KIELENTUNTEMUS Kielioppi Metakieli Kielitietoisuus Kielioppi Metakieli Kielitietoisuus.

Esitys aiheesta: "KIELENTUNTEMUS Kielioppi Metakieli Kielitietoisuus Kielioppi Metakieli Kielitietoisuus."— Esityksen transkriptio:

1 KIELENTUNTEMUS Kielioppi Metakieli Kielitietoisuus Kielioppi Metakieli Kielitietoisuus

2 Kielentuntemus  1) Tietoa kielen käytöstä erilaisissa tilanteissa, tietoa kielen funktioista ja toiminnasta.  2) Erittelevää tietoa kielestä  a) rakenteista,  b) sanojen merkityksistä, sanakentistä ja käsitteistä sekä  c) lauseyhteyden vaikutuksesta merkitykseen.  1) Tietoa kielen käytöstä erilaisissa tilanteissa, tietoa kielen funktioista ja toiminnasta.  2) Erittelevää tietoa kielestä  a) rakenteista,  b) sanojen merkityksistä, sanakentistä ja käsitteistä sekä  c) lauseyhteyden vaikutuksesta merkitykseen.

3  3) Yleissivistävää tietoa kielestä  a) kielen synnystä,  b) kielen merkityksestä ihmiselle, kielen kehityksestä,  c) eri kielistä/suomen kielen asemasta muiden kielten joukossa ja  d) suomen kielen ominaislaadusta.  (ÄKKE 1976.)  3) Yleissivistävää tietoa kielestä  a) kielen synnystä,  b) kielen merkityksestä ihmiselle, kielen kehityksestä,  c) eri kielistä/suomen kielen asemasta muiden kielten joukossa ja  d) suomen kielen ominaislaadusta.  (ÄKKE 1976.)

4 Turun normaalikoulu (kielentietoisuus, kielitietoisuus, kielioppi)  3. lk. Verbit, substantiivit ja adjektiivit  4. lk. Oppilas kertaa sanaluokista verbit, substantiivit ja adjektiivit sek ä oppii numeraalit, pronominit ja partikkelit. Lis ä ksi h ä n harjoittelee verbin persoonamuotoja.  3. lk. Verbit, substantiivit ja adjektiivit  4. lk. Oppilas kertaa sanaluokista verbit, substantiivit ja adjektiivit sek ä oppii numeraalit, pronominit ja partikkelit. Lis ä ksi h ä n harjoittelee verbin persoonamuotoja.

5  5. lk. Oppilas kertaa sanaluokat ja verbien persoonamuodot sek ä tutustuu verbien aikamuotoihin. Lis ä ksi h ä n oppii sijamuodoista nominatiivin, genetiivin ja partitiivin. H ä n l ö yt ää lauseesta subjektin ja predikaatin. H ä n osaa erottaa p ää lauseen ja sivulauseen sek ä osaa yhdist ää lauseita. H ä n harjoittelee suoran ja ep ä uoran esityksen k ä ytt öä  H ä n vertailee yleiskielt ä ja puhekielt ä.  5. lk. Oppilas kertaa sanaluokat ja verbien persoonamuodot sek ä tutustuu verbien aikamuotoihin. Lis ä ksi h ä n oppii sijamuodoista nominatiivin, genetiivin ja partitiivin. H ä n l ö yt ää lauseesta subjektin ja predikaatin. H ä n osaa erottaa p ää lauseen ja sivulauseen sek ä osaa yhdist ää lauseita. H ä n harjoittelee suoran ja ep ä uoran esityksen k ä ytt öä  H ä n vertailee yleiskielt ä ja puhekielt ä.

6  6. lk. Oppilas hallitsee sanaluokat. H ä n oppii verbien aikamuodot ja peruslauseenj ä senet (subjektin ja predikaatin). Sijamuodoista h ä n tuntee nominatiivin, genetiivin ja partitiivin.  H ä n tuntee k ä sitteet p ää lause ja sivulause. H ä n osaa k ä ytt ää suoraa ja ep ä suoraa esityst ä teksti ä tuottaessaan. H ä nen virke- ja lausetajunsa kehittyy ja oikeinkirjoitustaitonsa varmentuu.  6. lk. Oppilas hallitsee sanaluokat. H ä n oppii verbien aikamuodot ja peruslauseenj ä senet (subjektin ja predikaatin). Sijamuodoista h ä n tuntee nominatiivin, genetiivin ja partitiivin.  H ä n tuntee k ä sitteet p ää lause ja sivulause. H ä n osaa k ä ytt ää suoraa ja ep ä suoraa esityst ä teksti ä tuottaessaan. H ä nen virke- ja lausetajunsa kehittyy ja oikeinkirjoitustaitonsa varmentuu.

7 Kielioppik ä sitteist ö  Vuosiluokkien 6-9 aikana Turun normaalikoulussa opitaan k ä ytt ä m ää n seuraavia kieliopin k ä sitteit ä ja harjoitellaan niiden soveltamista:  Sanaluokat merkityksen ja taivutuksen mukaan:  verbit, partikkelit ja niiden alalajeja, nominit (substantiivit, adjektiivit, numeraalit, pronominit)  Vuosiluokkien 6-9 aikana Turun normaalikoulussa opitaan k ä ytt ä m ää n seuraavia kieliopin k ä sitteit ä ja harjoitellaan niiden soveltamista:  Sanaluokat merkityksen ja taivutuksen mukaan:  verbit, partikkelit ja niiden alalajeja, nominit (substantiivit, adjektiivit, numeraalit, pronominit)

8  Verbien taivutus:  p ää luokat (aktiivi, passiivi), persoonamuodot  aikamuodot eli tempukset (preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti) ja niiden k ä ytt ö  tapaluokat eli modukset (indikatiivi, konditionaali, imperatiivi, potentiaali) ja niiden  k ä ytt ö  nominaalimuotojen k ä ytt ö, lauseenvastikkeiden k ä ytt ö  Verbien taivutus:  p ää luokat (aktiivi, passiivi), persoonamuodot  aikamuodot eli tempukset (preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti) ja niiden k ä ytt ö  tapaluokat eli modukset (indikatiivi, konditionaali, imperatiivi, potentiaali) ja niiden  k ä ytt ö  nominaalimuotojen k ä ytt ö, lauseenvastikkeiden k ä ytt ö

9  Nominien taivutus:  sijamuodot  adjektiivien vertailuasteet  Nominien taivutus:  sijamuodot  adjektiivien vertailuasteet

10  Lauseet ja niiden muodostaminen:  p ää lause, sivulause  sivulausetyypit (relatiivilause, konjunktiolause, ep ä suora kysymyslause)  yhdyslauseet (virke)  johtolause, kysymyslause, v ä itelause, huudahduslause  Lauseet ja niiden muodostaminen:  p ää lause, sivulause  sivulausetyypit (relatiivilause, konjunktiolause, ep ä suora kysymyslause)  yhdyslauseet (virke)  johtolause, kysymyslause, v ä itelause, huudahduslause

11  Lauseenj ä senet ja niiden k ä ytt ö :  subjekti, predikaatti, objekti, adverbiaalit, predikatiivi, attribuutit  Astevaihtelu  Sananmuodostus, morfeemit  http://www.tnk.utu.fi/index.php?824  Lauseenj ä senet ja niiden k ä ytt ö :  subjekti, predikaatti, objekti, adverbiaalit, predikatiivi, attribuutit  Astevaihtelu  Sananmuodostus, morfeemit  http://www.tnk.utu.fi/index.php?824