Yksikön toimintasuunnitelma

Esitys aiheesta: "Yksikön toimintasuunnitelma"— Esityksen transkriptio:

1 Yksikön toimintasuunnitelma
Varhaiskasvatusyksikkö Humikkala

2 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle

3 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä
Näin meidän yksikössä: Toiminnan suunnittelun perustana on lasten kiinnostuksen kohteet. Tilaa lasten ajatuksille, lasten kokoukset. Lapset osallistuvat halutessaan vasujen tekoon ikänsä ja taitotasonsa mukaan. Peda tiimit kerran kuussa, aiheet nousevat arjesta. Koulutussuunnitelmat toimikauden alussa, osallistutaan vähintään kerran toimikaudessa. Jaetaan muille koulutuksen sisältö sekä materiaali. Oman osaamisen jakaminen muille. Kaikki toimintatavat ovat pedagogisesti perusteltavissa. Jatkuva toiminnan arviointi ja kehittäminen. Toimiva henkilöstön yhteistyö. Etunimi Sukunimi

4 Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö
Näin meidän yksikössä: Lasten leikki ideat toiminnan suunnittelun pohjaksi. Kasvattajan osallistuminen leikkiin, leikin rikastaminen. Rakenteet mahdollistavat pitkäkestoisen leikin. Leikin havainnointi ja dokumentointi. Lasten vuorovaikutusta tuetaan kuvin. Teema lelupäivät. Perinneleikit ja suomalainen leikkikulttuuri tehdään näkyväksi. Käytetään hyväksi monipuolisesti ympäristön leikkipaikkoja (metsät, leikkipuistot jne). Etunimi Sukunimi

5 Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Näin meidän yksikössä: Aloituskeskustelujen ja vasujen käyttö hyväksi toiminnan suunnittelussa. Kehitetään osallisuutta lisääviä toimintatapoja esim. toiminnalliset vanhempaintapahtumat. Arvostava kohtaaminen, mallioppiminen. KAHOOT käytössä vanhempien palautetta varten/ tulokset vanhemmille näkyväksi. Etunimi Sukunimi

6 Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
Näin meidän yksikössä: Huomioimme eri kulttuuriset juhlat. Perheiden osallisuus, satuja, leikkejä sekä kuvia. Kaupungin järjestämän kulttuuritarjonnan hyödyntäminen, koko kaupunki oppimisympäristönä. Aika matkalla materiaalin käyttö. Lasten kotimaiden liput esille. Etunimi Sukunimi

7 Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
Näin meidän yksikössä: Tutustuminen suomen eri kulttuureihin: saamelaiset, karjalaiset jne. Lapsen oman kielen kehityksen tukeminen. Pyydetään vanhemmilta oman äidinkielen sanoja turvaksi. Kasvattajat huomioivat oman kielellisen mallinsa. Etunimi Sukunimi

8 Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa
Näin meidän yksikössä Lisätään entisestään liikkumista siirtymä- ja odottamistilanteissa. Kannustetaan vanhempia liikkumaan yhdessä lasten kanssa esim. porttikortit. Liikutaan monipuolisessa ympäristössä joka säällä. Liikkumista sisällytetään päivittäiseen toimintaan. Turvallisuussuunnitelmat päivitetään toimintakausittain. Opetellaan yhdessä lasten kanssa turvallisuussääntöjä alkaen esim. pienistä retkistä päiväkodin lähimaastossa. Etunimi Sukunimi

9 Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa
Näin meidän yksikössä Kestävä elämäntapa, välineiden yhteiskäyttö ja jakaminen. Kierrätysmateriaalien käyttö ja energian säästäminen. Turvallinen ja luotettava aikuinen. Kiinnitämme huomiota miten puhumme lapsille ja muistamme myös kehonkielen. Edistämme myönteistä suhtautumista syömiseen sekä terveellisiin ruokailutottumuksiin. Sapere menetelmä käytössä. Etunimi Sukunimi

10 Toiminnan arviointi ja kehittäminen
Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.

11 Toiminnan arviointi ja kehittäminen
Pedagoginen dokumentointi Mitä ja miten arvioimme: Työntekijän itsearviointi, tiimien toiminnan arviointi Oliko toiminta pedagogisesti perusteltua ja varhaiskasvatussuunnitelmien mukaista? (vuorovaikutus lasten kanssa, ryhmässä vallitseva ilmapiiri, pedagogiset työtavat, toiminnan sisältö tai oppimisympäristöt) Lasten kasvun kehityksen ja oppimisen edellytysten toteutuminen Kasvattajayhteisön toiminta Tiimipalaverissä arviointi joka kokouksessa, oma kohta pöytäkirjassa. Kasvattajat arvioivat toimintaansa jatkuvasti lasten tarpeiden mukaan. Säännöllinen dokumentointi esim. arjen tilanteita kuvaamalla. Arvioimme pedagogista toimintaa ja henkilöstön toimintaa. Arvioimme toimintaa vanhemmilta saadun palautteen pohjalta esim. asiakaskyselyt. Kehittämispäivät ja pedapalaverit. Etunimi Sukunimi

12 Yhteistyö ja viestintä
Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan monialaisesti.

13 Yhteistyö ja viestintä
Huoltajien osallisuus Miten eri tavoin huoltajat saavat vaikuttaa toimintaan Minkälaisia osallistumisen muotoja on suunniteltu Miten huoltajille viestitään toiminnasta Miten huoltajat voivat osallistua toimintasuunnitelman tekoon Monialainen yhteistyö Mitä muita yhteistyökumppaneita ja minkälaisia yhteistyörakenteita yksiköllä on Kysytään vanhemmilta vasukeskusteluissa miten haluavat osallistua toimintaan. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on henkilökunnan vastuulla. Vanhempien toimikunnat, talkoot, juhlat, toiminnalliset tapahtumat, sähköinen tiedotus, Facebook käytössä, tekstiviestit sekä kuukausikirjeet. Vanhempien mielipiteitä ja toiveita on kysytty toimintasuunnitelmaa varten. Tehdään yhteistyötä neuvolan, seurakunnan, kirjaston, liikuntapaikkojen, järjestöjen, kulttuurikeskuksien, lastensuojelun, asiantuntijoiden, mediakirjaston sekä tulkin kanssa. Etunimi Sukunimi

14 Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen

15 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen
Tutustuminen Siirtyminen toiseen ryhmään (saattaen vaihdetaan) Lapsen vasuprosessi –yhteisesti sovitut käytännöt Aloituskeskustelut kotona Pehmeä aloitus Syksyllä vasuviikot Selvät käytännöt ja ohjeet Vastuu aikuinen. Etunimi Sukunimi