PRODEAFTOOLKIT PRO DEAF TOOLKIT 2012 Toim. Marja Kirjavainen ja Hannele Rissanen Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan sen laatija, eikä komissio ole vastuussa siihen sisältyvien tietojen mahdollisesta käytöstä.

Sisältö

Johdanto Tämä Viittova asiakas - työkalupakki on toteutettu kansainvälisessä ProDeafToolkit- projektissa Projektissa on ollut mukana kuusi maata (Ranska, Englanti, Belgia, Norja, Romania ja Suomi). Projekti on toteutettu ajalla – Projektin tavoitteena on edistää kuurojen ja huonokuuloisten henkilöitten tasa- arvoisia ja esteettömiä mahdollisuuksia yhteiskunnassa mm. lisäämällä yhteiskunnan eri toimialojen palvelujen tuottajien tietoisuutta ja valmiuksia miettiä tarjoamiensa palvelujen saavutettavuutta kohderyhmän näkökulmasta. Suomesta projektissa on ollut mukana Bovallius-ammattiopisto ja sieltä Maarit Tawast, Marja Kirjavainen ja Hannele Rissanen. Käytännössä projektissa on kehitetty tämä ”työkalupakki” avuksi ja tueksi viittovan asiakkaan kohtaamiseen. Toivomme tämän materiaalin vaikuttavan asenteisiin ja ennakkoluuloihin, jotta viittovat asiakkaat olisivat tasavertaisessa asemassa toisten asiakkaiden kanssa

Materiaali on ryhmitelty aihepiireittäin yhdeksään eri osioon. Lukemisen helpottamiseksi aiheet on eroteltu värein ja symbolein. Työkalupakkiin on koottu ajantasainen perustieto aiheesta, sekä yhteystietoja ja linkkejä lisätiedon hankkimista varten. Työkalupakki  koostuu seuraavista aiheista: kuurotietoisuus, vuorovaikutus, tekniset apuvälineet, tulkkauspalvelut, viittomakielinen työntekijä, taustajärjestöt, koulutus ja kurssit, lainsäädäntö sekä muu hyödyllinen tieto  on koottu alalla jo olevista lähteistä Projektin kaikissa maissa työkalupakki on toteutettu samalla periaatteella. Ota rohkeasti käyttöön!

Kuurotietoisuus Määritelmiä  Kuulovammainen; termiä käytetään yleisesti henkilöstä, jonka kuulonalenema ulottuu lievästä vaikeaan  kuuro; sanaa kuuro käytetään, kun henkilö ei pysty kuulemaan 95 desibelin äänenvoimakkuutta  Kuuro (kuurojen kulttuuri); sanaan kuuro liittyy ideologinen näkökulma. Kuurot itse pitävät itseään ensisijaisesti kieli- ja kulttuurivähemmistönä, viittomakielisinä  Vuosittain Suomessa syntyy 25 – 30 kuuroa, arviolta noin 0,8 promillea väestöstä.

Kuurotietoisuus Käsitteitä  Äänen korkeus=hertzi (Hz). Miehen äänen taso on noin 120Hz ja naisen noin 250Hz.  Äänen voimakkuus ilmaistaan desibeleinä (dB). Kuulon mittauksissa 0 dB merkitsee äänenvoimakkuutta, jonka normaalikuuloinen juuri ja juuri kuulee=kuulokynnys.  Puhealueen kuulokynnys on 1 metrin etäisyydeltä mitattuna 40dB kuiskaus, tavallinen puheääni 60dB ja huuto 85dB.  Hyötyäänten lisäksi on häiritseviä, kuulemista haittaavia ääniä = melua.  Puheen erottamiskykyyn vaikuttavat eniten ympäristön taustaäänet, melutaso, kaikuminen.

Kuurotietoisuus Kuulokäyrä Normaali kuulo: 0 – 20 dB Lievä kuulovamma: 20 – 40 dB Keskivaikea kv: 40 – 70 dB Vaikea kv: 70 – 95 dB Erittäin vaikea kv (kuuro): 95 - dB

Kuurotietoisuus Puhebanaani Jos kuulokäyrä putoaa puhebanaanin alapuolelle, henkilö ei pysty kuulemaan puhetta dB Hz

Vuorovaikutus Viittomakieli  Viittomakieltä käyttävät syntymästä asti, tai varhaisessa lapsuudessaan kuuroutuneet.  Viittomakielellä on oma puhutuista kielistä poikkeava rakenteensa.  Viittomakielen kieliopillisia elementtejä ovat käsien, vartalon ja suun liikkeet, sekä ilmeet.  Viittomat muodostuvat osista, joita ovat mm. käsimuoto, paikka, liike ja (käden) orientaatio  Viittomakielessä on omat sanaleikkinsä, sananlaskunsa ja viittomakielisillä on oma kieleen sidottu kulttuurinsa.  Viittomakieli ei yleisen harhaluulon mukaisesti ole kansainvälistä, vaikka monet viittomat, kuten muotoa ( pallo, kolmio. pitkä, lyhyt jne.) ja jotkin tekemistä ilmaisevat viittomat (onkia, ampua, juoda jne.) ovatkin ns. universaaleja.

Vuorovaikutus Viitottu puhe  Viitottu puhe eroaa varsinaisesta viittomakielestä siten, että viitotussa puheessa viittomakielen viittomat tuotetaan puhutun kielen mukaisessa sanajärjestyksessä.  Viitottu puhe noudattaa muutenkin puhutun kielen sääntöjä.  Viitotulla puheella voidaan esimerkiksi käyttää puhutun kielen sanaleikkejä, tai sananlaskuja.  Mikäli viitotulla puhella kommunikoivalla henkilöllä on kuulon jäänteitä, voidaan viitotussa puheessa käyttää myös ääntä.

Vuorovaikutus Sormiaakkoset  Varsinaisessa viittomakielessä sormiaakkosia käytetään, kun esiintyy sana, tai nimi, jonka viittomaa ei tiedetä, tai mikäli viittomaa ei ole laisinkaan.  Sormiaakkosten etuna on helppo omaksuttavuus, mutta haittapuolena on kommunikoinnin hitaus, sillä jokainen sana sormitetaan kirjain kerrallaan.  Sormittaessa käsi tulee pitää lähellä suuta, jolloin vastaanottaja voi seurata myös sormittajan huuliota.  Sormiaakkostuksessa on oleellista rauhallisuus, jotta vastaanottaja ehtii hahmottaa kirjaimet ja muodostaa niistä kokonaisia lauseita.

Vuorovaikutus Suomalaiset sormiaakkoset

Vuorovaikutus Kiinnitä huomiota…  puhe edestäpäin, huulilta lukeminen  puhe selkeää mutta normaalia, ei huutoa  älä kävele ympäriinsä puhuessasi  älä käännä selkääsi  anna aikaa  tulkin käyttö

Tekniset apuvälineet Yleistä Kuurouteen liittyvä teknologia kehittyy nopeasti. Monet eri valmistajat kehittävät jatkuvasti uuden tyyppisiä tuotteita uusilla entistä paremmilla ominaisuuksilla. Ylipäänsä tekniikka tarjoaa kuuroille uusia mahdollisuuksia ja kuurot ovatkin usein edelläkävijöitä uusien kommunikaatiovälineiden käyttöönotossa. Kuurot ottivat esim. tekstiviestit heti osaksi arjen kommunikaatiota ja hankkivat ensimmäisten joukossa suoran kuvayhteyden mahdollistavat 3G- puhelimet. Tässä luvussa kerrotaan perusasiat näistä kuulon apuvälineistä; kuulolaitteista, implanteista, kuulon apuvälineistä ja annetaan yhteystietoja ja linkkejä websivuille, joista saa ajan tasalla olevaa lisätietoa asiaan liittyen

Tekniset apuvälineet Sisältö: Kuulolaitteet  Yleistä  Hankinta  Kuulolaitetyypit  Käyttö, puhdistus Muut apuvälineet  Apuvälineet  Hälyttimet  Kuurosokeitten apuvälineet Muu teknologia Implantointi Yhteystietoja Kuva: Hannu Tapiovaara 2005

Tekniset apuvälineet KUULOLAITTEET Kuulokojeteknologia on kehittynyt huimasti viime vuosina. Kuulokoje ei tuo takaisin menetettyä kuuloa, mutta tämän päivän digitaalisella tekniikalla koje pystyy vaimentamaan kohinaa ja häiriöääniä, vahvistamaan puhetta toivotusta suunnasta sekä estämään ikävän "vinkumisen". Uusimmat kuulokojeet ovat täysin automaattisia, eli ne säätyvät automaattisesti eri ääniympäristöihin. Teknologian muutoksen myötä kuulokojeista on tullut myös entistä hyväksyttävämpiä. Pienemmän koon, uusien mallien ja värien ansiosta kuulokojeiden käyttö on helppoa ja luotettavaa

Tekniset apuvälineet Kuulokojeen hankinta Kun epäilee kuulon alentuneen, kannattaa varata aika terveyskeskukseen tai yksityiselle lääkärille. Kuulonalenema voi johtua monesta eri syystä, joten syy alenemaan pitää aina selvittää. Lääkärin ja kuulontutkijan jatkotutkimuksissa selvitetään kuulonaleneman tyyppi ja aste (kuulokäyrä=audiogrammi ja puheenerotuskykymittaus) Julkisella terveydenhuollolla on lakisääteinen velvollisuus tarjota potilaalle kuulokoje maksutta käyttöön kuulonalenaman ollessa riittävän suuri (rajana db paremmin kuulevassa korvassa). Käytännössä jonot ovat usein pitkät ja kojetta voi joutua odottamaan pitkään. Kuulokojeen voi hankkia myös itse, jolloin paremmin saa käyttöönsä audiologisen teknologian viimeisimmät saavutukset. Valinta ja tilaaminen käy esim. kuulontutkimuksen yhteydessä yksityisellä kuuloasemalla. Korvasta otetaan vahamalli, jonka mukaan tilataan kojeen yksilölliset osat. Valmis koje sovitetaan asiakkaalle. Se säädetään tietokoneella asiakkaan kuulokäyrän ja mieltymysten mukaan. Asiakas saa kojeen koekäyttöön ja varataan uusi aika kojeen säätöä varten

Tekniset apuvälineet Kuulolaitetyypit Kuulokojeet jaetaan karkeasti kahteen eri luokkaan, korvantauskojeisiin ja korvakäytävä- eli yksilöllisiin kojeisiin. Korvantauskojeet Yleisin kuulokojemalli, koko koje kaikkine teknisine komponentteineen sijaitsee korvalehden takana ja ääni siirretään putken/johdon kautta korvakäytävään. Korvakappaleen ja siihen liitetyn letkun avulla äänet välittyvät korvaan ja koje pysyy korvassa. Korvakappale rakennetaan yksilöllisen mallin mukaisesti. Kojeen yläpinnalla on yleensä äänenvoimakkuudensäädin ja kuunteluohjelmien valintapainike. Korvantauskojeita on kolmea eri mallia, kts. seuraava sivu

Tekniset apuvälineet Korvantauskojeet Korvantauskoje ja korvakappale  Tässä mallissa korvakappale on akryylista tai silikonista valmistettu korvakäytävään tuleva osa, jossa on ääniaukko ja koukku, johon liitetään kuulokojeesta tuleva väliletku, jota pitkin ääni liitetään korvaan

Tekniset apuvälineet Korvantauskojeet Korvantauskoje ja avoin sovitus  ei vaadi yksilöllisiä osia RIC-korvantauskoje  Receiver In the Canal=kuuloke korvakäytävässä  kojeen kuuloke sijaitsee käyttäjän korvakäytävässä, ääni toistuu luonnollisena ja koje on hyvin huomaamaton

Tekniset apuvälineet Yksilölliset kojeet eli ns. korvakäytäväkojeet Yksilölliset kojeet rakennetaan korvakappaleen sisälle. Siinä mikrofoni on ”oikeassa paikassa”. Koje on pienikokoinen ja sen käsittely vaatii sorminäppäryyttä. Runsas korvavahan eritys voi helposti tukkia kuulokojeen.  Concha-koje täyttää koko korvan kuopan  CIC-koje (Completely In the Canal) on markkinoiden pienin kuulokoje, tarkoitettu lievään kuulonalenemaan  Canal-koje korvakäytävän suulle, miellyttävä käyttää

Tekniset apuvälineet Muita kuulokojeita Taskukoje  Taskukoje on kuulokoje, jota pidetään taskussa tai kaulassa kannettavassa pussissa. Ääni johdetaan kojeesta korvaan johdon ja korvakappaleen avulla. Kojeen säätimet ovat helppokäyttöisiä suuremman koon vuoksi. Kommunikaattori  Kommunikaattori on vahvistinlaite, jossa on kevytkuulokkeet. Laite sopii henkilölle, joka sairauden, iän tai muun syyn vuoksi ei pysty käyttämään kuulokojetta

Tekniset apuvälineet Kuulolaitten käyttö Käyttäjä voi itse valita sopivan kuunteluohjelman tai koje valitsee sen automaattisesti. Vanhoissa kojeissa on yleensä O-T-M säätimet (pois päältä – induktio – mikrofoni) Uusimmissa laitteissa on automaattinen äänenvoimakkuuden säätö ja lisäksi usein mukana on myös kaukosäädin äänenvoimakkuuden ja eri ohjelmien selkeään käyttöön. Jokaisella kojeella on erikseen omat tarkemmat käyttöohjeet, joista selviää, kuinka kuulokoje toimii ja kuinka sitä käytetään Normaalin mikrofonikuuntelun lisäksi lähes kaikissa kuulokojeissa on sähkömagneettinen kela induktiiviseen kuunteluun. Induktiivista kuuntelumahdollisuutta voi hyödyntää yhdessä apuvälineiden kanssa esim. television kuuntelussa sekä niissä julkisissa tiloissa, joissa on induktiivinen kuuntelujärjestelmä. Järjestelmästä ilmoitetaan T-merkillä.

Tekniset apuvälineet Kojeiden virtalähteenä on yleisimmin paristo. Korvantaus- ja korvakäytäväkojeissa käytetään nappiparistoja ja taskukojeessa sauvaparistoja. Pariston kestoaika on n. 2-3 viikkoa kuunteluolosuhteista riippuen. Nykyisin kuulokojeissa on usein pienestä koostaan huolimatta hyvinkin pitkälle kehittyneet tekniset ominaisuudet, jotka mahdollistavat erilaisten kuunteluohjelmien käytön erilaisissa ääniympäristöissä (esim. musiikin kuuntelu, hälyinen ympäristö). Kuulolaitteen hoito-ohjeet: Kuulolaitetta hoidetaan päivittäin. Korvakappale pestään päivittäin juoksevan veden alla, ei koskaan saippualla tms. Itse kuulokojetta ei saa laittaa veteen. ja se on pidettävä ehdottoman kuivana ja puhtaana. Korvantauskojeen ja sen korvakappaleen välinen putki vaihdetaan uuteen noin 2-3 kk välein. Yksilöllisestä kuulokojeesta harjataan kuivunut korvavaha puhdistusharjalla pois. Kuulokojeen paristokotelo jätetään yön ajaksi auki. Kuulolaitteen käyttö, jatkoa…

Tekniset apuvälineet MUUT TEKNISET APUVÄLINEET Tarjolla on suuria määriä erilaisia tuotteita (esim. Bellman, Siemens, Doro tai ReSound), joita löytyy sekä kuulokojeiden käyttäjille, että kuulonalenemasta kärsiville, jotka jostain syystä eivät käytä kuulokojetta. Uusia tuotteita kehitetään nopealla tahdilla, joten tuotteet vanhenevat nopeasti. Uusin tieto löytyy yritysten internetsivuilta. Apuvälineitä tarjoavia yrityksiä ovat mm. Kuulotekniikka, Danalink ja Kuulohansa. Apuvälineitä myöntävät eri tahot. Apuvälineet ovat samoja, vaikka niiden maksajana ovat eri tahot. Kuulovammainen saa kuulemisen apuvälineet yleensä aluesairaaloiden kuuloasemilta tai keskussairaaloiden kuulokeskuksista, joissakin kunnissa myös terveyskeskuksista. Joissakin tapauksissa niitä myöntävät myös KELA, vakuutusyhtiöt, Valtionkonttori, Työ- ja elinkeinotoimisto ja Potilasvahinkokeskus. Opetustoimi vastaa kouluissa käytettävistä, koulu- ja luokkakohtaisista apuvälineistä peruskoulun 1-6 luokkalaisille. Kiinteän induktiosilmukan ja hälytysjärjestelmän kustantaa yleensä kunnan sosiaalitoimi, mutta niiden saamiseksi voidaan tarvita suositus kuulokeskuksesta. Kuulemisen apuvälineitä myyvät kuuloalan erikoisliikkeiden lisäksi myös kodinkone- ja sähköliikkeet sekä tavaratalot.

Tekniset apuvälineet Apuvälineitä Vahvistinpuhelin Silloin kun puhelimen soittoääni ei kuulu kunnolla, tai kun puhelimesta kuuluvasta puheesta on vaikea saada selvää, paras ratkaisu on huonokuuloisille kehitetty vahvistinpuhelin. Tavalliseen puhelimeen voi myös hankkia lisähälyttimiä. Vahvistinpuhelin on varustettu äänenvoimakkuuden ja -sävyn säädöillä ja puhelinluurissa on kuulolaitteen käyttäjälle ehdoton, sisäänrakennettu induktiosilmukka. Puhelimien soittoäänen voimakkuutta voidaan säätää ja puhelimen valohälyttimen vilkkuminen ilmoittaa saapuvasta puhelusta. Jo käytössä olevan puhelimen varustaminen lisähälyttimellä tai erillisellä luurivahvistimella parantavat puhelimen soittoäänen kuuluvuutta ja puhelimen käytön mielekkyyttä merkittävästi

Tekniset apuvälineet Induktiosilmukka Induktiosilmukka on kuulovammaisen apuväline, joka siirtää magneettikentän välityksellä äänen suoraan kuulolaitteen vastaanottokelaan. Ääni siirtyy puhtaasti, sopivalla voimakkuudella eivätkä häiriöäänet puhujan ja kuuntelijan välissä häiritse. Induktiosilmukka voi olla kiinteästi asennettu. Se voidaan liittää osaksi tilan muuta äänentoistojärjestelmä. Induktiosilmukka voi olla myös kannettava, yleensä salkkuun pakattu järjestelmä, joka sisältää kelattavan silmukkajohdon, induktiosilmukkavahvistimen ja mikrofonin tai useampia.  Induktiosilmukalla varustetut tilat merkitään siitä kertovalla symbolilla.

Tekniset apuvälineet Kaulainduktiosilmukka ja silmukkakoukku sopivat pienten laitteiden kuten MP3-soittimien ja matkapuhelimien kuunteluun. Ne voidaan liittää myös muihin äänilähteisiin. Kaulainduktiosilmukoita on kahta erityyppistä mallia. Toiset kiinnitetään johdolla äänilähteeseen ja toiset langattomalla Bluetooth-yhteydellä. Tyynysilmukka on irrallinen litteä tyyny, jonka sisään on sijoitettu induktiosilmukka. Laite sopii hyvin television tai radion kuunteluun. Tyynyn johto kiinnitetään televisioon ja tyyny sijoitetaan siihen istuimeen, jossa kuuntelija istuu.

Tekniset apuvälineet FM-laitteita ja infrapunalaitteita on erilaisia kokoonpanoja, joita voidaan käyttää monipuolisesti kuuntelun apuna. Laitteet koostuvat lähettimestä ja vastaanottimesta, jotka ovat langattomasti yhteydessä toisiinsa, ja ne toimivat yleensä ladattavilla akuilla. FM-laitteesta käytetään myös nimitystä ryhmäkuuntelulaite. Kommunikaattoriin kuuluu mikrofoniosa ja siihen johdolla liitetyt kuulokkeet tai kaulainduktiosilmukka. Laitteet toimivat paristoilla tai ladattavilla akuilla. Kommunikaattori toimii keskustelun vahvistajana, mutta sitä voidaan käyttää apuna myös television kuuntelussa, teatterissa tai kirkossa

Tekniset apuvälineet Hälyttimet Ovi- tai näppäinlähettimet  - auttavat huomaamaan ovikellon soinnin Puhelinlähetin  auttaa havaitsemaan puhelimen soimisen Itkulähetin  antaa hälytyssignaalin, kun lapsi itkee Palovaroittimet Herätyskellot värinähälytyksellä Vastaanottimet, esim. herätyskellot, rannekevastaanottimet, täristimet

Tekniset apuvälineet Kuurosokeiden apuvälineet Kuurosokeiden apuvälinetarpeet ovat hyvin yksilöllisiä. Jokaisen yksilön kohdalla apuvälineiden valintaan vaikuttavat niin monet seikat, että yleisiä suosituksia on mahdotonta antaa. Kuulo- ja näkövammojen aiheuttamat vaikeudet arkipäivän elämässä ovat erilaisia. Toiminnot, joihin apuvälineitä tarvitaan, vaihtelevat mm. henkilön asumisolosuhteiden ja harrastusten mukaan. Lisäksi apuvälineiden valintaan vaikuttavat aiemmin omaksutut taidot sekä kiinnostus uusien välineiden ja tekniikoiden käytön opiskeluun. Aluesihteerit ovat kuurosokeustyön alueellisia asiantuntijoita, ja heihin voi ottaa yhteyttä, kun tarvitsee tietoa tai ohjausta apuvälineisiin liittyvissä asioissa. Aluesihteerit tekevät myös kotikäyntejä ja palvelu on maksutonta. Kuurosokeiden apuvälineet Aluesihteeripalvelut

Tekniset apuvälineet MUU TEKNOLOGIA 3g Kännykät mahdollistivat jo aikaisemmin keskinäisen yhteydenpidon tekstiviestien kautta, mutta vasta 3G-verkon videopuheluiden avautuminen on mahdollistanut kännyköiden käyttämisen omalla äidinkielellä – suomalaisella viittomakielellä. 3g on yleinen lyhenne ns. "kolmannen sukupolven” matkapuhelinteknologialle. ooVoo on videoneuvottelun ja pikaviestinnän asiakasohjelma. Sillä voit keskustella videon avulla jopa kuuden eri henkilön kanssa samanaikaisesti. Ohjelma on helppokäyttöinen ja tarjoaa sekä audion ja videon. OoVoo:ta on saatavilla kahtena eri versiona. Toinen versio toimii Microsoft Windows (Windows 2000, XP tai Vista) käyttöjärjestelmissä, ja toinen Macintosh (Tiger, Leopard (OSX 10.4 ja uudempi)) käyttöjärjestelmissä. Ohjelma on ladattavissa esim. sivulta

Tekniset apuvälineet Etätulkkaus Etätulkkauksessa asiakas ja tulkki ovat yhteydessä web- kameran kautta. Kuulevaan osapuoleen tulkki on yhteydessä puhelimitse. Viittomakielinen asiakas voi hoitaa asioitaan vaikka kotikoneelta käsin. Ennen yhteydenottoa tulkkikeskuksen etätulkkauskoneelle on asiakkaan tilattava etätulkkaus tulkkivälityksestä.

Tekniset apuvälineet IMPLANTIT =sisäkorvaistutteet Sisäkorvaistute on syntymäkuuron, myöhemmin kuuroutuneen tai vaikeasti kuulovammaisen apuväline, kun kuulokojeen antama apu ei ole riittävä. Sisäkorvaistutteita on asennettu Suomessa vuodesta 1995 lähtien, ja tällä hetkellä käyttäjiä on lähes 700 (vuonna 2011). Näistä hieman yli puolet on aikuisia. Yleensä istute asennetaan vain toiseen korvaan. Kuuroina syntyvistä lapsista 90 prosenttia saa istutteen. Istutteet ovat vähentäneet kuurojen määrää merkittävästi, niin että esimerkiksi kuurojen erityiskoulut kärsivät oppilaspulasta. Syntymäkuuroille lapsille sisäkorvaistute asennetaan yleensä ennen kahden vuoden ikää. Sisäkorvaistute asennetaan kuuroutuneille lapsille puheen oppimisen jälkeen ja aikuisille mahdollisimman pian kuuroutumisen jälkeen tai kuulovamman muututtua vaikea-asteiseksi. Henkilön täytyy olla myös riittävän terve ja aktiivinen voidakseen hyödyntää istutteen käyttöä.

Tekniset apuvälineet IMPLANTIT Sisäkorvaistutteen sisäiset osat asennetaan korvaleikkauksessa yliopistollisessa keskussairaalassa. Istute on toiminnaltaan sähköinen kuulokoje. Toimimaton sisäkorva ohitetaan ja sähköisessä muodossa oleva signaali johdetaan suoraan kuulohermoon ja edelleen aivoihin. Istutteen ulkoiset osat:

Tekniset apuvälineet IMPLANTIT, jatkoa Sisäkorvaistute ei tee kuulosta normaalia, mutta mahdollistaa puheen ja ympäristön äänien kuulemisen. Istutteen vaikutus ja siitä saatava hyöty vaihtelee yksilöllisesti. Tarvittaessa kommunikoinnin tukena voidaan käyttää huuliolukua, kirjoitustulkkausta, viitottua puhetta tai viittomakieltä. Sisäkorvaistutteet ovat aiheuttaneet runsaasti keskustelua kuurojen yhteisössä. Monen mielestä olisi parempi sijoittaa sisäkorvaistuteleikkauksiin käytettävät yhteiskunnan rahat sellaisiin yhteiskunnan palveluihin, jotka helpottavat kuurojen elämää kuuroina tai viittomakielisinä. Toisaalta moni on myös ollut tyytyväinen sisäkorvaistutteeseensa.

Tekniset apuvälineet IMPLANTIT linkkejä Kuuloliitto on kansalais- ja kuntoutusjärjestö, joka toimii huonokuuloisten, kuuroutuneiden, sisäkorvaistutetta käyttävien ja tinnituksesta kärsivien osallistumisen ja vuorovaikutuksen edistämiseksi. Liittoon kuuluu 87 paikallista kuuloyhdistystä ja kaksi valtakunnallista toimialayhdistystä. Jäseniä yhdistyksissä on noin Lasten vanhempien perustama yhdistys, jonka tavoitteena on luoda koko maan kattava verkosto sisäkorvaistutetta käyttävien lasten perheiden välille. Yhdistys tukee sisäkorvaistutetta harkitsevia ja sen saaneita perheitä, välittää tietoa lasten sisäkorva istutteista ja elämästä implantoinnin jälkeen eri elämänvaiheissa, jakaa kokemuksia yhteisistä toiveista, odotuksista ja pettymyksistä.

Tekniset apuvälineet IMPLANTIT =sisäkorvaistutteet Linkkejä Satakieliohjelma edistää sisäkorvaistutteen saaneiden sekä muiden kuulokojetta käyttävien, vaikeasti huonokuuloisten pienten lasten kielen, puheen ja kommunikaation kehittämistä osana lapsen kokonaiskuntoutusta. Kohderyhmänä ovat lapset ja heidän perheensä sekä ammattihenkilöstö. Kohderyhmille järjestetään mm. koulutus- ja verkostotilaisuuksia sekä tukiperhekoulutusta. Tutkimustietoa sisäkorvaistutteesta:

Tekniset apuvälineet Kuulohansa Oy Soidintie HELSINKI Ajanvaraus ja tiedustelut (09) Oy Danalink Ab Pohjoinen Rautatiekatu HELSINKI Puhelin: (09) com Linkkejä kuulolaitteiden ja apuvälineiden tarjoajiin:

Tulkkauspalvelut Tulkkaus  Suomen perustuslaki turvaa viittomakielisten kielelliset oikeudet  Tulkkaus mahdollistaa viestinnän kielirajoista huolimatta  Keskustelu tulkin välityksellä lisää kielellistä tasa-arvoa, ja säästää molempien osapuolten aikaa ja voimavaroja

Tulkkauspalvelut  Vammaispalvelulakiin perustuva subjektiivinen oikeus  Järjestelyvastuu KELA:lla > vaatii tulkkipäätöksen  Kuuroilla on oikeus käyttää tulkkia vähintään 180h/v ja kuurosokeilla 360h/v erilaisiin asioimistilanteisiin (opiskelu tulkkaus anotaan erikseen opiskelujen keston ajaksi)  Pääsääntöisesti tulkkauksen maksaa kuuron kotikunta, mutta maksajana voi olla myös esimerkiksi oikeuslaitos, sairaala tai työpaikka

Tulkkauspalvelut  Viittomakielen tulkki on tulkkauksen ja viestinnän ammattilainen  Työskentelee tilanteissa, joissa kaikki eivät kommunikoi samalla kielellä  Viittomakielen tulkin työkieliä ovat suomi ja suomalainen viittomakieli

Tulkkauspalvelut Viittomakielen tulkki työssään  Noudattaa ammattisäännöstöä  Toimii tulkkaustilanteessa viestin välittäjänä  Tulkki ei toimi tulkattavien avustajana tai asiamiehenä  Tulkki ei toimeksiantonsa aikana ole velvollinen hoitamaan mitään muuta kuin tulkkaustehtäviä

Tulkkauspalvelut Tulkin tilaaminen Asiakkaat joilla on voimassa oleva tulkkauspäätös Kansaneläkelaitokselta tilaavat tulkin oman alueensa välityskeskuksesta tai sivutoimipisteestä. Välityskeskus määräytyy tulkkauspalvelun käyttäjän kotikunnan perusteella. Yhteystiedot sekä välityskeskuksiin että sivutoimipisteisiin löytyvät alla olevien linkkien kautta Kelan sivuilta: Etelä-Suomen välityskeskus Lounais-Suomen välityskeskus Länsi-Suomen välityskeskus Itä-Suomen välityskeskus Pohjois-Suomen välityskeskus Tee kaikki tilaukset ja peruutukset tulkkipalveluun, ei suoraan tulkille!

Tulkkauspalvelut Tulkin tilaaminen Ilmoita tilauksessasi  asiakasnumerosi, nimesi tai henkilötunnuksesi  tulkkauksen päivämäärä sekä tulkkauksen alkamis- ja päättymisaika  tulkkauspaikan tarkka osoite ja kunta, jonka alueella tulkkaus tapahtuu  paikka, jossa tapaat tulkin  mihin tilanteeseen tarvitset tulkkia: onko kyseessä esimerkiksi kokous tai lääkärissä käynti  mistä tulkki saa tulkkaustilanteeseen liittyvää materiaalia, jos sitä on saatavilla  muut tilaukseen liittyvät lisätiedot, esimerkiksi tulkkaustilaisuuden kieli. Kun välityskeskus on vastaanottanut tilauksesi, saat vahvistusviestin. Välityskeskus pyrkii ilmoittamaan sinulle tulkin löytymisestä viiden päivän kuluessa siitä, kun se on ottanut tilauksen vastaan, tai viimeistään kolme päivää ennen kuin tarvitset tulkkia.

Tulkkauspalvelut Mitä tulkkaaminen on?  Suullista tai viitottua tilanteeseen sidottua kääntämistä kielestä toiselle, joko konsekutiivisesti eli puheen jälkeen tai simultaanisesti, eli samaan aikaan puheen kanssa  Tulkkaus on monikielistä kommunikaatiota  Tulkki työstää ja yhteen sovittaa kahta kieltä siten, että lähtökielisen viestin ajatus ja merkitys välittyvät mahdollisimman samanlaisina vastaanotettavaan kohdekieleen ja sen kulttuuriin  Asioimistulkkaus, opiskelutulkkaus

Tulkkauspalvelut Tulkin työstä puhuttaessa on järkevää välttää seuraavia sanoja ja fraaseja:  Kuuron … …avustaja …henkilökohtainen avustaja …koulunkäyntiavustaja …tukihenkilö …auttaja  Vältä myös ilmaisuja: Tulkki auttaa/avustaa kuuroa… Tulkki neuvoo/ohjaa kuuroa…  ONNISTUNUT TULKKAUS SYNTYY OSAPUOLTEN YHTEISPELILLÄ!

Tulkkauspalvelut Tulkkaustilanne sujuvaksi  Tulkkaustilanteessa puhu/viito rauhallisesti ja selkeästi mutta normaalisti  Tauota puheesi/viittomisesi luonnollisesti  Puhu/viito suoraan keskustelukumppanillesi – keskustele hänen kanssaan, älä tulkin kanssa  Tulkkaus tapahtuu minä –muodossa  Tulkki tulkkaa kaiken sanomasi/viittomasi. Hän ei saa jättää pois eikä lisätä mitään  Tulkki on vaitiolovelvollinen. Hän on tilanteessa puolueeton osapuoli, eikä osallistu itse asian käsittelyyn  Muista, että tulkin tehtävä on ainoastaan tulkata  Tulkkaukseen liittyvistä seikoista voit aina kysyä tulkilta

Tulkkauspalvelut Tulkkaustilanne sujuvaksi  Jos käytät kalvoja tms. puheesi lomassa, pidä hetken tauko, jotta tulkin käyttäjät ehtivät katsoa, mitä näytät. On mahdotonta katsoa tulkkia ja esim. kalvoa samaan aikaan  Älä puhuttele tulkkia kesken tulkkauksen tai kysy hänen mielipidettään  Tulkilta voi kysyä neuvoa tulkkaukseen liittyvissä asioissa ennen tulkkausta  Kesken tulkkauksen tulkki saattaa pyytää sinua keskeyttämään hetkeksi, toistamaan, hidastamaan tai selventämään sitä, mitä olet juuri sanonut  Mikäli tulkkaus kestää yli 2h tilaa paikalle 2 tulkkia

Tulkkauspalvelut Viittomakielen tulkin ammattietiikka  Tulkki noudattaa ehdotonta vaitiolovelvollisuutta.  Tulkki ei käytä väärin mitään tulkkauksen yhteydessä tietoonsa tullutta.  Tulkki ottaa vastaan toimeksiannon vain, jos hänellä on siihen tarpeellinen pätevyys ja jossa hän ei ole jäävi.  Tulkki kunnioittaa ja tukee asiakkaidensa itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta.  Tulkki osoittaa solidaarisuutta ammattikuntaansa kohtaan.

Tulkkauspalvelut Viittomakielen tulkin ammattietiikka  Tulkki valmistautuu huolellisesti ja ajoissa tehtäväänsä.  Tulkki käyttäytyy toimeksiannon yhteydessä moitteettomasti.  Tulkki on puolueeton eikä anna henkilökohtaisten asenteidensa tai mielipiteidensä vaikuttaa työnsä laatuun.  Tulkki kehittää jatkuvasti ammattitaitoaan.  Jos tulkki toimii sellaisessa asiakastyössä, jossa asiakkaat ovat myös tulkkipalvelun käyttäjiä, hän toimii niin, että ammattiroolit eivät sekoitu.

Viittomakielinen työntekijä Asenteet Asenteet mahdollistavat toimivien ratkaisujen tekemisen työpaikoilla. Esteetön asenneilmapiiri tarkoittaa sitä, että huonokuuloisen tarpeet otetaan huomioon työpaikalla niin järjestelyissä kuin jokapäiväisissä kommunikaatiotilanteissakin. Tarpeiden huomioon ottaminen on tärkeää työssä jaksamisen kannalta. Työympäristön esteettömyyttä kehittämällä voidaan merkittävästi lisätä heidän osallistumismahdollisuuksia.

