Terveys kansanterveysohjelma

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Hyvinvointikuvaus käytäntönä – tukea terveyden edistämisen suunnitteluun.
Advertisements

VALTIONHALLINNON YLIMMÄN VIRKAMIESJOHDON PALAUTEPÄIVÄ
kuntayhtymänjohtaja Timo Tolppanen
Yli 50-vuotiaiden työllistyminen Osatutkimus C THL - Riitta-Liisa Kokko.
Vanhuspalvelulaki käytännön työssä
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelman asiantuntijaryhmä
Terveyden edistämisen määrärahat 2009
Liikunnan ja kulttuurin PARAS –seminaari Kokkolassa
Terveyden edistäminen
Keskustelutilaisuus hedelmöityshoitotoiminnasta Jussi Holmalahti, FaT Johtaja Valvira.
Hyvinvoinnin edistäminen uudessa hallitusohjelmassa TerPs -hankkeen loppuseminaari Oulu Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä Sosiaali- ja.
KULUTTAJANA VAIKUTAT LÄHELLE JA KAUAS TÄMÄN AINEISTON TUOTTAMISEEN ON KÄYTETTY MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TUKEA Kuva: Ruokatieto / Jussi Ulkuniemi.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa terveydenhuoltolaissa ja kuntien ja sairaanhoitopiirien yhteistyössä – sisäistetäänkö salutogeneettinen.
CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) Invalidiliitto ry hallinnoi.
1 TERVEYSTOIMI Terveystoimen strategia Arvot, toiminta-ajatus ja visio Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit ja mittarit Terla
STES - kesäkoulu – UKK-instituuttiTampere.
Työssä olemassa olevalla työkyvyllä Työssä jatkamisen tuki ja osatyökykyratkaisujen edistäminen.
Arvo ja arvoitus Terveystieto 1, 2012.
Teemme tulevaisuutemme - yhdistyskierros syksy 2014.
Elämänhallintatyöryhmän kokous
HPH konferenssi Turku 2011 Improving health gain orientation in all services: Better cooperation for continuity of care Koordinaattori Virpi Honkala, STES.
Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen
Sote -uudistus – missä mennään, miten & millä eteenpäin?
VISIO KMO: Kestävää hyvinvointia monimuotoisista metsistä TULEVAISUUSKATSAUS: Metsät ja osaaminen- kasvavaa hyvinvointia Liite 2.
Valtion PARAS –hankkeen tilanne Jaana Simola Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, LAHTI
Avustusosasto, Pekka MYKRÄ, Vapaaehtoistyön haasteista Pekka Mykrä kehittämispäällikkö
Pirkko Rimpilä-Vanninen 2010 Projektipäällikkö, Laurea NOPS –hanke Nuoren työ- ja toimintakyvyn edistäminen ammattiopistoissa Hankkeen esittely.
ETELÄ-POHJANMAAN PERUSPALVELUOHJELMA 2030
Kansanterveystyö s Kansanterveystyö lisää tietoa ja ymmärrystä tutkimukset tutkimukset tilastot tilastot rekisterit rekisterit.
 Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa  Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä,
Aikuisen hoitotyö Anitta Koistinen TtM.
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Hallituksen asuntopoliittinen ohjelma vuosille.
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Hallituksen strategia-asiakirja 2003 Hallitus.
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Keski-Suomen maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelma.
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Tasapainoisen kehityksen Suomi 2015 Valtioneuvoston.
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Veto-ohjelma Valtakunnallinen.
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Koulutus ja tutkimus Opetusministeriön.
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia TYKE-ohjelma Työelämän kehittämisohjelma Tykes.
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Peruspalveluohjelma Peruspalveluohjelmassa.
Sosiaalinen pääoma sosiaaliset verkostot, luottamus, vuorovaikutus
Sosiaalihuoltolaki.
Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Eksote Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Toimintarakenteet 2013.
Konkreettiset tehtävät kunnassa ja alueella Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen – vastuut ja tehtävät uusissa rakenteissa, TERVE-SOS 2015,
UUSI yo-tehtävä, joka mittaa arviointikykyä  Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan sisällytettiin vuonna 2013 papilloomavirusrokote (HPV) vuotiaille.
Pitäisikö terveyseroja pyrkiä kaventamaan? Miten? Pitäisikö jokaisen kustantaa omista elintavoista johtuvien sairauksien kustannukset? Miksi?
Kansantaudit Tartuntataudit
PROMOOTIO JA PREVENTIO, VÄESTÖSTRATEGIAT
Ravitsemushoidolla vaikutuksia kansantalouteen Ravitsemishoidon strategiaseminaari FinnMedi 5 Tampereen yliopistollinen sairaala Timo Keistinen,
( TE3 NÄKÖKULMIA TERVEYTEEN Hurtig
Sairaudet ja niiden ehkäisy Yleisesti kansanterveydestä.
TE3 TERVEYDEN, TOTTUMUSTEN JA TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA SEURANTA Hurtig
Vanhuspalvelulaki & laatusuositus Anne Nordblad Sosiaali- ja terveysministeriö.
Koulutusyhteistyöpäivä Henkilöstöjohtaja Timo Tammilehto.
Terveystiede oppiaineena. Monitieteisyys taloudellinen näkökulma historiallinen näkökulma liikuntatieteellinen näkökulma biologinen, lääketieteellinen.
PRECEDE-PROCEED –malli
Kansanterveystyö Yksilöön, yhteisöihin ja ympäristöön kohdistuva terveyden ylläpito ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaanhoito 1972 kansanterveyslaki.
Työkykymalleja Lääketieteellinen työkykykäsitys
Pitäisikö terveyseroja pyrkiä kaventamaan. Miten
NYKYAIKA JA TERVEYS Hurtig
5. Mitä kansanterveydellä tarkoitetaan
Te3 TERVEYS JA TUTKIMUS-KURSSI
Näkökulmia vastaamiseen
Itä-Suomen yliopisto – monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto
Yhteinen keittiö -hanke
Miten Turussa edistetään hvvinvointia ja ehkäistään syrjäytymistä?
Terve Kunta –verkostokokous / Sanna Ahonen
Valvira Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto
Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta
Yhteinen keittiö -hanke
Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön Tavoitteet:
Esityksen transkriptio:

