UUSI yo-tehtävä, joka mittaa arviointikykyä  Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan sisällytettiin vuonna 2013 papilloomavirusrokote (HPV) 11-12- vuotiaille.

Esitys aiheesta: "UUSI yo-tehtävä, joka mittaa arviointikykyä  Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan sisällytettiin vuonna 2013 papilloomavirusrokote (HPV) 11-12- vuotiaille."— Esityksen transkriptio:

1 UUSI yo-tehtävä, joka mittaa arviointikykyä  Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan sisällytettiin vuonna 2013 papilloomavirusrokote (HPV) 11-12- vuotiaille tytöille. Ennen rokotusten aloittamista julkisuudessa käytiin keskustelua rokottamisen hyödyistä ja riskeistä.  Arvioi oheisia rokotekeskustelussa esitettyjä kannanottoja ja käsityksiä kansanterveyden, rokotusohjelman hyödyllisyyden ja yksittäisen rokotettavan näkökulmasta.  Poimintoja julkisesta keskustelusta ja terveyskirjastosta Poimintoja julkisesta keskustelusta ja terveyskirjastosta

2 TE3 KANSANTERVEYDEN EDISTÄMINEN Hurtig 2015-2016

3 Tehtävä:  Pohdi, mitä merkityksiä terveyttä koskevilla tutkimuksilla on ns. tavallisille kansalaisille?

4 TERVEYSTUTKIMUSTEN HYÖTYJÄ 1. Terveystutkimuksissa on havaittu erilaisia terveyteen, sairauteen ja toimintakykyyn liittyviä puutteita tai haasteita. 2. Tutkimusten avulla on voitu tarkastella näiden yleisyyttä ja merkitystä kohdeväestölle: (esim. ruokavalion merkitys iäkkäiden ihmisten riskille sairastua tyypin 2 diabetekseen) 3. Tutkimustieto on voinut olla alkusysäyksenä tietyn asian paremmalle huomioon ottamiselle suunnittelussa ja päätöksenteossa: (esim. lasten turvaistuimien käyttö lisää pienten lasten liikenneturvallisuutta)

5 4. Tutkimustieto on voinut olla alkusysäyksenä valistuskampanjoille: (esim. Pohjois-Karjala -projekti kohdistui koko alueen väestöön. Sen tavoitteena oli väestön sydän- ja verisuonitautisairastavuuden ja – kuolleisuuden vähentäminen. Projektissa oli monentasoista toimintaa: 1) yhteiskuntataso – elintarviketeollisuus, TVkampanjat; 2) yhteisöt – työpaikka- ja kouluruokailun laadun parantaminen; 3) perheet ja yksittäiset kansalaiset – elintapojen muuttaminen terveellisemmiksi. Pohjois-Karjala -projekti on edelleen maailmalla suomalainen menestystarina yhteisötason terveyden edistämisen onnistumisesta.)

6 Maailman terveysjärjestö WHO  World Health Organization: tavoitteena turvata kaikkien maailman ihmisten mahdollisimman hyvä terveys  Perustettiin 1948: ”Terveys kokonaisvaltaista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, -ei vain sairauden puuttumista”

7 Ottawan julistus 1986: WHO:n toiminnan osa-alueita: 1. Terveellinen yhteiskuntapolitiikka ja päätöksenteko: lainsäädäntö, vero- ja hintapolitiikka, tasa-arvoa edistävä tulo- ja sosiaalipolitiikka 2. Terveellisen ympäristön aikaansaaminen: yhteisöllinen vastuu luonnonvarojen säilyttämisestä, työn ja vapaa-ajan terveysnäkökulmat, teknologian terveysvaikutukset 3. Yhteisöjen toiminnan tehostaminen: ihmisten oma aktiivinen toiminta erilaisten yhteisöjen jäsenenä, terveyden edistämisen laaja-alaisuus: (kulttuuripalvelut, kirjastot, elokuvat, taide ja esimerkiksi työväenopisto ovat myös terveyden edistämisen tärkeitä voimavaroja)

8 WHO:n toiminnan osa-alueita: 4) Väestön terveysvalistus ja terveysneuvonta: Terveysvalistus kohdistuu laajoihin väestönosiin Terveysneuvonta on henkilökohtaisempaa Pyrkimyksenä on ihmisten omien tietojen ja taitojen laajentaminen ja tukeminen. 5)Terveyspalvelujen uudelleensuuntaaminen: Hoitamisen lisäksi myös ennaltaehkäisy ja terveysneuvonta ovat tärkeitä sisältöjä palveluja kehitettäessä. Palvelujen suuntaaminen kaikille väestöryhmille

9 KEHITYSMAIDEN TERVEYDENHUOLLON HAASTEITA  Elinolojen kehittäminen ja valistuksen lisääminen  Ongelmia puhtaan veden puute, ravinnon riittämättömyys ja epähygieeniset asuinolot  Naisten ja lasten asema ja uhkat kehitysmaissa  http://www.youtube.com/watch?v=KZBybrsfqyQ&f eature=related http://www.youtube.com/watch?v=KZBybrsfqyQ&f eature=related

10 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL: vastaa sosiaali ja terveysministeriön (STM) hallinnonalan tutkimuslaitoksena siitä, että päätöksentekijöillä, eri alojen ammattilaisilla ja kansalaisilla on käytössään paras mahdollinen tieto terveyteen liittyvien valintojensa tueksi. edistää ihmisten mahdollisuuksia elää terveenä ja selvitä mahdollisten terveysongelmien ja sairauksien kanssa.

11 PROMOOTIO = Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä  Mahdollisuuksien luominen  Terveyttä suojaavien tekijöiden ylläpitäminen ja vahvistaminen  Pyrkimys luoda elinoloja ja kokemuksia, jotka auttavat yksilöä ja yhteisöä selviytymään  Pyritään vaikuttamaan ennen ongelmien ja sairauksien syntyä luomalla mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristön hyvinvoinnista ja terveydestä.  Mitä tämä on käytännössä?  Mieti esimerkkejä?

12 PREVENTIO = sairauksien ehkäisyä  Mikä on sairauden vaihe?  Milloin ehkäistään?  Mikä on ehkäisyn tavoite?  Toimintaketjuna: Ehkäisy, hoito ja kuntoutus 1. Primaaripreventio 2. Sekundaaripreventio 3. Tertiaaripreventio

13 (http://www.tekry.fi)

14 Terveyden edistämiseen eli promootioon liittyvä sanasto  Pelaa terveyden edistämis-aiheista peliä, jossa oikea määritelmä ja sen selitys yhdistetään siirtämällä sanat päällekkäin (scatter) tai kysytään monivalinta ja oikein/väärin kysymyksiä (test).  https://quizlet.com/88051520/terveyden-edistaminen- flash-cards/ https://quizlet.com/88051520/terveyden-edistaminen- flash-cards/  Löydät harjoitukset osoitteella www.quizlet.comquizlet.com Terveyden edistäminen > Eeva-Maria1 > yläpalkista scatter tai test tai race

15 Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen käytäntöjä: 1) Yhteisötason vaikuttaminen (koulun sisäilmaongelmien ratkaiseminen, paikallinen yhdyskuntasuunnittelu) 2) Yksilötason menetelmät (ohjaus, neuvonta, yksilön vaikutusmahdollisuuksien ja osallistumisen tukeminen) 3) Yhteiskuntatason toiminta (poliittiset päätökset; yhteiskunnan ohjaus, esimerkiksi koulu- ja opiskelijaterveyden laatusuositukset, verotus; terveydenhuollon kehittäminen).

16 1. POHJOIS-KARJALA -PROJEKTI  Käynnistettiin 1972  Eräs maailman tunnetuimmista kansantautien ehkäisyn tutkimus- ja interventiohanke  Projektin aikana ja sen jälkeen vuoteen 2005 mennessä  Miesten infarktikuolleisuus laski n. 80%  Kokonaiskuolleisuus väheni 50%  Muutoksia elintavoissa, asenteissa ja ympäristössä

17  Pyrittiin yksinkertaisiin terveysviesteihin, jotka kohdistuivat keskeisiin riskitekijöihin ja niiden ehkäisyyn  Rasvat, verenpaine, tupakointi  Liikunta, terveellinen ruokavalio, tupakoinnin vähentäminen  Projektissa oli mukana poikkeuksellisen laajasti lähes kaikki eri toimialat ja tasot  Paikallinen perusterveydenhuolto oli vahvassa asemassa  Projekti päättyi vuonna 1997, sen jälkeen paikallisia projekteja + WHO:n MONICA-projekti

18 2.TERVEYTTÄ KAIKILLE VUOTEEN 2000  Ohjelma valmistui 1986  perustui WHO:n Alma Atan konferenssissa (1978) sovittuihin kansainvälisiin terveyden edistämisen tavoitteisiin  ohjelma korosti kaikkien yhteiskunnallisten toimijoiden yhteistä vastuuta kansanterveydestä  Vastuu kuitenkin valtiolla ja kunnilla

19  OHJELMAN KESKEISET TAVOITTEET: o Lisää vuosia elämään, joka tarkoittaa ennenaikaisten kuolemien vähentämistä o Lisää terveyttä elämään, joka tarkoittaa kansantautien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien vähenemistä o Lisää elämää vuosiin, joka tarkoittaa terveyden ja toimintakyvyn aiempaa parempaa säilymistä läpi elinvuosien ja niihin pohjautuvaa hyvinvointia o Väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen, joka tarkoittaa eri sukupuolten, sosioekonomisten ryhmien ja eri alueilla asuvien välisten terveyserojen pienentämistä.

20 3. TERVEYS 2015 -OHJELMA Vuonna 2001 hyväksytty pitkän aikavälin ohjelma jatkaa kansallista ´terveyttä kaikille vuoteen 2000´ - projektia. Tavoitteena edelleen ◦ terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääminen ◦ väestöryhmien välisten terveyserojen pienentäminen.

21 1) Ikäryhmittäiset tavoitteet:  Lasten hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee ja turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi.  Nuorten tupakointi vähenee siten, että 16–18-vuotiaista alle 15 % tupakoi; nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990-luvun alussa.  Nuorten aikuisten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus alenee kolmanneksella 1990-luvun lopun tasosta.

22  Työikäisten työ- ja toimintakyky ja työelämän olosuhteet kehittyvät siten, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään ja työstä luopumisen noin kolme vuotta vuoden 2000 tasoa myöhemmin.  Yli 75-vuotiaiden keskimääräisen toimintakyvyn paraneminen jatkuu samansuuntaisena kuin viimeisten 20 vuoden ajan

23 2.) Kaikille yhteiset tavoitteet:  Suomalainen voi odottaa elävänsä terveenä keskimäärin kaksi vuotta kauemmin kuin vuonna 2000  Suomalaisten tyytyväisyys terveyspalvelujen saatavuuteen ja toimivuuteen sekä koettu oma terveydentila ja kokemukset ympäristön vaikutuksesta omaan terveyteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla.

24  eriarvoisuus vähenee: o heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinen asema paranevat o sukupuolten, eri koulutusryhmien ja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentyminen viidenneksellä.

25 TILASTOJA JA TUTKIMUKSIA  KELA (mm. lääkärikäynnit, lääkkeet, sairaslomat)  THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos  TILASTOKESKUS (mm. kuolinsyyt, väestöjakauma)  SYÖPÄREKISTERI  ALKO

26  EU  UNICEF  TTL Työterveyslaitos (fyys, psyykk ja sos toimintakyky)  UKK – INSTITUUTTI (liikunta, kunto, elintavat)  STM Sosiaali- ja terveysministeriö

27 THL koostuu asiantuntijaosastoista:

28 LAAJOJA TUTKIMUKSIA Nuorten terveystapatutkimus NTTT (Tay) Kouluterveyskysely (THL, JyvYo) WHO-koululaistutkimus (JyvYo ja KV tutkimusryhmä) Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen – seurantatutkimus AVTK (THL) FINRISKI kroonisten, ei-tarttuvien tautien riskitekijätutkimus Finravinto Suomalaisen aikuisväestön ruokavalion seuranta