedä niitä tarvittaessa eteenpäin esim. opettajankokouksiin tai johtoryhmään, vanhempainiltaan tehdä päätöksiä, jotka koskevat käytössä olevia varoja järjestää erilaisia tapahtumia piristämään koulun arkea käsitellä myös opettajien, vanhempien tai muiden yhteistyötahojen esille tuomia asioita ideoida myös itse asioita sekä valmistella ehdotuksia ja esityksiä koulun arjen toimintaan

6 Luokan edustajan tehtävät
Toimia luokan asioiden välittäjänä: luokan edustajan kautta kaikki oppilaat voivat vaikuttaa koulunsa asioihin. Olla aktiivinen kokouksissa ja osallistua tarvittaessa erilaisiin toimikuntiin Neuvotella ja viedä viestiä luokkansa oppilailta oppilaskunnan kokouksiin sekä tuoda sitä kokouksista takaisin luokkaan.

7 SUURI AJATUS Jokaisella koulun oppilaalla on mahdollisuus vaikuttaa oman koulunsa asioihin luottamusoppilaan välityksellä Jokainen oppilas/opiskelija voi: ottaa asian esille luokassa ja kysyä muiden oppilaiden mielipidettä kertoa ajatuksensa luokkansa edustajalle, joka vie sen oppilaskunnan hallituksen käsiteltäväksi joka vie asian tarvittaessa eteenpäin esim. opettajankokoukseen

8 Millainen on hyvä edustaja? huono edustaja?

9 VALINTAPROSESSI ENNEN EHDOKASASETTELUA OLISI
TÄRKEÄÄ KERTOA OPPILASKUNTA-TOIMINNASTA JA HALLITUKSEN JÄSENEN TEHTÄVÄKUVASTA VALINTAPROSESSIIN EI OLE YHTÄ OIKEAA MALLIA, MUTTA YKSI KEINO ON KÄYTTÄÄ ENSIN ESIM. PORINARYHMIÄ, JOTKA NOSTAISIVAT EHDOKKAITA ESILLE ÄÄNESTYKSEEN VOI MENNÄ MYÖS ILMAN ENNAKKOEHDOKKAITA, JOLLOIN KAIKKI LUOKAN JÄSENET OVAT ÄÄNESTETTÄVISSÄ  SUOMALAISEN LUONTEEN HUOMIOIDEN TÄMÄ ON USEIN JOPA VIISASTA

10 ÄÄNESTYS ÄÄNESTYSKIN VOIDAAN TEHDÄ USEALLA ERI TAVALLA, MUTTA HENKILÖVAALEISSA EHKÄ FIKSUINTA ON KUITENKIN LIPPUÄÄNESTYS KÄYTÄNNÖSSÄ HYVÄKSI HAVAITTU MENETELMÄ ON SUOMEN PRESIDENTIVAALEISTA TUTTUAKÄYTÄNTÖ  JOS KUKAAN EI SAA ENSIMMÄISELLÄ KIERROKSELLA YLI PUOLIA ÄÄNISTÄ, NIIN KAHDEN ENITEN ÄÄNIÄ SAANEIDEN KESKEN JÄRJESTETÄÄN TOINEN KIERROS  VALITUKSI TULEE SE EHDOKAS, JOLLA ON LUOKASSA SUURIN KANNATUS

11 Osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen pätee kai vanha sanonta:
Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.

12 ja TAVOITE KOULUILLA Osallisuudesta tulisi osa arkea – ei ylimääräistä toimintaa