Opetusteknologioista Mikko Myllymäki. Tekniikkalähtöisyys vs. tarvelähtöisyys TeknologiaOpetus Miten voitaisiin käyttää.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
JOUSTAVUUTTA JA TOIMINNALLISUUTTA KOULUUN
Advertisements

1 Selvitysmiehen raportti Panu Kalmi. 2 Taustaa Työ on jatkoa viime kerralle esitetylle selonteolle. Selvityksen osan 2 muodostaa viime kerralla esitetyt.
TVT ja verkot opetuksessa ja oppimisessa Opintopäivä Arcada, Haaga & Helia Tore Ståhl Pil-projektet
Esimiestaidot Jaksosuunnitelma. Kurssin sisältö • Kolmen päivän tehokurssi esimiesasemaan pyrkiville, voidaan myös käydä täydennyskoulutuksena • Aiheita.
©Tampereen kaupunki Vipu-projektin kysely Videoneuvottelujen käyttö ja tarpeet hyvinvointipalveluissa lokakuussa 2007.
 Johdanto  YouTube  YouTuben hyödyntäminen  Yhteenveto.
Turvallisuussuunnitelma 2010 RA-SK Oy Marko Lahtinen.
Mitä Student Life on? Student Life on Jyväskylän yliopiston ja jyväskyläläisten kumppaneiden luoma toimintamalli, jonka fokuksessa ovat yliopistomme.
Verkkoympäristöt lähiopetuksen rinnalla/tukena
Anna kehitysmaiden lapsille hyvä koulutus – ja tulevaisuus! Päivätyökeräys 2014–2015.
Jukka Vehviläinen / DiaLoog LUKION PÄÄTTÄNEIDEN KYSELYN TULOKSET Kokkola
Näkökulmia tilastojen tulkitsemiseen Käytä oikeita käsitteitä.
TutKIVA oppiminen verkossa  suunnitellaan ja toteutetaan opetusteknologiaa hyödyntäviä opintoja, joissa sovelletaan tutkivan oppimisen pedagogisia periaatteita.
Ohjelmistotuotanto kevä 2010 Juho Hirvonen Mikko Nieminen Tuomas Saarela.
Simulaattorikoulutuksen jälkipuinti – osa oppimisprosessia.
Finnan kansallisen näkymän palvelukonsepti
Tenttiakvaario - uhka vai mahdollisuus?
– SUOMEN EKONOMILIITTO – – FINLANDS EKONOMFÖRBUND – EkonomiEsimies - Lähikoulutus: itsetuntemuksen kautta muutokseen Tahko ja
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Miten nuorisopalvelut selviää palikkaleikkien myllerryksessä?
Yhteistyö oppilaitoksen ja päiväkodin kanssa - opiskelijanäkökulma Tarja Vakimo, HDO Ammattiin kasvua varhaiskasvatuksen kentällä –seminaari
@Virtuaaliammattikorkeakoulu 5 VirtuaaliAMK - opiskelijan uusi mahdollisuus VirtuaaliAMK - opiskelijan uusi mahdollisuus Annina Korpela, tiedottaja Kehittämisyksikkö.
VÄLIVUOSI.  Välivuosi voi osua omalle kohdalle joko suunnitellusti tai vahingossa, jos ei saakaan ensimmäisellä hakukerralla opiskelupaikkaa.  Välivuosi.
SEKOPUSSI. SEKOITETAAN: Kaikki TAVI-talon 2 vsk:n opiskelijat Kaikki kynnelle kykenevät opettajat MILLOIN - Syksyn ensimmäisellä opetusviikolla.
Laatuseminaari Laadulla tulosta Case – opiskelijapalautteen kerääminen ja käsittely.
Aktivoi opiskelijoitasi!
Eveliina Okkonen & Johanna Hägg, LO-07
Ajankohtaista – seutusivistys
Opetuksen arviointi ja kehittäminen: ET ja filosofia Kurssin suoritus
OPETUS 2500 h TENTIT (300 h) TUTKINTO (O 2 ) (8000 h) OPPIMISTEOT (O 0 ) ( X h) OPPIMINEN (O 1 ) NÄKÖKULMIA OPINTOJEN SEURANTAAN OPPIMISTULOS LAADUNARVIOINNIN.
OPETUKSEN SUUNNITELMALLISUUSOPETUSSUUNNITELMA = -TAVOITTEET -YDINSISÄLLÖT, KURSSIT JA KOKONAISUUDET -KESTO, LAAJUUS, AJOITUS, PERÄKKÄISYYS -OPETUSMENETELMÄT.
Pornaisten OPS-veso mika waltarin koululla
TEKNOPLUS-TOIMINTAMALLI. 1) PK-yritysten kehittämiseen tarkoitettu koulutusmalli.
Ops seminaari Askola.
KIRKONPALVELIJAN TYÖNOHJAUS
Feministinen opettaminen – verkkojakson esittely Sari Koski-Kotiranta Opetusteknologiakeskus.
Turun koulutuksen toiminnallinen järjestämissuunnitelma.
Välipalaute Moduuli 3 Mitä tästä voimme oppia? Mitä parantaa?
RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN! OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUS! SÄHKÖISET YO-KIRJOITUKSET! LUKIOVERKON HARVENTUMINEN! PEDAGOGINEN UUDISTAMINEN! TOIMINTAKULTTUURIN.
Opiskelevan urheilijan talous Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki
Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas.
PurisProjekti TAVOITTEENA PAREMMAT OPPIMISTULOKSET JA VIIHTYISÄMPI KOULU.
Pirjo Rauhala, Miten verkostot voisivat toimia yliopistoissa? 1 Miten verkostot voisivat toimia yliopistoissa? Alustus Suomen virtuaaliyliopiston.
Koulun kehittämisprojekti
Mitä et ole itse tehnyt, voi olla suojattua
Ari Maunuksela Toimitusjohtaja/Rehtori
APAJA Lkv
Katrina Vartiainen, Turun normaalikoulu
Oppimisen moninaisuudesta Jyväskylä Arto Riihimäki SEL ry.
TANSSITUNNILLA HUOMIOITAVIA KÄYTÄNNÖN ASIOITA
Hyvikset eli hyvinvointineuvojat
Sirkku Ohvo, erityisopettaja MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos
Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos
Lean Canvas palveluiden suunnittelun ja kehittämisen apuvälineenä
Kauhavan lukion vanhempainilta Opinto-ohjaaja Henna Teikari
Abiturientin ohje syksy 2017
Joustava perusopetus eli JOPO
Joustavat oppimispolut
Finnan käyttäjäkysely 2016
Yleisten kirjastojen tulokset
A! PEDA INTRO (5 op) LP 4: Opetuskokeilut
Asiakaskuuntelut palveluiden kehittämisessä yöp
Joustavuutta oppimiseen, Merja Rui
Arvioinnista arkipäivää
Koulu palveluna –kokeilu Aalto-yliopiston kampuksella
Koulutus- ja opetusyhteistyö Opintohallintoon ja kirjauksiin liittyviä kysymyksiä Taustamateriaali kokoukseen (OKM, Ristiinopiskeluhankkeet,
PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI
Taloudellisesta arvioinnista
EU:n sisämarkkinaoikeuden opetus lukuvuonna
Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutus vankilaopetukseen
Esityksen transkriptio:

Opetusteknologioista Mikko Myllymäki

Tekniikkalähtöisyys vs. tarvelähtöisyys TeknologiaOpetus Miten voitaisiin käyttää

Tekniikkalähtöisyys vs. tarvelähtöisyys TeknologiaOpetus Miten voitaisiin käyttää TeknologiaOpetus Miten teknologia voisi ratkaista Opetukseen liittyvä haaste

Tekniikkalähtöisyys vs. tarvelähtöisyys TeknologiaOpetus Miten voitaisiin käyttää TeknologiaOpetus Miten teknologia voisi ratkaista Opetukseen liittyvä haaste

Opetusteknologioiden kehittämisestä Ei niin, että etsitään mitä kaikkea perinteisestä opetuksesta voitaisiin korvata teknologioilla… …vaan niin, että haetaan ratkaisua tilanteisiin, joissa perinteinen tapa toteuttaa opetusta ei ole syystä tai toisesta paras tapa

Mitä tarkoittaa ”syystä tai toisesta”? Nyky-aikaisen koulutuksen tarjoajan on kyettävä vastaamaan moniin uusiin haasteisiin, kuten lisääntyvään joustavuuden tarpeeseen ja entistä yksilöllisempiin opiskelijan elämäntilanteen huomioiviin opetusmenetelmiin. – Opetusteknologiat voivat olla osa ratkaisua Aikuisopiskelu tuo mukanaan ennen kaikkea ajankäyttöön liittyviä haasteita Opiskelijoita rekrytoitava laajemmalta alueelta Halutaan parantaa oppimistuloksia – Erilaisten oppimistyylien tukeminen – Vaikeiden asioiden havainnollistaminen – Uudenlaisten opetuksellisten ratkaisujen mahdollistaminen Taloudellisuus jne…

Kehitystyöstä Lähtökohtia hyvin monenlaisia -> ei ole olemassa yhtä viisastenkiveä joka ratkaisisi kaikki ongelmat – Erilaiset tarpeet -> erilaiset teknologiset ratkaisut ja erilaiset käyttötavat – Kehitettävä useista lähtökohdista!!!