Viittomakielinen työntekijä Huonokuuloisena työelämässä Huomioitavia seikkoja:  Kuunteluympäristön toimivuus : vähän taustamelua, äänensiirtojärjestelmät kuntoon (induktiosilmukka, FM-järjestelmä), hyvä valaistus, oma taustameluton työhuone  Kommunikaatio: rauhallinen ja selkeä puhe, jossa huuliot näkyvissä, etukäteismateriaali, esitysten visuaalisuus, puheenvuorot jakoon – ei päällekkäistä puhetta, tulkkauspalvelut  Tiedonkulun varmistaminen: kirjallisessa muodossa, tekstiin perustuvat tauotus  Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet!  Työpaikalla tehdyt uudelleen järjestelyt (työolosuhteiden järjestelytuki)  Asianmukaiset apuvälineet

Viittomakielinen työntekijä Lisätietoa: Huonokuuloinen työelämässä (Kuuloliitto) Viittomakielinen työtekijä – yksi meistä – esite Opas omakielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin (Asiakkaana viittomakielinen kuuro – Tietopaketti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle –esite (Kuurojen liitto ry) Esite työnantajalle

Viittomakielinen työntekijä Tukimuotoja työnantajille  Palkkatukea 550 – 1050 € / kk  Työolosuhteiden järjestelytukea  Koulutuskorvaus oppisopimuskoulutuksessa  Kuuro henkilö oi tulla yritykseen työharjoitteluun / työelämään valmentautumaan / työkokeiluun enintään 6 kuukaudeksi TE-toimiston lähettämänä, tästä ei tule työnantajalle kustannuksia Tukea työllistyjälle  Apuvälinetuki  Tulkkauspalvelu (vähintään 180 tai 360 h/vuosi)  Työasiamiehen / työhönvalmentajan tuki Lisätietoja: Vammoista viis – tärkeintä on osaaminen Opas työnantajalle vammaisen tai osatyökykyisen palkkaamiseksi (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 10/2010) TE-toimisto myöntää Haetaan KELAlta

Viittomakielinen työntekijä Kuurojen työasiamiehet Kuurojen Liitolla on käytössään koko maan kattava työasiamiesverkosto, jonka kautta saa työvoimapalveluja viittomakielellä. Työasiamiehet ovat itse viittomakieltä ja suomenkieltä käyttäviä kuuroja, jotka edesauttavat viittomakieltä käyttävien työllistymistä, järjestävät koulutusta, työttömien kerhotoimintaa, täsmätyöllistämis- tai työllisyyspolkukursseja sekä työnhakuklubeja. Kuurojen työasiamiesten kautta työnantajat ja työnhakijat sekä viranomaiset että työnhakijat löytävät toisensa. Työasiamiestoiminnan päämääränä on edistää viittomakielisten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia. Toiminta-ajatuksena on tarjota kuuroille työelämässä oleville, työpaikkaa vaihtaville, työttömyysuhan alaisille, lomautetuille, irtisanotuille, työttömille, pitkäaikaistyöttömille, eläkkeelle siirtyville, peruskoulunsa päättäville ja opiskelupaikkaa etsiville vertaisasiantuntijuutta heidän omalla äidinkielellään.

Viittomakielinen työntekijä Kuurojen työasiamiehet ja muut apuhenkilöt työpaikalla  Työnantaja tai työntekijä voi pyytää työasiamiehen /kuntoutussihteerin /tulkkisihteerin työpaikalle perehdyttämään viittomakielisen työntekijän kanssa toimimiseen. Palvelu on maksutonta.  Työasiamies ohjaa työpaikalla asiakkaita työn tekemiseen ja työpaikkaan liittyvissä asioissa ja tukee työnantajan ja työntekijän yhteistyötä.  Kuntoutussihteeri opastaa etenkin sosiaaliturvaan ja apuvälineisiin liittyvissä asioissa ja edistää kuurojen tiedonsaantia ja vuorovaikutusta sekä toimii kulttuurin välittäjänä molempiin suuntiin.  Tulkkisihteerin erityisalaa ovat tulkkaukseen liittyvät asiat.

Viittomakielinen työntekijä Työasiamiesten yhteystietoja:  Urpo Nevalainen (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Keski-Suomi) tekstiviesti  Jorma Rantala (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Kainuu) tekstiviesti  Taina Tarvonen (Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa) tekstiviesti  Virkkunen Senni (Uusimaa, Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala) Yhteystiedot ViPat – Viittomakielisiä palveluita kuuroilleViittomakielisiä palveluita kuuroille

Viittomakielinen työntekijä Viittomakielinen työhönvalmennus Kuurojen Palvelusäätiön Palvelukeskus Metsola Jyväskylässä toteuttaa avopalveluna viittomakielistä työhönvalmennusta nuorille kuuroille. Työhönvalmennus on tarkoitettu viittomakielisille, jotka  Ovat työttömänä tai työttömyysuhan alla  Tarvitsevat tukea työnhaussa ja opiskeluun hakeutumisessa  Ovat valmiita kartoittamaan työllistymismahdollisuuksiaan ja harjaannuttamaan työnhakutaitoja  Tarvitsevat tukea työssä selviytymisessä Päämääränä on tukea viittomakielisten nuorten sosiaalisten taitojen ja työelämätaitojen kehittymistä sekä auttaa heitä löytämään opiskelu- ja työpaikkoja. Valmennus toteutetaan joko yksilö- tai ryhmävalmennuksena. Palvelusta tehdään sopimus asiakkaan TE-toimiston kanssa. Asiakas voi olla suoraan yhteydessä työhönvalmentajaan tai omaan TE-toimistoonsa.

Viittomakielinen työntekijä Viittomakielinen työhönvalmennus Yhteystietoja: Työhönvalmentaja Teuvo Kaartti p Palvelukeskus Metsolan johtaja p Kuurojen palvelusäätiö Palvelukeskus Metsola Keljonkatu 40, Jyväskylä p

Viittomakielinen työntekijä Työkeskus Sampola  Kuuroille ja kuurosokeille tarkoitettu viittomakielinen työkeskus Hämeenlinnassa  Palveluita: työ työkeskuksessa, työtoiminta, työharjoittelu, työkokeilu, oppisopimuskoulutus ja työhönvalmennuspalvelu  Tavoitteena on edistää kuuron ja kuurosokean työntekijän työllistymistä ja toiminnallista kuntoutumista sekä parantaa hänen elämänlaatuaan tarkoituksenmukaisella ja liiketaloudellisesti järkevällä tavalla  Yhteystiedot: Työkeskus Sampola, Brahenkatu 26, HÄMEENLINNA PUH Johtaja Pirjo Nurminen Puh

Taustajärjestöt  Kuurojen liitto  Kuuloliitto ry  Kuurojen Palvelusäätiö  Kuulovammaisten lasten vanhempien liitto ry  Suomen Kuurosokeat ry  Suomen Kuurojen Urheiluliitto ry  World Federation of the Deaf  Kynnys ry

Taustajärjestöt Kuurojen Liitto on jo 1905 perustettu 43 jäsenyhdistyksen valtakunnallinen keskusliitto, jonka tehtävä on taata kuurojen ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutuminen. Kuurojen liitto ry on viittomakielisten kuurojen etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestö. Kuurojen liiton aluetoimistot sijaitsevat Oulussa, Kuopiossa, Helsingissä, Seinäjoella, Porvoossa ja Turussa. Kuurojen Liitto tuottaa alueittain viittomakielisiä palveluja eri-ikäisille ja erilaisissa elämänvaiheissa oleville kuuroille vertaistoimintaan, virkistykseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Paikkakunnilla, joilla ei toimi kuurojen yhdistyksiä liiton aluetyöntekijät järjestävät säännöllistä kerhotoimintaa alueen kuuroille.

Taustajärjestöt Viittomakielisiä alueellisia palveluita:  alueelliset kuntoutus-, työllisyys- ja sopeutumisvalmennuspalvelut  yhdistys-, ikäkausi- ja kulttuuritoiminta  alueellinen edunvalvonta  jäsenyhdistysten tukeminen Palveluiden tuottamisesta vastaavat kuntoutussihteerit, työasiamiehet ja järjestöohjaajat, jotka toimivat alueellisina, moniammatillisina tiimeinä. Moniammatilliset tiimit toimivat myös alueensa palvelu- ja yhteistyöverkostoissa tiedottaen, kouluttaen ja toimintaa kehittäen.

Taustajärjestöt Yhteystiedot Osoite: Ilkantie 4, Helsinki Puhelin/Tekstipuhelin: (09) Vaihde/Faksi: (09) Henkilöstön sähkopostiosoitteet ovat muotoa: Jokinen Markku Kuurojen Liitto ry toiminnanjohtaja, WFD puheenjohtaja GSM-teksti Linkit: Kuurojen liitto ry Kuntoutussihteerien yhteystiedot Työasiamiesten yhteystiedot Järjestöohjaajien yhteystiedot Kuurojen liiton esitteitä: Esitteet, oppaat, lomakkeet...

Taustajärjestöt Kuuloliittoon kuuluu 88 paikallista kuuloyhdistystä ja kaksi valtakunnallista toimialayhdistystä (Suomen Tinnitusyhdistys ja Suomen Akustikusneurinoomayhdistys). Jäseniä yhdistyksissä on runsaat Paikallisyhdistykset muodostavat kahdeksan valtakunnallista kuulopiiriä. Paikallisyhdistykset jakavat lähiympäristölle tietoa kuulovammaisuudesta järjestämällä luentoja, kursseja ja muita yleisötilaisuuksia sekä pitämällä yhteyttä tiedotusvälineisiin. Kuulopiirit järjestävät alueillaan koulutusta, virkistystapahtumia sekä suunnittelu- ja neuvottelupäiviä. Kuuloyhdistykset tarjoavat jäsenilleen tietoa, koulutusta, vertaistukea ja yhteistä mielekästä toimintaa. Aluetyöntekijät Tapahtumat Kuuloliitto ry (entinen Kuulonhuoltoliitto ry) on erityisesti huonokuuloisten ja kuuroutuneiden etujärjestö. Se valvoo oikeuksia ja turvaa palvelut, tukitoimet ja apuvälineet sekä ehkäisee kuulovammojen syntyä.

Taustajärjestöt Paikallisyhdistysten kuulolähipalvelusta saa opastusta kuulokojeen ja muiden apuvälineiden käytössä ja tietoa kuulovammaisille kuuluvista etuuksista. Kuuloneuvonta Kuuloliiton keskustoimisto sijaitsee Valkeassa talossa Helsingin Pohjois-Haagassa. Sijainti ja saapumisohjeet löytyvät osoitteesta Kuuloliitto ry Ilkantie Helsinki PL Helsinki Toimihenkilöiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa P. (09) Tekstip. (09) Faksi (09)

Taustajärjestöt Kuurojen palvelusäätiö on sosiaalialan järjestö, joka tarjoaa viittomakielisiä asumis- ja työpalveluja kuuroille ja kuurosokeille henkilöille. Palvelusäätiöllä on seitsemän palvelukeskusta eri puolilla Suomea. Työntekijöitä säätiöllä on 250 ja palvelujen käyttäjiä lähes Kuurojen Palvelusäätiö tuottaa kuuroille ja kuurosokeille vammaispalvelulain mukaista palveluasumista palvelukeskuksissa, ryhmäkodissa ja tukiasunnoissa. Säätiöllä on palvelukeskuksia Helsingissä (Ainola), Hyvinkäällä (Åvik), Hämeenlinnassa (Sampola), Joensuussa (Wäinölä), Jyväskylässä (Metsola), Oulussa (Runola) ja Turussa (Salmela). Oulussa on myös Ratamotien ryhmäkoti. Palvelukeskus Åvikissa Hyvinkäällä sijaitsee viittomakielisillle muistisairaille tarkoitettu hoivayksikkö Muistola.

Taustajärjestöt Kaikki Säätiön palvelukeskukset järjestävät monipuolista työtoimintaa asukkailleen ja asiakkailleen. Työtoiminta voi olla palvelukeskuksessa tehtävää työtä tai palvelukeskuksen ulkopuolella tapahtuvaa työskentelyä, esimerkiksi kaupan eri tehtävissä. Palvelukeskus Metsolassa Jyväskylässä on erikoistuttu alueen nuorten kuurojen opiskeluun ja työelämään ohjaukseen laajan verkostotyön voimin. Metsola tarjoaa mm. viittomakielistä työhönvalmennusta TE-keskuksen ostopalveluna. Hämeenlinnassa Palvelukeskus Sampolan yhteydessä toimii maamme ainoa viittomakielinen työkeskus. Kuurojen Palvelusäätiö järjestää monipuolista kurssitoimintaa lapsille ja heidän perheilleen sekä pitkäaikaissairaille

Taustajärjestöt Juniori-ohjelma järjestää viikonloppukursseja kuurojen, huonokuuloisten ja viittomakommunikaatiota käyttävien lasten perheille ja omaisille. Viittomakielenopetusta tarjotaan kaikille kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille vuosittain Valkeassa talossa Helsingissä ja Linnasmäellä Turussa. Lisätietoja tapahtumakalenterista. Passi-ohjelma järjestää sopeutumisvalmennuskursseja henkilöille, jotka sairastavat, esim. diabetesta, sydänsairauksia tai tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Kursseja järjestetään myös muille sairausryhmille tarpeen mukaan. Linkki: Yhteystiedot: Ilkantie 4 PL Helsinki Puhelin (09) /vaihde Faksi (09)

Taustajärjestöt Kuulovammaisten lasten vanhempien liitto ry KLVL on kuurojen, huonokuuloisten ja kuulomonivammaisten lasten ja heidän perheidensä valtakunnallinen järjestö, joka on perustettu 1963, vanhempien toimesta. Liitto tarjoaa ennen kaikkea vertaistukea koko perheelle ja lapsen lähipiirille. Liitto koostuu 15 paikallisyhdistyksestä Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry (KLVL) järjestää vuosittain 10 – 12 Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa vertaisperhekurssia kuulovammaisten lasten perheille.

Taustajärjestöt Linkki liiton kotisivuille: Liiton toimisto sijaitsee Helsingissä, Valkeassa Talossa Käyntiosoite: Ilkantie 4, A-osa, Helsinki Postiosoite: PL 63, Helsinki Puhelin: Sähköposti: KLVL julkaisee Nappi-lehteä kuusi numeroa vuodessa

Taustajärjestöt Suomen Kuurosokeat ry Suomen Kuurosokeat ry on vuonna 1971 perustettu kuurosokeiden ja vaikeasti kuulonäkövammaisten oma järjestö. Se valvoo heidän oikeuksiaan, tuottaa heille palveluita, toimii kuurosokeusalan asiantuntijana ja järjestää yhteistä toimintaa. Jäseninä on kuurosokeita ja heidän omaisiaan. Ääni- ja päätösvalta on kuurosokeilla varsinaisilla jäsenillä. Laaja-alaisen yhteistyön avulla järjestö toteuttaa toiminta-ajatustaan: "Kuurosokeiden omaehtoinen, itsenäinen, hyvä elämä tasavertaisessa yhteiskunnassa". Suomen Kuurosokeat ry:n palvelujen piirissä on yhteensä noin 850 kuurosokeaa/kuulonäkövammaista asiakasta. Lisäksi on arvioiden mukaan n ikääntynyttä kuulonäkövammaista henkilöä. Määrä tulee kasvamaan väestön ikääntyessä.

Taustajärjestöt Kuurosokean määritelmä: Henkilö on kuurosokea, kun hänellä on vakava-asteinen kuulo- ja näkövamman yhdistelmä. Harvat kuurosokeista ovat täysin kuuroja ja sokeita, useimmilla on kuulon ja/tai näön jäänteitä. Kuurosokeat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään, syntymästään kuurosokeisiin ja myöhemmin kuurosokeutuneisiin. Yleisimmät kuurosokeuden aiheuttajat ovat Usherin oireyhtymä ja CHARGE. Aluesihteeripalvelut

Taustajärjestöt Kommunikaatiopalvelut Keskustoimisto, Helsinki vaihde , myös tekstiviestit tekstipuh faksi sähköposti: PL 40, Iiris. Käyntiosoite: Marjaniementie 74, Itäkeskus, Helsinki Toimiston aukioloaika ma-pe klo Kuntoutus- ja asumispalvelut Kuurosokeiden Toimintakeskus Insinöörinkatu 10, Tampere vaihde , myös tekstiviestit tekstipuhelin sähköposti: Kuulonäkövammaisten Kuntoutumiskeskus Parantolantie 24, rak. 1, Kinkomaa vaihde , myös tekstiviestit sähköposti:

Taustajärjestöt Suomen Kuurojen Urheiluliitto ry. (SKUL) on Suomen vanhin vammaisurheilujärjestö ja se on perustettu v SKUL toimii valtakunnallisesti opetusministeriön vuosittain myöntämän toiminta-avustuksen tukemana. Varsinaisia jäseniä SKUL:ssa on 1100 ja jäsenseuroja 15. SKUL:n kilpailutoiminta on vilkasta. liiton kattojärjestö Kuurojen Kansainvälinen Urheiluliitto (ICSD) on maailman vanhin vammaisurheilujärjestö sekä KOK:n (Kansainvälinen Olympiakomitea) tunnustama järjestö. ICSD:lla on oikeus käyttää olympiatermiä ”Deaflympics”. Sivuston linkki: Kuurojen urheilusta on myös web-sivustolla

Taustajärjestöt WFD, World Federation of the Deaf eli Kuurojen maailmanliitto on kansainvälinen kattojärjestö, joka edustaa kuurojen kansallisia järjestöjä kansainvälisessä yhteistyössä.

Taustajärjestöt Kynnys ry on eri tavoin vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeusjärjestö. Sen perustivat vammaiset opiskelijat Kynnys ry:n toimipisteet ovat Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Toimintaryhmiä on pääkaupunkiseudulla, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Mikkelissä, Porissa, Kajaanissa ja Rovaniemellä.

