Toimintakyvyn mittaaminen Hoivafarmi hankkeessa Leena Uosukainen ja Johanna Hirvonen yliopettajat Mikkelin ammattikorkeakoulu 4.6.2015 Tampere
Hieman GC historiaa Etelä-Savosta Luontolähtöisen toiminnan kehittäminen alkoi Esiselvityshankkeella: tarvitaanko luontolähtöisen toiminnan kehittämistä Etelä-Savossa? 2010-2011 Luontohoivahanke: 2012-2014: koulutuksen tarjoaminen, pilottiyritysten tuotekehitystyö, vaikutusten arviointia, sosiaali- ja terveysalan koulutukseen integrointi Hoivafarmihanke 2015-2016
Hoivafarmi hankkeen tavoitteena on kehittää työllistymistä tukevaa luonto- ja eläinavusteista päivä- ja avotyötoimintaa. tuottaa tutkimustietoa luontolähtöisen toiminnan vaikutuksista työ- ja toimintakykyyn, selvittää toiminnanvaikutuksia maaseudun kehitykselle. Tutkimustiedon tuottamisessa hyödynnetään hankkeessa kehitettäviä arviointimittareita. Toiminta suunnataan vajaakuntoisille, kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja ikäihmisille.
Hoivafarmi hankkeen suunnittelun pohjana sitä edeltävä Luontohoivahanke 2012-2014 Yrittäjien haastattelut (kesä-syksy 2012) 1. sykli: alkuvaiheet 2012 2. sykli: 2013 3. sykli: 2014 Yhteydenotot 12 yrittäjään (kevät 2012) Havainnointipilotit (3 kpl) + asiakas- kyselyt kehitysympäristöissä Tulosten reflektointi Alustavat konseptit: testaus käytännössä Väliraportti asiakasvaikutuksista (loppuvuosi 2012- alkuvuosi 2013) Havainnointi (kevät 2013) + asiakaskysely Palvelukonseptien suunnittelu Yrittäjien haastattelut (kesä-syksy 2013) Tulosten reflektointi Loppuraportti asiakasvaikutuksista (kevät 2014) Tulosten reflektointi Väliraportti asiakasvaikutuksista (loppuvuosi 2013) Jatkotutkimuksen suunnittelu: uusi hanke Hoivafarmi Liitteenä kyselylomake
Sovellettiin realistista evaluaatiota, käytettiin teemahaastattelua ja havainnointia Luontohoiva-hankkeen asiakasvaikutusten arvioinnin päätavoitteena oli selvittää, mitä hyvinvointivaikutuksia luontohoivaan perustuvilla toimintatavoilla/palvelukonsepteilla on palvelua käyttävälle asiakkaalle, ja miten luontohoivaa soveltavilla työmenetelmillä voidaan tukea asiakkaita (lastensuojelun piirissä olevia lapsia ja nuoria, kehitysvammaisia aikuisia, ikäihmisiä sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujia). Pääkysymystä tarkentavat arviointikysymykset olivat: Mitkä asiat tukevat asiakasta/kuntoutujaa kuntoutumisessa ja edistävät hänen hyvinvointia (=hyvinvointia edistävät ja mahdollistavat mekanismit)? Mitkä asiat asiakkaan/kuntoutujan elämässä estävät kuntoutumista, eivät edistä hyvinvointia toivotulla tavalla (=kuntoutumista, hyvinvointia estävät mekanismit)? Miten luontohoivaan perustuvat toimintatavat ja -mallit vahvistavat mahdollistavia mekanismeja (=pilottien vaikuttavat mekanismit)? Mitkä asiakkaan/kuntoutujan elämäntilanteen piirteet (esimerkiksi aikaisempi koulutus, työttömyyskokemukset, ikä) tukevat tai estävät kuntoutustavoitteiden toteutumista (=kontekstitekijät)?
Tuloksia tarkasteltiin Carevan tutkimuksen viitekehyksessä Rauhoittuminen ja stressireaktioista palautuminen Havaitseminen ja läsnäolo Mielialojen paraneminen Luonnossa tapahtuva aktivoituminen
Kokemuksia vaikutusten mittaamisesta ja Uuden tutkimusasetelman suunnittelu Fyysisten ja psykososiaalisten hyvinvointivaikutusten mittaaminen, rajattu kohderyhmä vähintään kaksi mittausajankohtaa: 1) ennen luontointerventiota, 2) x kertaa luontointervention jälkeen Vaikutusmittarit: fyysinen toimintakyky, psykososiaalisen hyvinvoinnin mittari (esim. mieliala, sosiaaliset taidot, hyvinvointi, myönteiset/kielteiset tunteet, koettu stressi) Vaikutusten mittaaminen on haasteellista erityisesti tutkimuksen kohteena olevilla henkilöillä
Uusi tutkimuspolku alkoi Hoivafarmi hankkeella 2015-2016
Hoivafarmihanke 2015-1016 Johanna oli Englannissa vaihdossa syksyllä 2014 tutustumassa puutarhaterapiaan, jolloin löytyi kirja: Simson & Strauss. 1998. Horticulture as Therapy, jossa toimintakykymittari, jota lähdimme muokkaamaan ja kääntämään suomeksi. Mittari vaati muokkausta. Lisäksi päätimme hakea luvan käyttää toista mittaria, joka kuvasi tyytyväisyyttä yleensä elämään. WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO. Tämä mittari on ollut haasteellinen johtuen osin kohderyhmästä. Kolmas mittari on ohjaajan ja henkilökunnan käytössä jokaisen intervention jälkeen esim. maatilalla on tehty töitä. Mittari perustuu havaintoihin. Mittarit on liitteenä.
Kiitos mielenkiinnosta ! leena.uosukainen@mamk.fi johanna.hirvonen@mamk.fi