Maa- ja metsätalouden verotus verovuosi 2015 Seuraavaa esitystä käytetään alkutuottajien ohjaustilaisuuksissa vuonna 2016. Esityksen pohjana on Verohallinnon.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT EVL POISTOT
Advertisements

KONEIDEN JA KALUSTON HANKINTAMENON JAKSOTTAMINEN TILINPÄÄTÖKSESSÄ
Maatalouden veroilmoitus 2012
VUOKRANANTAJAN VEROTUS NYT JA TAVOITTEET YKSITYISHENKILÖIDEN OSALTA VEROMESSUT Toiminnanjohtaja Marina Furuhjelm Suomen Vuokranantajat ry
Metsänomistajan talvipäivä
Maatalouden veroilmoitus 2011
Asuintalovaraus ja rahastointimenettely
Palkat kirjanpidossa.
METSÄTALOUDEN PÄÄOMATULOVEROTUS
METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS
Maa- ja metsätalouden verotus verovuosi 2012
Arvonlisä-verotuksen perusasioita
Taitelijan ja freelancerin tuloverotus
Arvonlisävero budjetoinnissa
TYÖEHTOSOPIMUS JA PALKKA
Kuolinpesän omistusjärjestelyt
Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2006 / Sarja 6.1
Metsätilan sukupolvenvaihdos
Ajankohtaiskatsaus CAP-tukioikeus Kevät 2007 Johtaja Timo Sipilä HUOM : Täydennä ylä- ja ala- tunniste! Näytä/Ylä- ja alatunniste Alatunnisteeseen oma.
Verotuksen perusteet IV, YE;HY;KY
Näkökulmia vapaaehtoistoiminnan verotukseen Matti Merisalo Verohallinto
Muuttuva metsäverotus
Kuolinpesästä omaan omistukseen
Verotuksen perusteet – tuloverotuksen rakenne ja verovelvollisuus
Verotuksen perusteet VII. EVL
Metsäverotus 2014 Timo Hannonen.
Metsävähennys Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme.
Metsänomistajan verosuunnittelua
Verotuksen perusteet – Matkat
Verotuksen perusteet III, luovutusv.
MAATILAN VERO-SUUNNITTELU VUODEN PÄÄTTYESSÄ
Yksityisen elinkeinonharjoittajan tuloverotus Verohallinto.
. Osakeyhtiö; Erillinen verotus = yhteisövero 20 % verotettavasta tuloksesta Henkilöyhtiöt; Yksityisliike, AY, KY Tulo verotetaan omistajien tulona Osa.
Vero-osion rakenne AiheMateriaaliTehtävät Välittömän verotuksen periaatteet s Yksityisliikkeen verotus Elinkeinotoiminnan verotettavan tulon laskenta.
Osakeyhtiön ja osuuskunnan tuloverotus Verohallinto.
Verotuksen perusteet II Tuloverotuksen perusteet ja ansiotuloverotus Apulaisprof. Tomi Viitala.
Verotuksen perusteet – tuloverotuksen rakenne ja verovelvollisuus OTK / OTM Ilkka Lahti.
Arvonlisäverotus Verohallinto. Sisältö Mikä on arvonlisävero Kuka on arvonlisäverovelvollinen Mistä toiminnasta arvonlisäveroa maksetaan Paljonko arvonlisäveroa.
TUKIPAKETIN VEROTUS JA TULONTASAUS
Verotuksen perusteet – tuloverotuksen rakenne ja verovelvollisuus OTK / OTM Ilkka Lahti 2016.
Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön tuloverotus Verohallinto.
Metsätalous.
Maatalouden verotus.
Osakeyhtiön ja osuuskunnan tuloverotus
TUKIPAKETIN VEROTUS JA TULONTASAUS
Yksityisen elinkeinonharjoittajan tuloverotus
KHO 2007:52 Avopuolisot A nimellinen omistaja, B päättäjä
Erotuomaripalkkiot ja kustannustenkorvaukset yleishyödylliseltä yhteisöltä Tiivistelmä Lentopalloliiton infopaketista 2015.
Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön tuloverotus
Yritysverotus – Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa
Kotikunnan rekisteröinti maistraatissa
Kaksinkertainen kirjanpito
Verotuksen perusteet – tuloverotuksen rakenne ja verovelvollisuus
Elinkeinoverolaki tiivistelmä /ks
Vuokratulojen verotus
Osakeyhtiön ja osuuskunnan tuloverotus
Arvonlisävero Välillinen vero
Personal trainerin verotus
Suomen verotus selkokielellä
Opettajien tulonhankkimiskulut
Sinulle – veroilmoitus verkossa
KUSTANNUSMALLIT Marjo ja Merja
Vero-osion rakenne Aihe Materiaali Tehtävät
HENKILÖ-VEROTUKSEN PÄÄPIIRTEET
Verotuksen perusteet – Matkat
ERI YRITYSMUOTOJEN VEROTUS OMISTAJAN KANNALTA
Verokannat - tarkennus
Verotuksen perusteet – Matkat
ERI YRITYSMUOTOJEN VEROTUS OMISTAJAN KANNALTA
Vero-osion rakenne 1. lähiopetustunti 2. etänä 3. lähiopetustunti
Esityksen transkriptio:

Maa- ja metsätalouden verotus verovuosi 2015 Seuraavaa esitystä käytetään alkutuottajien ohjaustilaisuuksissa vuonna Esityksen pohjana on Verohallinnon yhtenäistämisohje maa- ja metsätalouden tuloverotuksen osalta sekä muut vero.fi sivulla julkaistut ohjeet.

Verohallinnon yhtenäistämisohje Verohallinnon yhtenäistämisohje Yhtenäistämisohjeessa esitetään arviointiperusteet, joita käytetään muun selvityksen puuttuessa arvioitaessa vähennyskelpoisia määriä tai menoista poistettavia vähennyskelvottomia eriä Lähtökohtana pidetään menojen selvittämistä tositteiden ja muiden todennettavien seikkojen perustella Tätä arviointiohjetta käytetään todellisen määrän ollessa vaikeasti selvitettävissä Arvioidut määrät eivät sisällä arvonlisäveron osuutta Koko ohje on saatavissa osoitteessa Etusivu > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2016

Verohallinnon yhtenäistämisohje Auto maatalouden kalustossa auto kuuluu kalustoon, jos maatalouden ajoa on yli 50 % kokonaisajomäärästä ajopäiväkirjalla selvitys maatalouden ajoista muiden ajojen osuus kuluista ja poistoista ei ole vähennyskelpoista autokulujen kokonaismäärä+poisto x yksityis-ja muiden ajojen km ajokilometrien yhteismäärä asunnon ja maatilan väliset matkat ovat yksityisajoja, jotka vähennetään esitäytetyllä veroilmoituslomakkeella

Verohallinnon yhtenäistämisohje Yksityisauto maatalouden käytössä auto kuuluu yksityisvaroihin, jos muut kuin maatalousajot ovat yli 50 % kokonaisajoista todelliset kulut tai lisävähennys 0,44 €/km edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä EI lisävähennystä, jos luontoisetuauto, leasingauto tai sopimukseen perustuvalla hallintaoikeudella hallittu auto voidaan vähentää maataloudessa todella aiheutuneet menot

Verohallinnon yhtenäistämisohje Yksityisauto maatalouden käytössä Luontoisetuautot Kulujen vähentäminen perustuu palkaksi luetun edun määrän kilometrikohtaiseen arvoon. Käyttöetuautojen kuluissa otetaan lisäksi huomioon itse maksettujen kulujen määrä. Esimerkki Maataloudenharjoittaja on saanut työnantajaltaan käyttöön luontoisetuauton, jota hän käyttää myös oman maataloutensa ajoihin. Kyseessä on vapaa autoetu, jonka arvo vuodessa on € eikä edun arvoa ole tarkistettu ajettujen yksityisajojen tai työajojen määrän perusteella. Edun kilometrikohtaiseksi määräksi saadaan 0,37 €/km (6.600 € : km). Kyseisellä autolla ajetuista maatalouden ajoista voidaan siis vähentää 0,37 €/km.

Verohallinnon yhtenäistämisohje Ajopäiväkirja autolla verovuonna ajettu kokonaisajokilometrimäärä ajon alkamis- ja päättymisajankohta ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti matkan pituus ajon tarkoitus

Verohallinnon yhtenäistämisohje Luotettava selvitys Jos ajopäiväkirjaa ei ole pidetty, edellytyksenä lisävähennykselle on tällöinkin, että ajetut kilometrit voidaan luotettavasti selvittää Jos säännöllisesti toistuvia, esim. 1 krt/vko samaan kohteeseen, ilmoitetaan tällaisen matkan km-määrä ja kuinka monta kertaa vuodessa kohteeseen ajetaan Lisäksi on aina selvitettävä autolla verovuonna ajettu kokonaiskilometrimäärä

Verohallinnon yhtenäistämisohje Yksityisauto maatalousyhtymän käytössä Verotusyhtymä on korvannut osakkaalle matkakuluja Yhtymä voi maksaa osakkaalle matkalaskun perusteella maatalousajoista 0,44 €/km, joka on yhtymän vähennyskelpoista palkkausmenoihin luettavaa kulua ja osakkaalle verovapaata tuloa Verotusyhtymä ei ole korvannut osakkaalle matkakuluja Jos yhtymä ei ole maksanut korvausta osakkaan oman auton käytöstä yhtymän maataloudessa, vähennetään auton todelliset kulut tai 0,25 €/km verotusyhtymän verotuksessa Asunnon ja maatilan väliset matkat ovat yksityisajoja, jotka vähennetään osakkaan esitäytetyllä veroilmoituslomakkeella

Verohallinnon yhtenäistämisohje Yksityisauto kuolinpesän käytössä Kuolinpesä on korvannut osakkaalle matkakuluja Kp voi maksaa osakkaalle matkalaskun perusteella maatalousajoista 0,44 €/km, joka on kp:n vähennyskelpoista palkkausmenoihin luettavaa kulua ja osakkaalle verovapaata tuloa Kuolinpesä ei ole korvannut osakkaalle matkakuluja Osakkaan oman auton todelliset kulut tai 0,25 €/km kp:n auton todelliset kulut tai 0,44 €/km vähennys kuolinpesän verotuksessa Kuolinpesän leski Leskelle ei voi maksaa verovapaita kulukorvauksia Lesken oman auton todelliset kulut tai 0,44 €/km vähennetään kp:n verotuksessa

Verohallinnon yhtenäistämisohje Opinto- ja koulutusmatkakulut liityttävä tilan tuotantosuuntaan yleissivistävän ja peruskoulutuksen sekä ammattiin tähtäävän koulutuksen menot eivät ole vähennyskelpoisia. Vähennyskelvottomana peruskoulutuksena pidetään mm. agrologin koulutusta ja metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon suorittamista. Itse maksettujen koulutusmenojen vähentämisestä kerrotaan tarkemmin erillisessä ohjeessa Koulutusmenot henkilöverotuksessa ( nro 473/32/2011).Koulutusmenot henkilöverotuksessa järjestettyä ohjelmaa vähintään noin 4-5 tuntia kunakin päivänä lähiseudun tilaisuuksissa ei 4 tunnin vähimmäisaikaedellytystä opiskelun osuus matkasta tulee olla vähäistä suurempi (yli 20 %), jotta kustannukset osittainkaan olisivat vähennyskelpoisia verotuksessa esim. kotimaan maatalousnäyttelyn matkakulut, pääsyliput ja päivärahat kokonaan vähennyskelpoisia kaikkien niiden henkilöiden osalta, joille verotettavaa tuloa jaetaan

Verohallinnon yhtenäistämisohje Päivärahat maatalousverotuksessa Tilapäisestä työmatkasta aiheutuneiden ylimääräisten elantokustannusten vähentämisen edellytykset: tulonhankkimiseen tai säilyttämiseen liittyvä matka, jonka kohteesta ja kestoajasta on tehty kirjaukset muistiinpanoihin matkan on pitänyt ulottua vähintään 15 km etäisyydelle asunnosta yli 6 tuntia kestäneestä matkasta 18 € ja yli 10 tuntia kestäneestä matkasta 40 € Matkustus- ja majoittumiskulut saa vähentää tositteisiin perustuen erikseen.

Verohallinnon yhtenäistämisohje Metsätalouden matkakulut auto kalustoon vain poikkeustapauksissa ajopäiväkirja tai muu luotettava selvitys tarvittaessa esitettävä selvitys hakkuu- ja metsänhoitotöistä, niiden laadusta ja laajuudesta ei oikeutta lisävähennykseen todelliset kulut tai 0,25 €/km, myös asunnon ja metsän väliset matkat luontoisetuauton osalta kulut samoin kuin maataloudessa

Verohallinnon yhtenäistämisohje Metsätalouden matkakulut Verotusyhtymä ja kuolinpesä voi korvata verovapaasti muut metsätalouden matkat, mutta EI asunnon ja metsän välisiä matkoja (matka omistamaansa metsään ei osakkaan tilapäinen työmatka, KHO 1999/1362) Jos osakkaat eivät laskuta metsätalouden matkakustannuksista kuolinpesää tai verotusyhtymää, ovat osakkaille aiheutuneet, kuolinpesän tai verotusyhtymän metsätalouteen liittyvät matkakustannukset vähennettävissä kuolinpesän tai verotusyhtymän metsätalouden pääomatuloista Osakkaan oman asunnon ja metsän välisistä matkoista aiheutuvat kustannukset vähennetään verotusyhtymän tai kuolinpesän metsätalouden pääomatulosta todellisten kustannusten tai 0,25 €/km mukaisesti.

Verohallinnon yhtenäistämisohje Metsänomistajan päivärahat Vähennykseen oikeuttaa työmatka erityiselle työntekemispaikalle, jos matka on tilapäinen ja siitä on aiheutunut lisääntyneitä elantokustannuksia yli 6 tuntia kestänyt matka 14 € yli 10 tuntia kestänyt matka 26 € Esimerkiksi koulutus- tai messumatka. Omaan metsään tehdyt matkat eivät ole tilapäisiä matkoja eivätkä siten oikeuta päivärahan vähentämiseen (KHO 1999/1362 ja KHO 2001/2521).

Verohallinnon yhtenäistämisohje Ostoelintarvikkeet, vesi- ja sähkömaksut Luontoisetuna annettujen osto-elintarvikkeiden hankintameno 6,20 €/pv Annettujen etujen määrästä ja saajista tulee olla selvitys muistiinpanoissa. Vesi: Yksityistalouden vedenkulutus noin 40 m 3 /henkilö/vuosi Sähkö: Ilman sähkölämmitystä kotitalouden sähkönkäyttö vaihtelee keskimäärin kilowattituntiin vuodessa. Tavanomaisissa olosuhteissa ilman lämmitystä voidaan yksityistalouden osuudeksi sähkömenoista arvioida olevan 8,64 euroa vuodessa asuinpinta-alan neliömetriä kohti. Oman asunnon sähkölämmityksen korjauseränä voidaan pitää 10,00 €/m 2 /vuosi ja polttoöljyn lämmityskulutuksena 18 l/m 2 /vuosi.

Verohallinnon yhtenäistämisohje Tietoliikennemenot Liittymismaksu ja siihen sisältyvät rakentamis- ja asennusmenot eivät lähtökohtaisesti ole vähennyskelpoisia Liittymismaksusta erillään perittävät rakentamis- ja asennuskulut voidaan vähentää siltä osin kuin ne aiheutuvat yhteyden rakentamisesta tuotantorakennuksiin maatalouden käyttöä varten (esim. valvontakamerat) Kulut lisätään tuotantorakennuksen hankintamenoon Ei vähennystä asuinrakennukseen vedetyn yhteyden osalta Tietoliikenneyhteyden käytön kulut vähennettävissä maatalouden käytön osalta Sama periaate metsätalouden osalta

Verohallinnon yhtenäistämisohje Puhelinmenot Puhelin: Yksityiskäytön osuutena puolet 500 € määrään saakka ja suuremmissa kuluissa yksityiskäytön osuus 250 € Vähennys vain niiden henkilöiden osalta, joille tilan verotettavaa tuloa jaetaan Laitteet kalustoon, jos maatalouskäytön pääasiallisuus voidaan osoittaa puhelin turvavälineenä tai varattu työntekijän käyttöön maatilan töissä

Verohallinnon yhtenäistämisohje Atk-laitteet tietokone, oheislaitteet ja ohjelmistot hyväksytään kokonaan maatalouden kalustoon, jos hankittu vain maatalouden käyttöä varten jos muutakin käyttöä, vain maatalouskäyttöä vastaava osuus hyväksytään metsätaloudessa sovelletaan samoja perusteita

Verohallinnon yhtenäistämisohje Työhuonevähennys maataloudessa Ensisijaisesti todelliset menot + poisto Aktiivitiloilla maataloudessa arviolta 410 €/v Työhuonevähennys metsätaloudessa Ensisijaisesti todelliset menot + poisto Jos selvitystä todellisista kuluista ei ole, mutta harjoitetun metsätalouden laajuus ja työhuonetilan tarve huomioon ottaen kuluja voidaan katsoa syntyneen, arvioituna kuluna voidaan muun selvityksen puuttuessa vähentää palkansaajan satunnaisten sivutulojen työhuonevähennyksen mukainen määrä (205 €/v) Ei moninkertaisia vähennyksiä! Kaikissa tulolähteissä ja tulolajeissa myönnettyjen työhuonevä- hennysten yhteismäärä voi olla enintään 820 euroa verovuodessa, jos verovelvollinen ei esitä selvitystä suuremmista kustannuksista.

Verohallinnon yhtenäistämisohje Maatalouden tilatukioikeus Irtainta omaisuutta, jota voidaan myydä, vuokrata tai lahjoittaa ja ne voivat siirtyä perintönä Vuokraus vain pellon kanssa

Verohallinnon yhtenäistämisohje Vastikkeeton siirto vuokranantajalle Vuokralle otetun tukikelpoisen maatalousmaan perusteella vahvistetun tilatukioikeuden vastikkeeton siirto vuoden 2006 vuokralaiselta vuokranantajalle ei ole perintö- ja lahjaverolaissa tarkoitettu lahja eikä siitä aiheudu lahjaveroseuraamuksia (Laki Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle 193/2013, 14 §). Verovapaus edellyttää, että tilatukioikeuden luovutus tapahtuu voimassa olevan vuokrakauden päättyessä, kuitenkin viimeistään

Verohallinnon yhtenäistämisohje Vastikkeellinen siirto vuokranantajalle Mikäli vuokranantajan ja vuokralaisen kesken on siirron yhteydessä sovittu maksettavaksi korvauksia, on korvaus saajalleen maatalouden tuloa ja maksajalle maatalouden menoa.

Verohallinnon yhtenäistämisohje Tilatuen arvo Arvona pidetään muun selvityksen puuttuessa tasatuen vuotuista euromäärää hehtaaria kohti täysin euroin (Verohallinnon ohje Varojen arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa) tasatukeen perustuvat arvot 2015: Perustellusta vaatimuksesta voidaan esim. tilakaupan arvostuksessa käyttää muuta perusteltua arvoa 2015 tukialueeuroa AB117,6 C101,7

Verohallinnon yhtenäistämisohje Myyjän, vuokraajan ja ostajan verotus tilatukioikeuden luovutuksessa Myyntitulo ja vuokratulo ovat saajalleen veronalaista tuloa. Ostohinta ja vuokraajan maksama vuokra ovat verotuksessa vähennyskelpoista menoa. Ostaja voi vähentää maksamansa kauppahinnan vuosimenona tai menojäännöksestä tehtävin 10 %:n poistoin. Hallinnollisesti vahvistetuilla tilatukioikeuksilla ei ole hankintamenoa. Verovapaan sukupolvenvaihdosluovutuksen (TVL 48 §) edellytysten täyttyessä luovutettua peltomäärää vastaavan tilatukioikeuden luovutus samalle luovutuksensaajalle on verovapaa.

Verohallinnon yhtenäistämisohje Tilatukioikeus ja nettovarallisuus Viljelijälle myönnettyjä ja vahvistettuja tilatukioikeuksia ei lueta maatalouden nettovarallisuuteen. Erikseen hankitun tilatukioikeuden arvona pidetään verovuoden päättyessä tuloverotuksessa poistamatta olevaa hankintamenon osaa (laki varojen arvostamisesta verotuksessa19 ja 24 §). Yleensä arvo poistetaan verotuksessa vuosimenona, jolloin poistamatonta hankintamenoa ei ole

Verohallinnon yhtenäistämisohje Tilatukioikeus ja arvonlisäverotus Tilatukioikeuden myyntihinnasta tai vuokratulosta on suoritettava arvonlisäveroa 24 %, jos myyjä tai vuokranantaja on arvonlisäverovelvollinen. Jos tukioikeus myydään maatilan tai sen murto-osan luovutuksen yhteydessä, tukioikeuden myynnistä ei suoriteta arvonlisäveroa (arvonlisäverolaki 19 a §). Peltojen määräalan myynnin yhteydessä menee alv o KHO:2014:137

Verohallinnon yhtenäistämisohje Tilatukioikeus ja varainsiirtoverotus Tilatukioikeus on irtainta omaisuutta Varainsiirtoveroa ei suoriteta irtaimiston kauppahinta-osuudesta, kun se on riittävästi eritelty kauppakirjassa.

Verohallinnon yhtenäistämisohje Moottorikelkka ja mönkijä maa- ja metsätalouden verotuksessa Moottorikelkka ja mönkijä maa- tai metsätalouden kalustoon vain poikkeustapauksissa. Samoin traktorin metsätalouskäytön osalta. Perusteet kalustoon kirjaamiseen: Osoitettava pääasiallinen käyttö maa- tai metsätaloudessa Metsätaloudessa lähinnä, kun jatkuen tehdään hankintahakkuita tai metsänhoitotöitä omana työnä konetta käyttäen Laadittava muistiinpanoihin liitteeksi luotettava selvitys kokonaiskuluista, eri käyttötarkoituksista, tyypin sopivuudesta kyseiseen käyttötarkoitukseen ja käyttötunneista kelkka- tai mönkijätyypin sovelluttava maa- tai metsätalouden töihin riittävä konetehokkuus lisäksi oltava reki, peräkärry tai muu maatalous- tai metsätaloustöiden kannalta tarpeellinen koneen lisävaruste

Verohallinnon yhtenäistämisohje Moottorikelkan, mönkijän ja yksityistalouden traktorin kulut Lähtökohtana vähennys käyttötuntien perusteella Kelkan tai mönkijän tai traktorin käyttöä yksityistalouden polttopuiden korjuussa ei katsota metsätalouskäytöksi selvitettäessä koneen lukemista metsätalouden kalustoon. Myöskään koneen käyttökulut eivät tällöin ole vähennettävissä miltään osin metsätalouden pääomatuloista. Muistiinpanoissa olevat kulut on tältä osin tuloutettava, myös mahdollisen poiston osuus. Jos ei kalustoon eikä selvitystä todellisista kuluista, arvioidaan kulut Moottorikelkka: Arvio 14 € /käyttötunti Mönkijä: Arvio 14 €/käyttötunti Yksityistalouden traktori: Arvio 11 €/tunti tai, jos traktoria käytetään puutavaran kuljetukseen, tämän ohjeen puutavaralajikohtaisia konekustannuksia €/m3

Metsätalouden rakennus vain, jos rakennuksen pääasiallinen käyttötarkoitus on metsätaloudessa Esimerkiksi metsätalouden koneiden säilytykseen tai myytävän polttopuun kuivaukseen ja varastointiin tarkoitetut rakennukset sekä metsätöiden taukosuojat.  Metsätalouskäyttöä ei ole omaan yksityiskäyttöön tulevien polttopuiden varastointi eikä sellaisten koneiden säilytys, jotka eivät kuulu metsätalouden kalustoon.  Metsänomistajan asumiseen tai vapaa-ajan viettoon käytettävät rakennukset eivät ole metsätalouden rakennuksia siinäkään tapauksessa, että niissä majoituttaisiin metsätöiden yhteydessä Verohallinnon yhtenäistämisohje

Metsätalouden rakennus Metsätalouden rakennusten hankintamenot vähennetään tuloverolain 115 §:n nojalla maatilatalouden tuloverolain 9 §:n mukaisin vuotuisin menojäännöspoistoin Muun käytön osuus tuloutettava Jos maatalouden tai elinkeinotoiminnan rakennusta käytetään osaksi metsätaloudessa, metsätalouden menona voidaan vähentää metsätalouskäyttöä vastaava osa kuluista ja poistosta Maatalouden tai elinkeinotoiminnan verotuksessa on tehtävä vastaava tuloutus Verohallinnon yhtenäistämisohje

32 Moottori- ja raivaussaha maataloudessa Maatalouden kulut arvioidaan enintään 85 €/vuosi Jos metsätalouden kalustossa, niin vastaava tuloutus metsätaloudessa Verohallinnon yhtenäistämisohje

Verohallinnon yhtenäistämisohje Omasta metsästä otetun puun arvo Puun arvojen perusteena eri puutavaralajien hankintahinnoista johdetut kantohinnat arvo käytetyn puutavaralajin mukaan Koko maa Mäntytukki44 €/m 3 Kuusitukki41 €/m 3 Koivutukki32 €/m 3 Mäntykuitu 6 €/m 3 Kuusikuitu 6 €/m 3 Koivukuitu 8 €/m 3 Polttohake 1,70 €/m 3 ; 0,68 €/irto-m 3

Verohallinnon yhtenäistämisohje Hankintatyön arvo Traktorin menojen korjauserä Hankintatyön arvo lasketaan täyttöohjeessa / yhtenäistämisohjeessa olevilla keskimääräisillä taksoilla muun selvityksen puuttuessa. Maataloustraktorin menojen korjauseränä käytetään muun selvityksen puuttuessa 3,89 €/m 3 tai 11 €/tunti

Verohallinnon yhtenäistämisohje Harrastusluonteinen toiminta ei vakaata ansiotarkoitusta  ei arvonlisäverollista toimintaa tappiota ei voida vahvistaa, mutta menot otetaan huomioon, jos sama harrastustoiminta tuottaa myöhemmin tuloja erilliset menojen ja tulojen muistiinpanot

Verohallinnon yhtenäistämisohje Hevoset harrastuksena ravi- ja ratsuhevosten (1-2 ) pitäminen, johon ei liity kasvatustoimintaa ja on vähäistä ja tappiollista, katsotaan harrastustoiminnaksi maataloustuotteiden tuotantokustannusmenojen korjauserä 920 €/hevonen ja 370 €/varsa vuodessa muut kulut, jos niitä on muistiinpanoissa (mm. eläinlääkäri, hoito- ym. yleiskulut) on arvioitava ja poistettava maatalouden menoista

Verohallinnon yhtenäistämisohje Hevoset maatalouteen kuuluvana ravitoiminta ja hevosten kasvatus vakaassa ansiotarkoituksessa on arvonlisäverollista toimintaa välittömien kilpailukulujen (matkat, kilpailuvarusteet, osallistumismaksut) sisältämää arvonlisäveroa ei kuitenkaan saa vähentää, koska palkintorahat ovat arvonlisäverottomia