Koulutus ja kurssit VIITTOMAKIELEN KURSSIT Suomessa on monia eri mahdollisuuksia opiskella viittomakieltä. Internetissä on paljon sivustoja, joista viittomakieltä voi opiskella suoraan itsenäisesti. Myös Kansanopistot järjestävät viittomakielen eritasoista opetusta. Myös aikuiskoulutuskeskukset ja avoimet yliopistot tarjoavat opetusta Esim. Turun Kristillinen opisto tarjoaa vuoden 2012 alussa 10 viikon mittaista viittomakielen jatkolinjaa, jossa viittomakielen opiskelun ohella perehdytään kuurojen yhteisöön ja kulttuuriin. Tärkeä osa opetusta ovat viittomakieliset keskustelut eri-ikäisten viittomakielisten ihmisten kanssa. Opetuksessa hyödynnetään myös videokielistudiota. Opintojen loppuvaiheessa on mahdollisuus suorittaa Kuurojen Liitto ry:n viittomakielen keskitason K- tentti, josta selvitäkseen täytyy hallita 1500 viittomaa. Tentin suorittamisesta voivat hyötyä esimerkiksi viittomakielialan ammatilliseen koulutukseen hakevat ja ne, joiden työnantaja maksaa kielilisää tai edellyttää kielitaidon osoittamista. A-taso edellyttää 500 viittomaa.

Koulutus ja kurssit KANSANOPISTOT, yleinen haku Turun Kristillinen Opisto Eurajoen Kristillinen Opisto Kuurojen kansanopisto KANSALAISOPISTOT Koottu lista

Koulutus ja kurssit VIIVI –viittomakielisen opetuksen portti (erilaiset hankkeet, viittomakielen opiskeluun liittyvät materiaalit) (viittomakieli vieraana kielenä, Leonardo da Vinci-hanke) (vk-tietoisuuden lisäämisprojekti, Eurosigns 2) (viittomakielen oppimateriaalitietoa koottuna) KUUROJEN PALVELUSÄÄTIÖ DIAK KUUROJEN LIITTO

Koulutus ja kurssit MUUT KURSSIT Sopeutumisvalmennus / kuntoutusjaksot / virkistyskurssit Sopeutumisvalmennuskursseja on paljon erilaisia, useisiin saa KELA:n tukea. Myös esim. RAY tai kunnan sosiaalitoimi voivat toimia maksavana tahona. Sopeutumisvalmennuskursseja järjestävät mm. Kuurojen liitto, Kuuloliitto, Kuurojen Palvelusäätiö ym. yhdistykset. Monet kursseista järjestetään Helsingissä Valkeassa Talossa tai erilaisissa kurssikeskuksissa ympäri Suomea. Monilla kursseista on oma teemansa. Kurssit voivat olla myös virkistyskursseja tai leirejä lasten loma-aikoina. Tarkempaa tietoa järjestettävistä kursseista löytyy mm. liittojen Kurssi- ja tapahtumakalenterisivuilta. Sopeutumisvalmennuskurssien tavoitteena on tukea valmiuksia mahdollisimman täysipainoiseen elämään sairaudesta tai vammasta huolimatta. Tähän pyritään mm. antamalla tietoa sairaudesta ja sen vaikutuksista ja tukemalla selviytymistä sairauden kanssa. Kuntoutuskurssit on suunnattu niille kuulovammaisille lapsille tai nuorille perheineen, joilla on kuulovamman lisäksi muu sairaus ja vamma.

Koulutus ja kurssit Sopeutumisvalmennuskursseja järjestetään erilaisten ryhmien tarpeisiin:  Kursseja voidaan järjestää lapsille, nuorille, työikäisille, senioreille, maahanmuuttajille, huonokuuloisille jne.  Myös kuntoutujan perheen jäsenet tai muu läheinen voi osallistua ryhmäkohtaisen kurssin omaisten jaksolle heille laaditun ohjelman mukaisesti. Perhekurssit tukevat perheiden selviytymistä kunkin elämänvaiheen ja tarpeen mukaisesti (esim. pieniin erityisryhmiin kuuluvien kuulovammaisten lasten perhekurssit

Koulutus ja kurssit Viittomakielentulkin koulutus: Viittomakielen tulkki on kuulovammaisten tulkki. Tulkki viittoo kaiken puhutun ja puhuu kaiken viitotun. Tulkki voi olla viittomakielisen mukana opiskelussa, työelämässä, harrastuksissa, terveydenhuollossa ja esimerkiksi virastossa asioidessa. Heitä tarvitaan myös erilaisissa kokouksissa ja tapahtumissa. Viittomakielen tulkki työskentelee kunnallisissa ja yksityisissä tulkkikeskuksissa ja oppilaitoksissa. Freelance-tulkit organisoivat työtehtävänsä itsenäisesti yrittäjinä tai perustavat tulkkipalveluita välittävän osuuskunnan. Viittomakielentulkin (AMK) tutkinto on humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, jonka laajuus ja kesto on 240 opintopistettä/ 4 vuotta. Koulutusohjelmaa tarjotaan seuraavissa oppilaitoksissa:  Diak ammattikorkeakoulu - Turku Diak ammattikorkeakoulu - Turku  Humanistinen ammattikorkeakoulu, Helsinki ja Kuopio Humanistinen ammattikorkeakoulu, Helsinki ja Kuopio Vuonna 2012 alkavat koulutukset löytyvät myös Opetushallituksen Koulutusnetistä. Koulutusnetti

Koulutus ja kurssit Viittomakielen ohjaaja: Viittomakielen ohjaaja avustaa ja ohjaa viittomakielisiä lapsiryhmiä esimerkiksi koulunkäynnissä tai vapaa-ajan toiminnassa, kuten kursseilla, leireillä ja kerhoissa. Työpaikkoja on myös hoitolaitoksissa ja päiväkodeissa. Lisäksi ohjaaja tukee ja opastaa kuulovammaisten lasten perheitä. Viittomakielen ohjaaja voi työskennellä myös yksittäisen lapsen, nuoren tai vanhuksen henkilökohtaisena avustajana. Kuurojen lisäksi hän voi ohjata ja avustaa muita viittomakommunikaatiota käyttäviä henkilöitä, kuten dysfaattisia, autisteja, kehitysvammaisia ja kuurosokeita. Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto on laajuudeltaan 120 opintoviikkoa/2-3 vuotta. Aikuiset suorittavat tutkinnon näyttötutkintona (1-2 vuotta) tai suoraan näyttökokeella. Vuonna 2012 alkavat koulutukset löytyvät Opetushallituksen Koulutusnetistä. Opetusta annetaan Turun Kristillisessä opistossa, Pohjois-Savon Opistolla ja Rovala-opistolla.

Lainsäädäntö Kuurojen oikeudellinen asema Suomessa Kaikki suomalaiset on määritelty lain edessä tasavertaisiksi yhdenvertaisuuspykälän (731/1999) nojalla. Lain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Kuurot on lain mukaan määritelty vammaisiksi, ja kuurojen oikeudet turvataankin vammaisetuus- ( /570) ja vammaispalvelulakien ( /759) perusteella. Lakien tarkoituksena on ehkäistä ja poistaa ihmisen vammasta aiheutuvia haittoja ja mahdollistaa heidän toimintansa yhteiskunnan tasa-arvoisina jäseninä. Kuurojen osalta tärkein lakeihin perustuva etu on oikeus tulkkipalveluun, joka määritellään laissa vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta (133/2010). Tämän lain mukaan henkilöillä, joilla on kuulo-, kuulonäkö- tai puhevamma on oikeus valtion varoista kustannettavaan tulkkaukseen, jos he tarvitsevat sitä täysipainoiseen elämään ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Käytännössä saadakseen oikeuden käyttää tulkkia, on henkilön toimitettava lääkärintodistus vammansa laadusta.

Lainsäädäntö Tulkkauspalvelusta Tulkkauspalvelulain mukaan kuurosokeilla on oikeus vähintään 360 tulkkaustuntiin vuodessa, kuuroilla vähintään 180 tulkkaustuntiin. Tämän lisäksi voidaan myöntää oikeus opiskelutulkkaukseen, jos henkilö välttämättä tarvitsee sitä peruskoulun jälkeen valmistuakseen ammattiin tai päästäkseen mukaan, pysyäkseen mukana tai voidakseen edetä työelämässä. Tulkkauspalvelulain lisäksi Suomi on ensimmäisten maiden joukossa turvannut viittomakielen aseman kielilaissa ja perustuslaissa. Perustuslain mukaan viittomakieltä käyttävien henkilöiden kielelliset oikeudet tulee turvata (17 § 3 mom.). Tämän vuoksi kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tehtäväksi on annettu viittomakielen huoltaminen ja tutkiminen. Kuurot eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä viittomakielen nykyiseen asemaan. Kuurojen liitto ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) ovat yhdessä esittäneet toiveensa erillisestä viittomakielilaista. Kotus on lisäksi julkaissut Suomen viittomakielten kielipoliittisen ohjelmanSuomen viittomakielten kielipoliittisen ohjelman.