Opetusteknologioiden vaikutukset Mitään aiemmin mainituista tavoitteista ei haluttaisi toteuttaa oppimisen kustannuksella

Yleisimmät kysymykset Miten käy lähiopetuksen? Mitä osallistumiselle tapahtuu? Oppivatko opiskelijat yhtä hyvin?

Tietotekniikan maisterikoulutuksen toimintamalli Tietotekniikan maisterikoulutuksen koulutusmallin perusajatuksena on tehdä koulutukseen osallistuminen mahdollisimman joustavaksi. Opiskelijat voivat osallistua koulutusohjelman opetukseen useilla eri tavoilla. Osallistumistapoja ovat: – Lähiopetus, – Suora videolähetys ja – On-demand video. Perusperiaate: opiskelijoiden ei tarvitse etukäteen päättää osallistumistapaansa, vaan he voivat valita jokaiselle luennolle omaan elämäntilanteeseensa parhaiten soveltuvan tavan osallistua. – Opiskelija voi siis osallistua luentokohtaisesti kurssin opetukseen usealla eri tavalla yhdistelemällä joustavasti erilaisia vaihtoehtoja.

Tietotekniikan maisterikoulutuksen toimintamalli Koulutuksen tarjoaja järjestää itse asiassa lähiopetusta ja etäopetusta. Opiskelijalle koulutus näyttäytyy sulautettuna opetuksena, jonka asteen opiskelija itse määrää. – Osa opiskelijoista opiskelee edelleen lähes puhtaasti lähiopetuksessa, osa taas täysin etäopiskelijoina. – Lisäksi iso osa opiskelijoista on niin kutsuttuja hybridiopiskelijoita, jotka hyödyntävät molempia, sekä lähiopetusta että etäopetusta.

Opetukseen osallistuminen Aineistona on vuosien välisenä aikana pidettyjen 30 kurssin yhteydessä kerätyt tilastot (2988 luento-osallistumista). Videoiden rooli merkittävä, mutta kuitenkin huomioitava – Kurssista ja elämäntilanteestaan riippuen yleensä videopainotteisestikin opiskelevat opiskelijat osallistuvat joillakin kursseilla paljon lähiopetukseen. – Noin puolet osallistumisista tapahtuu reaaliaikaisesti. Eri osallistumistapojen osuudet kaikista luento-osallistumisista

Opetukseen osallistuminen Osallistumisen käsite muuttunut Opetukseen osallistumisaste on kokonaisuudessaan kasvanut. – Keskimääräinen osallistumisprosentti luennolle oli n. 55%, vuosina jolloin luentovideot eivät olleet käytössä. Tuolloin lähes kaikki opiskelijat asuivat lisäksi lähellä kampusta. – Tällä hetkellä keskimääräinen osallistumisprosentti luennolle on noin 78%, kun videoiden avulla osallistuminen lasketaan mukaan. Videoita hyödyntävät opiskelijat osallistuvat opetukseen enemmän kuin pelkän lähiopetuksen avulla osallistuvat.

Osallistumisaste ja kurssien läpäisy

Osallistumisaste ja arvosanat

…mutta mutta... Opiskelijat, jotka opiskelevat kurssille suunnitellun aikataulun ja järjestyksen mukaisesti (katsomalla luennot ennen seuraavaa luentokertaa) suoriutuvat kaikilla mittareilla selkeästi paremmin kuin opiskelijat, jotka osallistuvat opetukseen täysin omien aikataulujensa mukaisesti välittämättä lähiopetuksen aikatauluista.

Yhteenvetoa Vaikkakin videot ovat vähentäneet lähiopetukseen osallistumista, kokonaisuutena tarkasteltaessa osallistuminen on kasvanut Videoita hyödyntävät opiskelijat osallistuvat opetukseen enemmän kuin pelkän lähiopetuksen avulla osallistuvat. Videoiden käytön mukanaan tuomalla osallistumismäärän kasvulla on positiivinen vaikutus arvosanoihin, kurssien läpäisyyn ja sitä kautta myös opiskelijoiden valmistumiseen. Tarvitaan myös muita teknologisia ratkaisuja!

Tärkeää ei siis ole se miten osallistuu vaan se, että voi osallistua Joustavien opiskelumahdollisuuksien hyödyntäminen on hyvästä, kunhan joustavuutta ei käytä ”väärin”