Keuhkojen Röntgenkuvaus Eli thoraxkuva
Mikä tutkimus on? Keuhkojen röntgenkuvaus eli thoraxkuvalla näkyy keuhkojen lisäksi paljon muitakin elimiä, kuten sydän, kylkiluut ja rintaranka. Rintakehästä otetaan etukuva ja sivukuva, sillä kuvaaminen kahdesta suunnasta auttaa paikantamaan mahdolliset kuvassa näkyvät muutokset. Pelkän etukuvan perusteella ei voida sanoa, onko löytynyt muutos lähellä rintakehän etu- vai takaosaa. Sivukuvan avulla todettu muutos voidaan paikantaa syvyyssuunnassa. Keuhkokuvan suosio kertoo kuvauksen käyttökelpoisuudesta monia eri sairauksia arvioitaessa. Kuvaukseen ei tarvitse valmistautua ja kuvaus kestää yleensä muutaman minuutin.
Missä/ miten se tehdään? Keuhkokuva otetaan seisten aina kun se on mahdollista. Kuvauksen aikana potilas hengittää sisään, jotta keuhkot täyttyvät ilmalla ja laajenevat hyvin kuvissa näkyviksi. Keuhkokuvia otetaan paljon päivystysaikana, jolloin aina ei ole saatavilla röntgenlääkärin lausuntoa. Kaikkien lääkäreiden koulutukseen kuuluu keuhkokuvien arviointi. Päivystyspoliklinikalla hoitava lääkäri arvioi kuvan ja tekee hoitoratkaisuja sen mukaan. Röntgenlääkärin lausunto saadaan vasta seuraavana työpäivänä
Sattuuko se? Voiko siitä olla haittaa? Sievert (SV) on säteilyannoksen yksikkö, joka kuvaa säteilyn haittavaikutuksen riskiä. Keuhkojen röntgenkuvauksesta aiheutuu n. 100 mikrosievertin annos säteilyä. Röntgentutkimus on kivuton.
Onko erityistä syömiseen, juomiseen, vatsantyhjennykseen tai virtsaamiseen liittyen? Ei ole mitään erityistä.
Mitä pitää huomioida kuvauksen jälkeen? Jos potilaalle on tehty aikaisempia kuvauksia, kuvalöydöksen vertailu vanhoihin kuviin on aina hyödyllistä. Jos kuvista löytyy jotakin poikkeamaa, niin sitten on mentävä jatkotutkimuksiin. Kun on aihetta epäillä pahanlaatuista kasvainta, keuhkoemboliaa tai keuhkokuumetta, ei keuhkokuvaus riitä vaan tarvitaan radiologisia jatkotutkimuksia, joihin lääkäri tekee lähetteen.
Tekijät: Suvi ja Heli