Kotikäynti osallisuutta edistävänä työtapana vammaissosiaalityössä

Esitys aiheesta: "Kotikäynti osallisuutta edistävänä työtapana vammaissosiaalityössä"— Esityksen transkriptio:

1 Kotikäynti osallisuutta edistävänä työtapana vammaissosiaalityössä
Projektisuunnittelija Heli Ronimus Espoon kaupunki

2 Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa
ESR-hanke ajalla Kehitetään sosiaalityön käytäntöjä, jotka tukevat vammaisen asiakkaan osallisuutta Paikannetaan vammaissosiaalityön erityisyyttä Perustana tutkimus ja kehittäminen yhteistyössä asiakkaiden kanssa

3 Kehittäjätyöntekijät
TIIMIT: Kehittäjätyöntekijät Tutkijat VK osallisuusryhmä Johtaminen Ohjausryhmä

4 Kyselyiden taustaa VamO-hankkeessa toteutettiin kaksi valtakunnallista kyselyä, joilla selvitettiin vammaispalveluiden asiakkailta heidän kokemuksiaan ja ideoitaan siitä, miten asiakkaan osallisuutta vammaissosiaalityössä voisi edistää. Kyselyt toteutettiin webropol-kyselynä ajalla Lasten ja perheiden kyselyyn vastasi 92 ja aikuisten kyselyyn 449 henkilöä. Kyselyiden raportti valmistuu keväällä 2018, tulossa myös opinnäytteitä. Kyselyitä työstetään hanketyöntekijöiden yhteistutkijuutena (Annina Heini, Liisa Hokkanen, Nelli Lindroos, Katariina Kontu, Katriina Kunttu ja Heli Ronimus)

5 Lasten ja perheiden kyselyn vastaajat
Kotona asuvat pojat vanhempineen ovat aineistossa hyvin edustettuja (2/3). Suurin osa (46%) vastaajista oli Uudeltamaalta. Eri vammaryhmiä on paljon. Vammoja oli keskimäärin yli kaksi vastaajaa kohden. Vain yksi lapsi kertoi vastanneensa kyselyyn täysin itsenäisesti. Lasten avokysymyksissä vastaajamäärät jäivät kokonaisvastaajamäärää selvästi pienemmäksi.

6 Aikuisten kyselyn vastaajat
Vastaajista naisia oli 64% Vastaajia oli kaikista maakunnista Ahvenanmaata lukuunottamatta. Uudeltamaalta oli 35 % vastaajista. Puolet vastaajista saivat kokoaikaista eläkettä. Erityisesti liikuntavammaiset henkilöt olivat hyvin edustettuina.

7 Koti vammaissosiaalityön kontekstissa
Ympäristö luo esteitä, jolloin ihmisen tarpeet tulee selvittää hänen omassa ympäristössään -> kotikäynnit ovat tärkeä työmuoto, kun arvioidaan palvelutarvetta Monella paikkakunnalla omaishoidontuki on osa vammaissosiaalityötä, jolloin lainsäädännöstä tulee velvoite tarkistaa hoidettavan koti Suuri osa vammaissosiaalityöstä myönnettävistä palveluista tulee asiakkaan kotiin ja arkeen, esim. henkilökohtainen apu

8 Kotikäynnit aineiston valossa
Lapset toivat esille, että he toivovat tapaamisten olevan kotona tai muussa lapsen arkeen kuuluvassa paikassa. Kukaan ei tuonut esille toimistoa toivottuna tapaamispaikkana. Vanhemmat nostivat kotikäynnit yhdeksi lapsen osallisuutta edistäväksi tekijäksi. Vanhemmat kertoivat, että kotiympäristössä saadaan parhaiten tietoa lapsen arjesta ja toimintakyvystä. Myös aikuiset toivoivat sosiaalityöntekijöiden ottavan asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen huomioon ja perehtyvän asiakkaan arkiympäristöön. Koti paikkana nousi esiin yksittäisissä vastauksissa. Kotikäyntiä ja työntekijää ei koettu kotia uhkaavana tekijänä vaan pikemminkin toivottuna työtapana ja asiakkaan osallisuutta lisäävänä tekijänä.

9 Paikat voisivat vaihdella ja olla ns. arkeen liittyviä asioita
Ei kouluaikaan Kiireettömyys, aikaa vastata omaan tahtiin ja itse

10 Vuorovaikutus Lapset toivoivat mahdollisuutta saada osallistua omien asioidensa käsittelyyn. Erityisesti lapset toivoivat työntekijöiltä puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen käyttämistä. Aikuisten vastauksissa tämä liittyi myös saavutettavuuteen. Aikuiset vastaaja odottivat työntekijältä mm. taitoa kuunnella ja ymmärtää asiakasta, aitoa läsnäoloa ja halua auttaa. Kasvokkainen tapaaminen koettiin tärkeäksi. Asiakkaat toivoivat tasavertaista kohtaamista työntekijän kanssa, avoimuutta, rehellisyyttä ja luotettavuutta. Vaikuttaakin auttavan, jos asiakas kohdataan tasavertaisena ikävässäkin tilanteessa, jossa palvelun myöntämiselle ei ole perusteluita.

11 Löydä meidät: www.innokyla.fi/web/tyotila3989514 www.ulapland.fi/vamo
KIITOS! Löydä meidät: