Vertaisohjaaminen ryhmässä Sami Heinonen | 31.3.2016 Tuutorointi ja ryhmädynamiikka.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Good Karma = Hyviä Seurauksia
Advertisements

Sijaisvanhemmuus ja henkinen hyvinvointi. 1.Palauta usein mieleesi, ettet ole syypää lapsen ongelmiin, et ole niistä vastuussa, mutta voit toimia ensisijaisena.
Sosiaaliset taidot Elinikäiset oppimisen kontekstissa sosiaaliset taidot ovat avainasemassa. Nostamme esille neljä lähestymistapaa konseptissamme: Itseohjautuva.
Turun seurakuntayhtymä Valmennusraportti
FISH! Parantaa työmoraalia ja saa sinut rakastamaan työntekoa!
HTK-opiskelijoiden aloitustapaaminen Hämeenlinna HTM Riina Keskinen.
Työpaja Maanantaiaamuna kotona  Lukujärjestyksen tarkistus  Missä opiskelen?  Mitä opiskelen?  Mitä materiaalia tarvitsen?  Kun valitsen.
VALOVUOSI = km IHMISIÄ = 1 IHMINEN / km LINNUNRATA Ø = VALOVUOTTA
RYHMÄ.
1 N-piirin johtajuusvalmennus Vapaaehtoistyön johtaminen.
Sosialisaatio Sosialisaation käsitteellä kuvataan prosessia, jossa yksilöstä kasvaa yhteisönsä jäsen. Uusi sukupolvi oppii ja se opetetaan kulttuurinsa.
”Jos voit avata solmun kielelläsi, miksi käyttää siihen hampaita?”
Ryhmä-dynamiikka: liittymisen ja erillisyyden vuorovaikutusta ryhmässä
Nuoren itsetunto ja sen vahvistaminen
Me ja muut: ryhmäilmiöistä
Ryhmä ja yhteisö Jokainen ihminen kuuluu useaan ryhmään
Toimintasuunnitelma = oma kehittymissuunnitelma
Tiimin hallinnan kultaiset säännöt Toimitaan demokraattisesti.
O PPILAITOKSEN ARVIOINTI 2014 Opiskelijakyselyn tulokset.
Johanna Vanhatalo Hanne Yrttiaho Paula Vehkalahti Maarit Ristimella
YHTEISTOIMINNALLINEN & YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN
Yhteistoiminnallinen oppiminen Tavoitteena saada yleiskuva menetelmästä oman opetuksen suunnitteluun.
APE-opinnot: 7. lähipäivä
Ohjaatko vai johdatko? Ohjaatko vai johdatko ryhmää – kaksi eri asiaa
Opettajatuutori (Laurea/ Leppävaara /marata)
Saku Ylä-Soininmäki Psykologi, Lahden ammattikorkeakoulu
Opiskelijatutorointi: toimivuus ja hyvät käytännöt -kuinka hiotaan kultahiput timanteiksi? Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana, tilannekatsaus.
Motivointi, sitouttaminen, yhteisöllisyys
OPETUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Mervi Palva.
Ryhmätoiminnasta voimaa kuntoutumisen polun eri vaiheisiin
Emmi, Laura, Marianne, Johanna, Hanna, Elisa, Eva-Greta, Marcus.
TUPA –Työpaikkaohjaajien kouluttajakoulutus - kuka kouluttaa ketä?
Sosiaalinen kehitys lapsuudessa
Sosiaalinen pääoma sosiaaliset verkostot, luottamus, vuorovaikutus
Ops seminaari Askola.
Kauppakatu 7 I KAJAANI I Päivi Partanen/Intotalo1© Makke Leppänen 2004 Vapauteen ja vastuuseen valmentaminen Päivi Partanen.
Hyvä tuutori, parempi ryhmä Tuutorikoulutus 2016 © 2016 Johanna Tikkanen |
NUORISOTAKUU ON ASENNE!. Jokainen järjestö ja toimija voi osaltaan tehdä nuorisotakuusta totta. On monia keinoja auttaa nuoria löytämään oma paikkansa.
Tietostrategiaa monimuotoisesti
Vaihtoehdot session 12 oph 1 Vauvan pitäminen Sijaisvanhemmuus Adoptio Abortti.
Diaesitys työterveyshuollon esimiesten vertaisfoorumipilottiin Toisesta diasta alkaa esitys vertaistuesta. Voit lisätä tähän alkuun omaa tekstiäsi.
TERVETULOA! Opiskeluhuollon oppimisverkosto Marke Hietanen-Peltola Johanna Jahnukainen.
Miten tukea lukio- opiskelijaa? Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut Oppilashuoltoyksikkö Lukion koulupsykologit ja –kuraattorit Kevät 2014.
Tärkeää tietoa tuutoroinnista Sami Heinonen |
TERVEYSTIETO 8 1. Tunne itsesi. Tunne itsesi Itsetunto tarkoittaa omien hyvien puolien ja heikkouksien tuntemista sekä niiden arvostamista. Kukaan ei.
Tuutorointi lukuvuoden aikana Hallituksen varapuheenjohtaja Eero Räsänen |
Ei korkeakoulua vaan (työ)elämää varten – yliopisto-opiskelun pedagoginen työelämähorisontti Leena Penttinen & & Terhi Skaniakos
PEDAGOGINEN ILTAPÄIVÄ
RYHMÄYTTÄMINEN/RYHMÄYTYMINEN
SUOMEN SOSIAALIPSYKIATRISTEN YHTEISÖJEN KESKUSLIITON KOULUTUSPÄIVÄT
Tiimikoulu Raimo Laaksonen ja Vesa Joutsen
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
Käyttäytymisen erityisen tuen ryhmämuotoinen tuki
MIKSI LUKIOON???.
Opiskelija oppimis- ja tietoyhteiskunnassa
ORGANISOINNIN PERUSTEET
Opettajasta/kouluttajasta (oppimisen) ohjaajaksi
VOIMAVAROJEN TALO Piirrä vihkoon/paperille talo, jossa on 5 kerrosta ja kussakin kerroksessa 2 huonetta Mieti ensin itseksesi kysymyksiä ja kirjaa ajatuksiasi.
PUOLUE C Periaateohjelma: Arvot
Sosiaalinen kehitys Tarja Rauste
Sosiaalisuus ja sosiaalisen tarkastelu
Keinoja jäsenten pysyvyyden parantamiseksi
NET – Nivelvaiheessa erityistä tukea - koulutus 6 op
Ryhmäyttäminen ryhmän rakentamisen työkaluna
-Ole oma itsesi Löydä oma heimosi-
Skeema Yksilö on osa monia ryhmiä Ydinsisältö
Neuvottelun vuorovaikutustaidot
Ajanhallinta opiskelussa
VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä:
Alaotsikko Ryhmäyttäminen.
Esityksen transkriptio:

Vertaisohjaaminen ryhmässä Sami Heinonen | Tuutorointi ja ryhmädynamiikka

Mikä on ryhmä? Ryhmän voi määritellä hyvin monella tavalla Yksinkertaistaen ryhmä on kolmen tai useamman yksilön muodostama joukko, jotka Ovat vuorovaikutuksessa keskenään, Jollakin tavalla riippuvaisia toisistaan Tuutoriryhmä ja sen tavoite Asiatavoite > omaksua tietoa opiskelusta ja Oulun ammattikorkeakoulusta ja sen käytänteistä Tunnetavoite > ryhmäytyminen ja tutustuminen; tunne kuulumisesta opiskeluryhmään ja -yhteisöön On erittäin tärkeää tietää ketä tuutoroi! Tutustu ryhmääsi aidolla kiinnostuksella

Sosiaalinen tuki vertaisryhmissä Eri tutkijat (Tinton 1975, Lähteenoja 2010, Thomas 2002, Lounasmaa ym. 2004) ovat päätyneet johtopäätökseen, että Opiskeluihin kiinnittyminen, Sosiaalinen integraatio sekä Opintojen edistyminen ovat kytköksissä opiskeluaikana saatavaan sosiaaliseen tukeen Opiskelijakavereiden on todettu olevan merkittävä opintoihin kiinnittymistä edistävän sosiaalisen tuen tarjoaja Opiskelijat, joilla on ollut ongelmia opiskeluissa eivät ole tunteneet kuuluvansa mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään toisin kuin opiskelun myönteisesti kokevat opiskelijat Opiskeluiden alkuvaiheessa opiskelijoilla on suuri tarve kuulua johonkin, samastua toisiin ja rakentaa opiskelijaidentiteettiään Vertaisuudessa on paljon voimaa!

…mutta voimaa voi käyttää monella tavalla Virallinen tai epävirallinen vertaisohjaus voi osoittautua myös ongelmalliseksi, sillä se voi vahvistaa virheellisiä käsityksiä ja pessimistisiä tulevaisuudenkuvia Parhaimmillaan tuutorointi vahvistaa opiskelijan ammatillista identiteettiä ja sitoutumista opiskeluun!

Ryhmädynamiikasta Ryhmän jäsenten välillä vallitsee erilaisia jännitteitä, ihmissuhteita ja vuorovaikutusta Vertaisohjaajan on tunnettava ryhmä (sen jäsenet) ja sen taustalla vaikuttavat psykososiaaliset voimat: Sosiaalisuus: sosiaaliset taidot, väärinkäsitykset, tavat puhua, kieli Tunteet: odotukset, ihmisten välinen kemia, ennakko-oletukset Jäävuori-ilmiö Ryhmädynamiikasta puhuttaessa tällä tarkoitetaan, että ryhmissä on tavallista ettei kaikki ryhmän tavoitteet näy ulospäin. Ryhmien jaetut tavoitteet voivat olla esillä, mutta tulee ottaa myös huomioon piilossa olevat asiat: Ihmissuhteet, emotionaaliset eli tunnepohjaiset prosessit, ennakkoluulot sekä yksilökohtaiset tavoitteet jne.

Havainnot ryhmästä Ryhmän ilmapiirin voi aistia vapautunut: tuodaan mielipiteitä julki, puhutaan henkilökohtaisista asioista varautunut ja vihamielinen ilmapiiri on vielä helpommin aistittavissa Ryhmäläisten asennot ja istumajärjestys Ketkä ryhmässä puhuvat, miten puhutaan Huumorintaju Luottamus! Kun tarkkailet ja huomaat asioita, voi osa niistä olla arkoja ja niiden tulee pysyä luottamuksellisina

Ryhmäroolit Viralliset ja epäviralliset roolit Osa rooleista annetaan virallisesti, esim. ”ryhmän vanhin” Osa rooleista muodostuu epävirallisesti ryhmän kehittyessä ja pysyessä yhdessä, jopa huomaamatta, esim. ryhmän johtajuus Viralliset ja epäviralliset roolit voivat olla päällekkäisiä ja joskus myös hyvin ristiriitaisia, esim. nimetty ryhmän johtaja ei välttämättä johdakaan, vaan ryhmää johtaa aivan joku/jotkut muut Erilaisia rooleja ryhmän jäsenillä: Dominoiva jäsen, konsultoiva ja neuvotteleva jäsen, ryhmän hauska tyyppi, ryhmän johtaja, hiljaisempi henkilö jne. Ryhmän yleis- ja päätavoitteet vaikuttavat suurelta osin siihen, millaisiksi roolit lähtevät kehittymään ja miten ne muodostuvat.