Hevoset erillisenä liiketoimintana Mikäli hevostaloustoiminta katsotaan maataloudesta erilliseksi liikkeeksi, verotetaan maataloudeksi luettava toiminta edelleen maatalouden tulolähteessä. Maatalouskiinteistöstä ja maataloudeksi katsottavasta toiminnasta kertyvät tuet ja niihin kohdistuvat menot verotetaan maatalouden tulolähteessä. Hevostalouden tuet ja menot verotetaan sitä vastoin tällöin elinkeinotoiminnan tulona. Hevosille tuotettava rehu siirretään tulolähdesiirtona maatalouden tulolähteestä elinkeinotoiminnan tulolähteeseen Verohallinnon yhtenäistämisohje

Verohallinnon yhtenäistämisohje Vähäinen viljely hyvin pienimuotoinen (yleensä alle 3 ha) viljely, joka on jatkuvasti tappiollista, katsotaan harrastustoiminnaksi ei vakaata tulonhankkimistarkoitusta uusi toiminta saattaa olla alkuvuosina tappiollista, mutta silti voi olla vakaa tulonhankkimistarkoitus, jolloin kulut saa vähentää

Verohallinnon yhtenäistämisohje Maatalouden lopettaminen jos maataloustoiminta on kokonaan lopetettu tai toimintaa ei voida enää pitää vakaassa ansiotarkoituksessa harjoitettuna toimintana  varaukset luetaan lopettamisvuoden veronalaiseksi tuloksi  yksityistalouteen jätetyn maatalouden käyttöomaisuuden alkuperäinen hankintameno tai sitä alempi todennäköinen luovutushinta luetaan MVL 4 § 3 momentin mukaan veronalaiseksi tuloksi  korjaukset myös arvonlisäverotukseen  jos vuosimenettelyssä olevan arvonlisäverollinen toiminta loppuu kesken vuotta, arvonlisäveron kausiveroilmoitus on annettava ja vero maksettava viimeistään lopettamiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä paperi-ilmoituksen oltava Verohallinnossa jo kuukauden 7. päivänä

Verohallinnon yhtenäistämisohje Maatalouden lopettaminen omaisuus, jolla ei ole enää tulonhankkimis- tai muuta käyttöä, voidaan poistaa loppuun salaojat, käyttökelvottomat koneet ja rakennukset lopettamisvuoden jälkeen sovelletaan TVL:n luovutusvoiton verottamista koskevia säännöksiä jos yksityiskäyttöön siirtoa ei ole tehty verotuksessa, sovelletaan maatalous- toiminnassa käytetyn käyttöomaisuuden myyntiin edelleen MVL:a

Verohallinnon yhtenäistämisohje Maatalouden lopettaminen Vaikka varsinainen maataloustoiminta on lopetettu, mutta maatilalta on vuokra- tai tukituloa, voidaan maatilan myyntiin pitkänkin ajan kuluttua lopettamisesta (ainakin 10 v) soveltaa TVL 48 §:n spv- huojennusta (KHO:2010:25) Varsinaista maataloutta ei siten tarvitse harjoittaa juuri ennen maatilan sukupolvenvaihdoskauppaa

Verohallinnon yhtenäistämisohje Maataloustoiminnan lopettamisen jälkeen saadut tulot ja vähennettävät kulut esim. vuokratuloa ja tukituloja näihin tuloihin kohdistuvat menot saa vähentää mm. vuokratun omaisuuden tai tukitulojen kunnossapitovelvoitteen edellyttämät kunnossapitomenot (KHO t. 937). Myös kunnossapidossa tarvittavien koneiden ja talousrakennuksen poistot saa vähentää. jos pellot on vuokrattu kunnossapitoa vastaan, ei erillisiä kuluja voi vähentää jotta maatalouden harjoittaminen (esim. PerVL 55 §, TVL 48 §) voidaan osoittaa, olisi syytä näissä tilanteissa nimenomaisesti sopia vastavuoroisesta korvauksesta ja tehdä lasku Mikäli maatalouden harjoittamista ei ole pysyvästi lopetettu, vaan vain määräajaksi, saa maatalouden varallisuuden poistot vähentää edelleen maatalouden menona (KVL 27/1999). esitettävä selvitys lopettamisen määräaikaisuudesta.