Lainsäädäntö Suomalaista viittomakieltä ja viittomakielisiä koskevia säädöksiä: (Kuurojen Liitto ry esite) Suomen Perustuslaki (2000) 17 §:n 3 mom …Viittomakieltä käyttävien ja vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla. Laki kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (591/96) 1 §:n 2 mom Tutkimuskeskuksen tehtävänä on myös huolehtia suomalaisen viittomakielen ja romanikielen tutkimuksesta ja huollosta.

Lainsäädäntö Asetus kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (758/96) 1 § Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tehtävänä on: 1)tutkia suomea ja ruotsia, saamea ja muita suomen sukukieliä sekä suomalaista viittomakieltä ja romanikieltä; 2)Kehittää ja huoltaa suomea, ruotsia, saamea sekä suomalaista viittomakieltä ja romanikieltä 9 §Tutkimuskeskuksen asiantuntijaeliminä ovat suomen, ruotsin ja saamen kielen lautakunnat sekä viittomakielen ja romanikielen lautakunnat. Johtokunta kutsuu kuhunkin lautakuntaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan vähintään neljä ja enintään seitsemän jäsentä, joista yksi on tutkimuskeskuksen henkilökuntaan kuuluva. Johtokunta nimeää kullekin lautakunnalle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lautakunnan jäsenten keskuudesta. Lautakunnan tehtävänä on alallaan päättää kielenkäyttöä koskevista periaatteellisista tai yleisluonteisista suosituksista.

Lainsäädäntö Kielilaki (423/03) §37 Kielilainsäädännön soveltamista koskeva kertomus Valtioneuvosto antaa vaalikausittain eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen oheisaineistona käytettäväksi kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta ja kielellisten oikeuksien toteuttamisesta sekä tarpeen mukaan muistakin kielioloista. Kertomuksessa käsitellään suomen ja ruotsin kielen lisäksi ainakin saamen kieltä, romanikieltä ja viittomakieltä. Laki esitutkintalain muuttamisesta (427/03) §37 §:n 3 mom Muulla kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisellä kuultavalla on esitutkinnassa oikeus maksuttomaan tulkkiin, jollei esitutkintaviranomainen itse huolehdi tulkkauksesta. Viranomaisen on viran puolesta huolehdittava tulkkaustarpeen täyttämisestä. Tulkkaus on vastaavalla tavalla järjestettävä silloin, kun se kuultavan aisti- tai puhevian takia on tarpeen.

Lainsäädäntö Perusopetuslaki (628/98) 10 §:n 1 mom Koulun opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. … 10 §:n 2 mom …Kuulovammaisille tulee tarvittaessa antaa opetusta myös viittomakielellä. 12 §:n 2 mom Äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta oppilaan äidinkieltä. Asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (1435/01) 8 §:n 5 mom Viittomakielen opetus järjestetään äidinkieleen ja kirjallisuuteen sekä muihin kieliin varatuilla tunneilla.

Lainsäädäntö Lukiolaki (629/98) 6 §:n 1 mom Lukiokoulutuksessa oppilaitoksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. … 8 §:n 2 mom Äidinkielenä voidaan opiskelijan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta oppilaan äidinkieltä. Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/98) 11 §:n 1 mom Ammatillisessa koulutuksessa oppilaitoksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Kaksikielisen oppilaitoksen opetuskielenä on suomi ja ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. … 12 §:n 3 mom …Äidinkielenä voidaan opiskelijan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä.

Lainsäädäntö Laki Yleisradio Oy:stä(746/98) 7 § …4) kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielisiä kansalaisia ja tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muille kieliryhmille; … Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista(380/87) 8 §:n 2 mom …Kunnan on järjestettävävaikeavammaiselle henkilölle …kohtuulliset …tulkkipalvelut …jos henkilövammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. 14 §:n 1 mom …. Tulkkipalvelut …ovat henkilölle maksuttomia

Lainsäädäntö Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (759/87) 7 § Tulkkipalveluihin kuuluu työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi suoritettava viittomakielellä tai muilla kommunikaatiota selventävillä menetelmillä tapahtuva tulkkaus. 8 § Tulkkipalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään vaikeasti kuulovammaista, kuulo- ja näkövammaista tai puhevammaista henkilöä. 9 § Tulkkipalveluja on järjestettävä siten, että vaikeasti kuulo- ja näkövammaisella henkilöllä on mahdollisuus saada vähintään 240 ja muulla 8 §:ssä tarkoitetulla henkilöllä vähintään 120 tulkintatuntia kalenterivuoden aikana. Siitä poiketen, mitä1 momentissa on säädetty, järjestetään opiskeluun liittyvänä tulkkipalveluja kuitenkin siinä laajuudessa kuin henkilö välttämättä tarvitsee niitä selviytyäkseen opinnoistaan.

Lainsäädäntö Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) §4:n 2 mom Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) §3:n 3 mom Potilaan äidinkieli, hänen yksilölliset tarpeensa ja kulttuurinsa on mahdollisuuksien mukaan otettava hänen hoidossaan huomioon. Kansalaisuuslaki (359/2003) §13 Kansalaistamisen yleiset edellytykset Ulkomaalaiselle myönnetään hakemuksesta Suomen kansalaisuus, jos hakemusta ratkaistaessa: …. 6) hänellä on suomen tai ruotsin kielen tyydyttäväsuullinen ja kirjallinen taito tai suullisen kielitaidon sijasta vastaavan tasoinen suomalaisen viittomakielen taito (kielitaitoedellytys ).

Lainsäädäntö Hallintolaki (434/03) §26 Tulkitseminen ja kääntäminen Viranomaisen on järjestettävä tulkitseminen ja kääntäminen asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta, jos: romani- tai viittomakieltä tai muuta kieltä käyttävä asianosainen ei osaa viranomaisessa käytettävää suomen tai ruotsin kieltä; tai asianosainen ei vammaisuuden tai sairauden perusteella voi tulla ymmärretyksi. §65 Tulkin ja kääntäjän esteellisyys Tulkkina tai kääntäjänä ei saa käyttää henkilöä, joka on sellaisessa suhteessa asianosaiseen tai asiaan, että hänen luotettavuutensa voi tästä syystä vaarantua.

Lisätietoa Viittomakieli Jyväskylän yliopistossa Viittomakielenkeskus Jyväskylän yliopistossa on aloittanut vuoden 2010 alussa toimintansa uusi Viittomakielen keskus. Keskuksessa tehdään viittomakielen tutkimusta ja annetaan viittomakieleen liittyvää koulutusta. Keskuksen toiminta käynnistyy opetusministeriön yliopistolle antamana valtakunnallisena erityistehtävänä. Keskuksen toiminta rahoitetaan opetusministeriön perusrahoituksella ja täydentävällä rahoituksella. Suomalaisen viittomakielen oppiaine Suomalaisen viittomakielen oppiaine vastaa suomalaisen viittomakielen kieliopillisesta perustutkimuksesta ja kouluttaa asiantuntijoita erilaisiin viittomakielialan tehtäviin, kuten tutkijoiksi sekä viittomakielisen kulttuurin, kirjallisuuden ja viestinnän asiantuntijoiksi, sekä aineenopettajiksi.

Lisätietoa Tutkimuksia ja opinnäytetöitä kuuroudesta: Kokemuksia kuurojen lasten molempien korvien implantoinneista. Johanna Luukkonen 2010 Kuuron maahanmuuttajan kotoutumispolku – kotouttamistyön nykytila ja kehitysnäkymät. Sirpa Pynnönen 2010 Kuurojen opettajien ammattilehden diskurssit : näkemyksiä opetustyöstä, oppilaasta ja suomalaisesta viittomakielestä. Anu Savolainen ja Outi Toura 2009 Kuuletko leijonan puhuvan? Laadullinen tutkimus viittomakielisen psykoterapian erityispiirteistä. Sirpa Ruuskanen 2009 Viitotut elämät. Kuurojen nuorten aikuisten kokemuksia viittomakielisestä elämästä Suomessa. Minna Luukkainen 2008

Lisätietoa Tutkimuksia ja opinnäytetöitä kuuroudesta, jatkoa: Huonokuuloinen – syrjäytetty työntekijä? Työympäristön asettamat esteet yhdenvertaiseen osallistumiseen. Juha Hietala ja Anniina Lavikainen 2008 ”Joutuu vähän taisteleen” Tutkimus vammaisten ja kuurojen nuorten koulutuspoluista. Anna Niemelä 2007 Keitä huonokuuloiset oikein ovat? – Lähtökohtia huonokuuloisten sosiaalisten identiteettien tutkimukselle. Esa Kalela 2006

Lisätietoa Essi - Esteetön sisällöntuotanto Essi-hankkeen tavoite on, että yhä useampi pääsee osalliseksi tietoverkon tuomista mahdollisuuksista. Tavoitteen edistämiseksi on tuotettu kaikille avoin verkkokurssi, joka ohjaa tekemään esteettömiä verkkoaineistoja. Essi-kurssi auttaa sisällöntuottajaa tavoittamaan suuremman yleisön. Verkon käyttäjänä jokainen hyötyy verkkotuotantojen paremmasta käytettävyydestä ja saavutettavuudesta. Sivuilla on omana kohtanansa ”Kuulovammaisille esteettömät verkkosivut” Essikurssi