Muutokset ryhmässä On tutkitusti tunnettua, että erilaisissa ryhmissä on samoja piirteitä riippumatta siitä missä ja millainen ryhmä on Ryhmät aloittavat aloitusvaiheen kautta prosessin, jonka kautta uudet ryhmän jäsenet (opiskelijat) alkavat toimia ryhmänä Prosessi etenee vaiheittain Aloitusvaihe (tutustuminen ryhmän toisiin jäseniin) Toimintavaihe (opetellaan toimimaan yhdessä, ryhmänä) Itsenäistymisvaihe (ryhmä toimii tasapainoisesti)

Muutokset ryhmässä Vaatii yhdessäoloa ja tutustumista yhteishengen luominen vapaa-ajan tapahtumien järjestäminen tutustumisleikit Huomioitavaa on, että ryhmäytymisprosessi vie aikaa. Edellä mainitut vaiheet eivät aina kuitenkaan mene juuri tässä järjestyksessä, ja vaiheiden aikana voi tapahtua muutoksia ja vaikkapa paluu aikaisempaan vaiheeseen.

Aloitusvaihe Tärkein vaihe! Turvautuminen tuutoriin Tuutorin vastuu ja toiminta Opiskelijat ovat usein alussa arkoja, mutta uteliaita Valmistaudu ensimmäiseen tapaamiseen hyvin, suunnittele tapaamisen kulku Luo ryhmään vapautunut ilmapiiri > käyttäydy ystävällisesti ja ole avoin Järjestä leikkejä ja pelejä sekä vapaa-ajan tutustumistapahtuma, johon kaikki voivat osallistua

Toimintavaihe Ryhmähenki alkaa muodostua, ilmapiiri on vapautunut, me- henki Opiskelijat ovat kiinnostuneita toimimaan ryhmässä Hyödynnä tätä omassa toiminnassasi Tehtävien delegointi Roolit muodostuvat Varmista, että hiljaisimmat eivät jää ryhmän ulkopuolelle Onko kilpa-asetelmia, huomion tavoittelijoita Mahdolliset konfliktit ja tasaantuminen

Itsenäistymisvaihe Ryhmä toimii ilman tuutorin apua tasapainoisena ryhmänä Tuutori voi jättäytyä taka-alalle Huomioi edelleen tukea tarvitsevat opiskelijat Ilmoita kuitenkin olevasi edelleen käytettävissä!

Tuutori Tuutorina eli kokeneena vertaisohjaajana voit auttaa ryhmää ryhmäytymään hyvin ja löytämään tasapainoisen mallin toimia Aluksi ryhmä odottaa sinulta paljon, ja huomioi, että tuutorina juuri sinun vastuu ja toiminta määrittelee miten ryhmä alkaa toimia Vastaa kysymyksiin, kysy kysymyksiä, järjestä ryhmäytymistä edistävää toimintaa (esim. pelejä), järjestä tapaamisia jne. Muista: Olet itse käynyt läpi ryhmäytymisen ja ryhmän eri vaiheet!

Hyvin toimivan ryhmän piirteitä (huomioitava kaikissa vaiheissa) Ryhmän jäsenet tuntevat toisensa Jokaisella jäsenellä on oma paikkansa ryhmässä Ryhmä ja ryhmään kuuluminen ovat turvallisia Ryhmän jäsenet luottavat toinen toisiinsa ja ryhmä on kokonaisuus Ryhmän sisällä vallitsee vapaus olla oma itsensä Ryhmässä arvostetaan toisten mielipiteitä Vuorovaikutus ryhmässä on tervettä ja hyvää Ryhmässä ei esiinny kiusaamista, ei edes leikin tai vitsin varjolla Ryhmässä vallitsee positiivinen ja voimauttava ilmapiiri – ryhmässä on helppo kehittyä ja olla luova

Hyvin toimivan ryhmän piirteitä (huomioitava kaikissa vaiheissa) Edelliset piirteet ovat äärimmäisen tärkeitä, mutta: Tärkeintä on saada pysymään ryhmällä on yhteisiä, jaettuja päämääriä ja tavoitteita, joita te tuutoreina voitte auttaa löytämään: Oppiminen ja sivistys! Opinnoissa edistyminen opintopisteinä ja opintojaksoina laskettuna (5 op / opintotukikuukausi ja 60 op / vuosi) Opiskelijana viihtyminen (opiskelukin on osa elämää!) Opiskeluiden aikainen hyvinvointi Opiskelijakulttuuri

Lopputulos