UKG ”ECHO” Sydämen ultraäänitutkimus

http://www.pkssk.fi/sydamen-ultraaani

Miksi tutkimus tehdään? Sydämen ultraäänitutkimuksen tärkeimmät aiheet ovat: Hengenahdistuksen syyn selittäminen Poikkeavan voimakkaan sivuäänen syyn selvittäminen Läppävikojen vaikeusasteen arviointi ja seuranta Sydämen vajaatoimintaoireiston taustalla olevan syyn selvittäminen sekä sydämen luotettavan koon arvioiminen vajaatoimintaepäilyssä Sydämen toimintakyvyn arvioiminen sydäninfarktin jälkeen Usein sydämen ultraäänitutkimus on tarpeellinen pitkittyneen ja syyltään tuntemattoman kuumeen selvittelyssä varsinkin, jos sen yhteydessä kuullaan uusi sydämen sivuääni Sydämen vajaatoimintalääkitystä suunniteltaessa ja tiettyjen rytmihäiriölääkkeiden sopivuutta arvioitaessa on sydämen ultraäänitutkimuksesta apua Synnynnäisten sydänvikojen havaitseminen, tosin diagnosoimattomat synnynnäiset sydänviat aikuisväestöllä ovat nykyisin harvinaisia, koska ne yleensä kattavan neuvolajärjestelmän ansiosta havaitaan jo lapsuudessa.

Indikaatiot Echolla tutkitaan sydämen rakennetta ja toimintaa Echo on kajoamaton, sekä kivuton potilaalle. Tutkimus ei sisällä ikärajaa. Se on turvallinen myös raskaana oleville.   Tutkimus kestää noin 20-30 minuuttia tapauksesta riippuen.  Tulokset ovat saatavilla jo seuraavana päivänä. Echon tulkinnan tekee tutkimuksen suorittanut lääkäri. Tulkinta sisältää mittaustulokset, ultraäänikuvat ja lausunnon. Tulkinnassa otetaan huomioon potilaan ikä, koko ja lääkäri pyrkii antamaan vastauksen tulo lähetteessä kysyttyyn ongelmaan.

Tutkimukseen valmistautuminen Erityisiä etukäteisvalmisteluja ei vaadita potilaalta ja hän voi ottaa omat lääkkeensä normaalisti. Ensin potilas asetetaan makaamaan puoliksi vasemmalle kyljelle. Tutkimuksessa käytetään erityistä anturia ja ultraäänigeeliä. Itse sydämen tutkiminen tapahtuu rintakehän päältä. Ultraäänianturi lähettää megahertsintaajuista ääntä, mikä heijastuu erilailla eri kudoksissa. Tietokone vastaanottaa kaikuja, mistä se muodostaa reaaliaikaista kuvaa sydämen supistelusta. Kuvassa nähdään sydämen läppien avautuminen ja sulkeutuminen. Useimmat ultraäänilaitteet näyttävät kolme- tai neliulotteista kuvaa, mistä nähdään hyvin sydämen läppien rakenne. Echossa sydämen lokeroiden koot ja lihaskerrosten paksuus voidaan mitata millimetrien tarkkuudella. Mitatessa vasemman kammion kokoa lepo- ja supistusvaiheessa, saadaan selville sydämen pumppauksen tehokkuus eli ejektiofraktio (normaali arvo yli 50%). Supistusliike voidaan nähdä symmetrisenä eli normaalina tai epäsymmetrisenä, mikä voi johtua esimerkiksi infarktiarvesta. Echossa nähdään myös onko sydämen läpissä rakennepoikkeavuuksia tai kalkkikertymiä.

Virhemahdollisuudet Ultraäänitutkimus ei välttämättä onnistu aina hyvin. Ongelmana on, että ultraääni ei läpäise luuta, joten kapeat kylkiluuvälit voivat aiheuttaa ongelmia. Tämän lisäksi laajentuneet keuhkot ja lihavuus voivat heikentää näkyvyyttä. Kuitenkin yleensä tutkimus onnistuu ainakin osittain. Jos oleellista tietoa jää saamatta ja näkyvyys on huono, tutkimus voidaan tehdä (”transesofageaalisesti”) eli ruokatorven kautta. Siinä potilas nielee tähystintä muistuttavan letkun, joka suunnataan ruokatorveen. Ruokatorvi sijaitsee sydämen takana, joten kuva on laadultaan erittäin hyvä. Tätä tapaa voidaan myös käyttää, vaikka echo saadaan onnistumaan rintakehän päältä, mutta tarvitaan tarkempaa tietoa. Tällaisia tarkkaa kuvaa vaatia tutkimuksia on esimerkiksi, kun lääkäri etsii vasemman eteisen sopukoista verihyytymiä tai tutkii hiippaläppää/eteisten väliseinää Ultraäänellä ei voi tutkia riittävän tarkasti sepelvaltimoita. Sepelvaltimoista kuitenkin voi saada epäsuoraa tietoa tutkimalla vasemman kammion seinämänliikkeitä, tästä voi paljastua esimerkiksi akuutin hapenpuutteen ohimenevä liikehäiriö. .

Lähteet http://www.sydan.fi/sydansairaudet-ja-hoito/sydan-ja-verisuonitautien-tutkimukset http://www.pkssk.fi/sydamen-ultraaani http://www.terve.fi/lappaviat/milloin-potilaalle-pitaisi-suorittaa-sydamen-ultraaanitutkimus