Yhteinen keittiö -hanke

Esitys aiheesta: "Yhteinen keittiö -hanke"— Esityksen transkriptio:

1 Yhteinen keittiö -hanke 2017-2018
toteuttaa osaltaan hallituksen kärkihankkeen tavoitteita Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön Painopiste hyvien käytäntöjen levittämisessä ja juurruttamisessa Hyvien käytäntöjen kohdentaminen väestöryhmiin, joissa hyvinvointi ja/tai terveys ovat keskimääräistä huonompia Asiakasosallisuus ja palvelumuotoilu eriarvoisuuden kaventamiseksi

2 Tavoitteet Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen tavoitteena hankkeessa oli osallistua valtakunnallisella koordinoinnilla ja viestinnällä tukemaan yhteneväisiä ja kokonaishankkeen tavoitteiden mukaisia käytäntöjä. Järjestön asiantuntemusta ja palveluja (mm. ravitsemus, ruokahävikin vähentäminen, lähiruuan hyödyntäminen, hygieniaosaaminen) tarjottiin hanketoimijoiden tarpeiden mukaan. Haasteena oli muun muassa hankkeen lyhyt toiminta-aika. Hankkeen tavoitteita olisi voinut matkan varrella vielä kirkastaa ja pohtia, kuinka voimme niitä valtakunnallisen toimijan näkökulmasta tukea. Ruokaan liittyvälle asiantuntemukselle olisi ollut tarvetta, mutta lyhyen toiminta-ajan myötä sen jalkauttaminen oli haastavaa. Yhteisiä viestejä olisi voinut levittää laajemmin. Tavoitteiden saavuttamista edisti laaja toimijajoukko, paikalliset hyvät toimintamallit ja hyvä tahtotila. Toteutuneet koulutukset edistivät hyvin tavoitteita, mm. eriarvoisuuden vähentämistä.

3 Keinot Valtakunnallisen koordinoinnin keinona oli ohjaus- ja johtoryhmätyöskentelyyn osallistuminen. Viestinnän tärkeimpinä keinoina olivat järjestön sisäinen viestintä (mm. kokoukset) ja viestintä sosiaalisessa mediassa. Ruokaosaamisen kehittämiseen keinona olivat koulutukset, ja niiden toteutumisessa keskeisin keino olivat suorat yhteydenotot keittiöihin, minkä avulla koulutukset toteutuivat. Pyrkisimme selkeyttämään valtakunnallisen viestinnän ja koordinoinnin tarpeita ja tavoitteita. Esimerkiksi uusien keittiöiden syntymistä oltaisiin voitu tukea selkeämmin viestinnällä, mikäli siitä olisi ollut valtakunnallinen viestintäsuunnitelma. Lisäksi esimerkiksi ruokaosaamisen kehittämistä olisi voinut aikaistaa jo vuodelle 2017.

4 Tuotokset ja tulokset – järjestetyt koulutukset
Koulutuksia ehdittiin järjestää vain muutamilla paikkakunnilla (Janakkala, Seinäjoki, Porvoo ja Ähtäri) Koulutuksiin osallistui esimerkiksi maahanmuuttajia, jotka voivat olla hyvinvoinnin ja terveyden kannalta heikommassa asemassa Koulutuksissa mukana myös miehiä Koulutukset olivat Yhteisen keittiön toimijoiden puolelta kiitettyjä