Mitä auditoinnissa arvioidaan ja miksi? Johtaja Kari Seppälä, Turun yliopisto Auditointiryhmän puheenjohtaja

Auditoinnin taustaa eurooppalaisesta näkökulmasta Korkeakoulutuksen laadun kehittämisessä pyrkimys vahvistaa eurooppalaista kilpailukykyä – Esim. opiskelijoiden ja palveluiden liikkuvuuden tukeminen Suomeen tarvittiin Bolognan prosessin mukainen korkeakoulutuksen laadunhallinnan menettely (akkreditointi-, sertifiointi- tai muu vastaava) – Päädyttiin kehittävään arviointiin, joka soveltuu hyvin kehittyneeseen korkeakoulujärjestelmään – Vuodesta 2005 lähtien toteutettu korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointeja – 1. auditointikierroksen aikana auditoitiin kaikki suomalaiset korkeakoulut (KKA) – 2. auditointikierros toteutetaan (KKA ja Karvi) – Uusi auditointikäsikirja Karvin hallintomallin mukaiseksi 2

Laadunhallinnan tarve kansallisesta näkökulmasta Tuottaa koulutuksen laatuun liittyvää tietoa – Potentiaalisille koulutukseen hakijoille, yliopiston johdolle, opettajille, opiskelijoille ja työnantajille – Vakuuttaa yhteistyökumppanit koulutuksen laadusta Tukee yliopiston johtamista, strategiatyötä ja sisäistä tulosohjausta – Toimii välineenä yliopiston toiminnan jatkuvassa kehittämisessä – Tekee näkyväksi eri osapuolten vastuut – Parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua koulutuksen kehittämiseen Lisää koulutuksen vetovoimaa – Argumentteja kilpailuun – Laatu kyetään todentamaan 3

Auditoinnin lähtökohtia Suomessa Kukin yliopisto voi kehittää itselleen sopivan laatujärjestelmän – Olennaista järjestelmän toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus Laadunhallinnan tulee kattaa yliopiston koko toiminta Auditoinnissa ei oteta kantaa yliopiston tuloksiin, strategiaan tai toiminnan laatuun sinänsä Kehittävän arvioinnin periaatteiden mukainen toimintatapa  tuetaan yliopistoja niiden kehittäessä toimintaansa Valittu auditointimalli perustuu yhteisesti sovituille eurooppalaisille vaatimuksille (ns. European Standards and Guidelines) 4

Auditoinnin tavoitteet Auditoinnissa arvioidaan, täyttääkö laatujärjestelmä kansalliset kriteerit ja vastaako se siten eurooppalaisia korkeakoulujen laadunhallinnan sovittuja periaatteita ja suosituksia Itsearvioinnin tarkoituksena toimia ensisijaisesti yliopistolle itselleen työkaluna toiminnan kehittämisessä – Yliopisto valitsee itse tavan, jolla toteuttaa itsearvioinnin ja tuottaa raportin Tuoda esiin laadunhallinnan vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä edistää niiden leviämistä koko korkeakoululaitoksessa Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on kuitenkin yliopistolla itsellään 5

AuditoinninkohteetAuditoinninkohteet 6 1. Yliopiston laatupolitiikka 4 a) Tutkinto- tavoitteinen koulutus 4. Yliopiston perustehtävien laadunhallinta 2. Strateginen johtaminen ja toiminnanohjaus 3. Laatujärjestelmän kehittäminen 6. Laatujärjestelmän kokonaisuus 4 b) TKI-toiminta sekä taiteellinen toiminta 4 c) Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 4 d) Valinnainen auditointikohde 5. Tutkintotavoitteisen koulutuksen näytöt (3 kpl)

Uutta auditointikohteissa Tutkintotavoitteisen koulutuksen näytöt – Täydentävät tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunhallinnan arviointia tuomalla yksityiskohtaista tietoa koulutusohjelmatasolta – Näytöt (3) arvioidaan omina auditointikohteinaan – Mahdollisuus yliopistolle saada ulkoinen arvio ja palautetta koulutusohjelmien laadunhallinnasta Valinnainen auditointikohde (Jyväskylän yliopiston valinta: Student Life -konsepti) – Strategian tai profiloitumisen kannalta keskeinen toiminto, jonka laadunhallintaa yliopisto haluaa erityisesti kehittää – Tavoitteena tukea yliopistojen autonomiaa ja strategista kehittämistä – Ei oteta huomioon auditoinnin läpäisyä arvioitaessa, mutta kohde mainitaan laatuleimaan liittyvässä auditointitodistuksessa 7

Auditoinnissa käytettävät kriteerit Laatujärjestelmän arvioinnissa käytetään neljälle eri kehitysvaiheelle skaalattua kriteeristöä:  Puuttuva  Alkava  Kehittyvä  Edistynyt Kunkin auditointikohteen kehitysvaihe määritellään erikseen, myös kunkin valitun koulutusohjelman osalta. Auditointiryhmä voi esittää auditoinnin läpäisemistä, mikäli mikään auditointikohteista ei ole tasolla puuttuva ja laatujärjestelmän kokonaisuus (auditointikohde 6) on vähintään tasolla kehittyvä. 8

Auditoinnin läpäiseminen Korkeakoulujen arviointijaosto tekee päätöksen auditoinnin lopputuloksesta loppukeväällä 2015 auditointiryhmän tekemän esityksen perusteella Korkeakoulujen arviointijaoston tehtävänä on varmistaa auditointipäätösten tasapuolisuus Läpäistyään auditoinnin korkeakoulu saa laatuleiman (voimassa 6 vuotta päätösajankohdasta) ja korkeakoulu lisätään Karvin julkiseen auditoitujen korkeakoulujen rekisteriin 9

Jyväskylän yliopiston auditointiryhmä Puheenjohtaja – Johtaja Kari Seppälä, Turun yliopisto Jäsenet – Professori Johanna Björkroth, Helsingin yliopisto – Kauppatieteiden yo Perttu Karjalainen, Aalto-yliopisto – Laatupäällikkö Hannele Keränen, Lapin ammattikorkeakoulu – Yli-insinööri Kirsi Levä, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes Projektipäällikkö – Kirsi Hiltunen, Karvi – Vierailulla: Touko Apajalahti, Karvi 10

Auditoijien toimintaperiaatteet Tasapuolisuus ja objektiivisuus: Auditoijien tulee toimia tasapuolisesti ja objektiivisesti auditoitavaa korkeakoulua kohtaan sekä tunnistaa valta-asemansa ja siihen liittyvä vastuu. Arvioinnin läpinäkyvyys ja evidenssipohjaisuus: Arvioinnin tulee perustua läpinäkyviin ja johdonmukaisesti käytettyihin kriteereihin sekä auditoinnin yhteydessä kerättyyn tietoon. Luottamuksellisuus: Kaikki muu kuin loppuraportissa julkaistu, prosessin kuluessa saatu tieto on luottamuksellista. Vuorovaikutteisuus: Auditointi toteutetaan hyvässä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa korkeakoulun kanssa.