Verohallinnon yhtenäistämisohje Nettovarallisuus Osuuskuntien osuudet velvoiteosuuksien lukumäärä x osuuden verotusarvo  kun osuudella erityistä arvoa maataloudessa  arvo selville osuuskunnista velvoiteosuuksien lisäksi ostetut vapaaehtoiset osuusmaksut vain nimellisarvosta osuusmaksuvelka on maatalouden velkaa Osakeyhtiöllä osuuskunnan osuuden arvona on maksetun osuusmaksun määrä

Verohallinnon yhtenäistämisohje Nettovarallisuus Tuotanto-oikeudet viljelijälle myönnetty tilatukioikeus ei ole maatalouden nettovarallisuutta erikseen hankitun tilatukioikeuden arvona pidetään verovuoden päättyessä tuloverotuksessa poistamatta olevaa hankintamenon osaa yleensä vähennetään vuosimenona, jolloin poistamatonta hankintamenoa ei ole

Verohallinnon yhtenäistämisohje Teurastamon myöntämä eläinluotto ja maatalouden nettovarallisuus Teurastamon myöntämää ns. eläinluottoa ei pidetä sellaisena velkana, joka olisi vähennettävä varoista maatalouden nettovarallisuutta laskettaessa (KVL 017/2010) vastaavanlaisia rahoitusjärjestelyjä on tehty v , mutta niissäkin tulkintatilanne on sama Toisenlainen tilanne oli kysymyksessä ratkaisussa KHO:2000:47. Siinä käytettiin ns. rahoituslimiittisopimusta, jonka osapuolina olivat viljelijä A, maataloudessa tarvittavia hyödykkeitä myyvä B Oy sekä rahoitusyhtiö. Sopimuksessa ei yksilöity, mitä tuotteita rahoitus koski. B Oy ilmoitti rahoituslimiitillä rahoitettavat ostot rahoitusyhtiölle, joka maksoi ostot B Oy:lle viimeistään ilmoitusta seuraavana päivänä, jolloin B Oy kirjasi saatavansa ostajalta suoritetuksi. A:lla katsottiin olevan oikeus vähentää kysymyksessä olevat menot sinä verovuonna, jona B Oy sai maksun myymistään tuotteista rahoitusyhtiöltä ja jolloin A:n ja rahoitusyhtiön välille syntyi velkasuhde. Tässä siis katsottiin A:n ottaneen lainaa rahoitusyhtiöltä.KHO:2000:47

Verohallinnon yhtenäistämisohje Maa-ainesmyynnit ja substanssipoisto Tulossa erillinen ohje Maa-ainestulojen verottamisesta Maa-aineksesta myyntitulona saadut luovutushinnat ja muut vastikkeet ovat veronalaista pääomatuloa (TVL), jos toiminta ei muodosta erillistä elinkeinotulolähdettä Tulonhankkimiskustannukset ovat pääomatulosta vähennyskelpoisia Niitä ovat esimerkiksi suoalueen ojitus- ja raivausmenot sekä soranottoluvista ja suunnitelmista aiheutuneet menot. Nämä menot vähennetään vuosimenoina niiden maksuvuonna.

Verohallinnon yhtenäistämisohje Maa-ainesmyynnit… Maa-aineksen jalostamisen ja kuljetuksen osuus tulosta voi olla maatalouden tuloa  jalostamisesta ja kuljetuksesta aiheutuneet kulut ovat maatalouden tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuvia maatalouden vähennyskelpoisia menoja  Jos maa-aineksen ottoalueelta on muodostunut metsän hankintamenon perusteella metsävähennyspohjaa, tai vastikkeetta saadun maa-ainesalueen metsän mukana on tullut metsävähennyspohjaa, poistetaan alueen osuus verovuoden lopun metsävähennyspohjan perusteena olevasta metsän hankintamenosta sinä vuonna, jona alue on otettu maa- ainesalueena käyttöön. Samalla alue lakkaa olemasta metsää ja siirtyy kiinteistöverotuksen piiriin.  Ks. Kiinteistöverolain soveltamisohje , nro A68/200/2015

Verohallinnon yhtenäistämisohje Substanssipoisto Maa-ainesalueen hankintameno on substanssipoistona verotuksessa pääomatulosta tulonhankkimismenona vähennyskelpoista soran- ja hiekkapaikan, kivilouhoksen, turvesuon ja muun sellaisen omaisuuden hankintamenosta poistetaan kunakin verovuonna käytettyä ainesosamäärää vastaava osa hankintamenon määrittämisessä lähdetään maa-ainesalueen alkuperäisestä hankintamenosta, mikä on tarvittaessa arvioitava koko tilan ostohinnasta vastikkeettomissa saannoissa maa-ainesalueen hankintahintana käytetään perintö- tai lahjaverotuksessa käytettyä arvoa

Verohallinnon yhtenäistämisohje Tietolähteitä veroilmoitusten täyttöohjeet syventävät ohjeet maa- ja metsätalouden verotus arvonlisäverotus kausiveroilmoitukset sähköinen asiointi (Katso- ja Tyvi-palvelu) verotili verotoimistot