Symmetria Rinnastaminen, kielen ”sopusuhtaisuus”
Mistä on kyse? Rinnastaminen eli symmetria tarkoittaa lauseen tai virkkeen osien liittämistä toisiinsa rinnastuskonjunktion (ja, sekä, sekä - että, -kä, eli, tai, joko - tai, vai, mutta, vaan) tai pilkun avulla. Samassa asemassa olevia virkkeen jäseniä sanotaan rinnasteisiksi.
Kieliopillinen symmetria Rinnasteisten jäsenten on oltava keskenään kieliopillisesti samanmuotoisia: voidaan rinnastaa esimerkiksi saman sanaluokan sanoja, päälauseita, sivulauseita ja lauseenvastikkeita, mutta esimerkiksi päälausetta ja sivulausetta ei voi rinnastaa, ei myöskään lauseenvastiketta ja sivulausetta. Myös luetelmien osien on oltava keskenään rinnasteisia.
Korjaa Tulin lukioon opiskelemaan valmistuakseni ylioppilaaksi ja että saisin myöhemmin hyvän opiskelupaikan. Tulin lukioon valmistuakseni ylioppilaaksi ja saadakseni myöhemmin hyvän opiskelupaikan. Luennoitsija kertoi ongelmien syntymisestä ja miten niihin yritettiin löytää ratkaisua. Luennoitsija kertoi, miten ongelmia syntyi ja miten niihin yritettiin löytää ratkaisua.
Korjaa On selvitettävä palveluiden kustannukset ja vastaavatko palvelut käyttäjien tarpeita. On selvitettävä, mitä kustannuksia palveluista aiheutuu ja vastaavatko palvelut käyttäjien tarpeita.
Korjaa Viimeiseksi lähtevän on muistettava tietokoneiden sulkeminen että valot on sammutettu lukita huoneen ovi. Viimeiseksi lähtevän on huolehdittava siitä, että tietokoneet on suljettu valot on sammutettu huoneen ovi on lukittu.
Sisällöllinen tasapaino Lauseiden on oltava myös asiasisällöltään samanarvoisia: Kiitän lähettämästänne materiaalista. Sen ansiosta esitelmäni onnistui erinomaisesti. (Ei: Kiitän lähettämästänne materiaalista ja esitelmäni onnistui erinomaisesti.) Rinnastettujen lauseiden yhteinen osa voidaan jättää toistamatta. Edellytyksenä on kuitenkin, että osat ovat muodoltaan samanlaiset ja että ne ovat samana lauseenjäsenenä. Tyttö oli uupunut eikä (tyttö) halunnut lähteä ulos.