Terveys 2015 -kansanterveysohjelma lähtökohdat WHO Health for all 2000 hallituksen terveyspoliittinen selonteko 1985 terveyttä kaikille vuoteen 2000 mennessä Suomen terveyspolitiikan kansainvälinen arviointi terveyttä kaikille uudistettu yhteistyöohjelma WHO Health 21, globaali ja Euroopan alueen ohjelma kansanterveyden kehityssuunnat ja muutostekijät lisää vuosia elämään lisää terveyttä elämään lisää elämää vuosiin väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia

Terveys 2015 –kansanterveysohjelma 2 strategian pääpaino terveyden edistämisessä, ei terveyspalvelujärjestelmän kehittämisessä yhteistyöohjelma ulottuen yli hallintosektoreiden, koska kansanterveys määräytyy suurelta osin terveydenhuollon ulkopuolisista asioista: elämäntavat elinympäristö tuotteiden laatu yhteisön terveyttä tukevat ja vaarantavat tekijät IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia

Terveys 2015 –kansanterveysohjelma 3 yhteinen arvopohja, paikalliset ratkaisut terveys ennemmin prosessi kuin tila, joten autettava ihmistä erityisesti tärkeissä siirtymävaiheissa ja kriittisissä ajanjaksoissa selviytymään mahdollisimman hyvin tarjotaan ihmisille tietoa, mahdollisuuksia ja haasteita, mutta ratkaisut ihminen tekee ihminen itse vaikka tätä tähdennetäänkin, se ei saa olla esteenä silloin, kun henkilöllä ei ole kykyä, tietoja tai mahdollisuutta oman elämänsä ohjaamiseen IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia

Terveys 2015 –kansanterveysohjelma 4 kaikille yhteiset tavoitteet suomalainen voi odottaa elävänsä terveenä keskimäärin kaksi vuotta kauemmin kuin vuonna 2000 suomalaisten tyytyväisyys terveyspalvelujen saatavuuteen ja toimivuuteen sekä koettu oma terveydentila ja kokemukset ympäristön vaikutuksesta omaan terveyteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla tavoitteisiin pyritään myös siten, että eriarvoisuus vähenee ja heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinen asema paranevat. Tällöin tavoitteena on sukupuolten, eri koulutusryhmien ja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentyminen viidenneksellä ikäryhmittäiset tavoitteet työikäisten työ- ja toimintakyky ja työelämän olosuhteet kehittyvät siten, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään ja työstä luopumisen noin kolme vuotta vuoden 2000 tasoa myöhemmin yli 75-vuotiaiden keskimääräisen toimintakyvyn paraneminen jatkuu samansuuntaisena kuin viimeisten 20 vuoden ajan IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia

Terveys 2015 –kansanterveysohjelma 5 ikääntyneiden terveyden edistämiseksi valtioneuvosto suosittaa seuraavia toimintasuuntia: IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia

IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia

Terveys 2015 –kansanterveysohjelma 6 terveydenhuoltojärjestelmän ja terveyden edistämisessä korostetaan seuraavia toimintasuuntia: IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia

Terveys 2015 –kansanterveysohjelma 7 Tutkimus ja koulutus väestön terveyttä ja toimintakykyä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä koskeva tutkimus, seuranta ja arviointi on olennainen osa terveyspolitiikkaa väestön terveysseurannan ohella väestöryhmien välisten terveyserojen syiden, syntymekanismien ja pienentämiskeinojen selvittäminen on välttämätöntä yksilön oman toiminnan merkitys terveyden ylläpidossa ja edistämisessä korostuu, minkä vuoksi tarvitaan tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat ihmisten valintoihin ja miten terveyttä tukevia valintoja voidaan edistää sosiaali- ja terveyspolitiikan strategisiin valintoihin ja niiden toimeenpanoon liittyvä tutkimus voi tukea ratkaisevalla tavalla ohjelman tavoitteiden saavuttamista yksi tärkeimpiä terveystutkimuksen haasteita on muualta hankitun tutkimustiedon välittäminen sitä tarvitseville ja parhaan olemassa olevan tiedon soveltaminen terveyspolitiikkaan IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia

Terveys 2015 –kansanterveysohjelma 8 Tutkimus ja koulutus 2 terveyden edistämisen näkökulma otetaan nykyistä paremmin huomioon kaikkien terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksessa jo peruskoulutuksesta lähtien. Perustetaan yliopistojen sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan laitosten yhteistyönä kansanterveysalan kansallinen koulutus- ja tutkimusverkosto. Työelämän terveysvaikutusten tuntemusta terveydenhuollon koulutuksessa parannetaan kehittämällä verkostokoulutusmallia valtion tutkimusrahoitusta ohjataan sosiaaliryhmien välisten terveyserojen ja niiden syiden arviointiin sekä erityisesti huonon terveyden tai ennenaikaisen kuolleisuuden riskiryhmien tunnistamiseen ja keinojen kehittämiseen näiden ongelmien lievittämiseksi IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia

IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia