Yleisen kielitieteen peruskurssi CYK110 Ryhmä 2 6. luento ma 24.9.2007 Yleisen kielitieteen laitos Anu Airola

Fonologiset piirteet Foneemit voidaan kuvata ominaisuuksien eli piirteiden avulla, esim: [k] soinniton velaarinen klusiili [-soinnillinen] [g] soinnillinen velaarinen klusiili [+soinnillinen] [i] lavea suppea etuvokaali [-pyöreä] [y] pyöreä suppea etuvokaali [+pyöreä] Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 01.01.2006

Fonologiset piirteet Jatkuu… Binaarisia (kaksiarvoisia) piirteitä: sointi soinnillinen [+soinnillinen] soinniton [-soinnillinen] pyöreys pyöreä [+pyöreä] lavea [-pyöreä] nasaalinen nasaalinen [+nasaalinen] oraalinen [-nasaalinen] vokaali [-konsonantti] Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 01.01.2006

Piirrematriisi: vokaalit Suomen vokaalien järjestelmä kuvattuna piirrematriisilla: suppeus väljyys takaisuus pyöreys i + - e ä y ö u o a [-suppea –väljä] = puolisuppea Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 01.01.2006

Piirrematriisi: konsonantit kon = [konsonantti] obs = [obstruentti] nas = [nasaali] kor = [koronaali] (kielen lapa – kielen kärjen takainen osa - muodostaa sulkeuman tai ahtauman ääntöväylään) ant = [anteriorinen] eli etinen (labiaalinen tai dentaalis- alveolaarinen) lar = [laryngaalinen] jat = [jatkuva] (ei ole täydellistä suusulkeumaa) lat = [lateraalinen] soi = [soinnillinen] Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 01.01.2006

kon obs nas kor ant lar jat lat soi p t k d s h v j l r m n + - t k d s h v j l r m n  Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 01.01.2006

Fonotaksi: kertausta Fonotaksi Esim. fonologian ala, jossa tutkitaan, mitkä foneemijonot ovat mahdollisia jossain tietyssä kielessä Esim. suomessa kaikki konsonantit paitsi [] (äng-äänne) voivat esiintyä sanan alussa suomen vokaaliharmonia *[päivälla] Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 01.01.2006

Tavu: kertausta Tavu on kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai useammasta foneemista. Sanavartalot ja sananmuodot puolestaan koostuvat yhdestä tai useammasta tavusta. Tavun pakollisena osana on lyhyt tai pitkä vokaali tai diftongi Tavun alussa ja lopussa voi olla konsonantteja Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 01.01.2006

Tavun rakenne TAVU ALKU RIIMI (onset) (rhyme) YDIN KOODA C (nucleus) (coda) C V Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 01.01.2006

Sonorisuus Mitä avonaisempi ääntöväylä on, sitä sonorisempi eli kuuluvampi syntyvä äänne on, esim: Vokaalit ovat sonorisempia kuin konsonantit Väljät vokaalit ovat sonorisempia kuin suppeat vokaalit Äännetyypit voidaan asettaa sonorisuusasteikolle  ns. sonorisuushierarkia Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 01.01.2006

puolisuppeat vokaalit suppeat vokaalit puolivokaalit likvidat nasaalit Sonorisuushierarkia sonorisin väljät vokaalit puoliväljät vokaalit puolisuppeat vokaalit suppeat vokaalit puolivokaalit likvidat nasaalit frikatiivit klusiilit vähiten sonorinen (Lähde: Iso suomen kielioppi; Karlsson 1994.) Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 01.01.2006

Sonorisuus tavussa Kuuluvammat eli sonorisemmat äänteet sijoittuvat lähemmäksi tavun ydintä, vähemmän sonoriset puolestaan tavun laidoille Tämä näkyy esim. ruotsin konsonanttiyhtymissä, joita koskevat mm. seuraavat rajoitukset: Soinnilliset konsonantit esiintyvät soinnittomien konsonanttien jäljessä, esim: sv- sl- sm- tv- tr- kv- kr- Likvidat esiintyvät klusiilien jäljessä, esim: kr- gr- kl- gl- pr- Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 01.01.2006

Intonaatio, toonit Kaikki kielet käyttävät intonaatiota osoittamaan mm. jatkuvuutta lausetyyppiä puhujan suhtautumista Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 01.01.2006

Intonaatio Jatkuu… Jatkuvuuden ilmaiseminen Olipa kerran kissa ja hiiri. Olipa kerran kissa ja hiiri, jotka asuivat samassa talossa. Lausetyypin ilmaiseminen Kävitsä eilen kaupassa. Kävitsä eilen kaupassa? Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 01.01.2006

Intonaatio Jatkuu… Intonaatiota säätelemällä puhuja voi ilmaista mm. kunnioitusta vihaa ironista suhtautumista ”Tosi hienoa” varmuutta/epävarmuutta ym. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 01.01.2006

Toonit Sävel- eli toonikielet Toonikielissä sävelkululla on distinktiivinen eli merkitystä erottava funktio vrt. ei-toonikielet, joissa sävelkulku ei vaikuta sanan merkitykseen, mutta sen sijaan ilmauksen merkitykseen Kahvia? Kahvia! Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 01.01.2006

Toonit Jatkuu… Toonikieliä ovat mm. ruotsi norja latvia kiina vietnam Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 01.01.2006

Morfologiaa Fonologia Morfologia eli muoto-oppi tutkii kielen äännejärjestelmää tarkoitus määrittää kielen distinktiiviset äänneyksiköt äänteiden yhdistelymahdollisuudet - fonotaksi Morfologia eli muoto-oppi tutkii sanojen sisäistä rakennetta tarkoitus määrittää kielen pienimmät merkitystä kantavat yksiköt morfeemien järjestys - morfotaksi Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 01.01.2006

Morfologiaa Jatkuu… Morfologian yhteys fonologiaan morfeemien fonologisen rakenteen ja niihin kohdistuvien vaihteluiden selvittäminen, esim: vokaaliharmonia rannalla ~ järvellä Morfologian yhteys syntaksiin ja semantiikkaan morfeemien merkitysten ja funktioiden tutkimus, esim. sijapäätteet, joiden tehtävänä on ilmaista syntaktisia ja semanttisia suhteita Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 01.01.2006

Morfologia suhteessa syntaksiin ja semantiikkaan AGENTTI PATIENTTI Kissa+Ø söi hiire+n SUBJEKTI OBJEKTI Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 01.01.2006

Morfologiaa Jatkuu… Morfologiassa selvitellään sanojen sisäistä rakennetta, mutta Mikä on sana? Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 01.01.2006

Morfologiaa Jatkuu… Operationaalisia testejä sana voi yksin muodostaa lauseen Koska Rontti pyydysti rastaan? Eilen. sanat ovat vapaita liikkumaan ja esiintymään eri paikoissa toisin kuin sidonnaiset morfeemit, esim: Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 01.01.2006

Morfologiaa Jatkuu… Ongelmia? sanat ovat vapaita liikkumaan ja esiintymään eri paikoissa toisin kuin sidonnaiset morfeemit, esim: Rontti pyydysti eilen rastaan.  Rastaan pyydysti eilen Rontti. Eilen pyydysti Rontti rastaan. Ongelmia? Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 01.01.2006

Morfologiaa Jatkuu… Fonologisilla sanoilla tarkoitetaan sananmuotoja, jotka voidaan todeta sanoiksi fonologisten kriteerien turvin. Esim. suomen ensi tavuun sidottu pääpaino ilmoittaa että ”tämän pääpainollisen tavun edessä on sananraja”. Sidonnainen pääpaino toimii siis morfologisen rajan osoittimena. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 01.01.2006

Morfologiaa Jatkuu… Ortografiset sanat tyypillisesti kirjainmerkkien (grafeemeiden) jono, jonka erottaa toisista välilyönti välimerkki virkkeen alku (iso kirjain) Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 01.01.2006

Morfologiaa Jatkuu… Kieliopillinen sana fonologinen tai ortografinen sana kielen morfologisten kategorioiden mukaan tulkittuna abstraktiin kielisysteemiin kuuluva yksikkö Esim. suomen fonologinen sana /kuusi/ tai ortografinen sana <kuusi> on viiden kieliopillisen sanan toteuma Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 01.01.2006

Morfologiaa Jatkuu… KUUSI 1) ’kuusipuu’ (yksikön nominatiivi) 2) lukusanan ’kuusi’ (yksikön nominatiivi) 3) taivaankappale a) yksikön nominatiivi: ’sinun kuu+si on taivaalla’ b) yksikön genetiivi: ’näin sinun kuu+si’ (vrt. ’näin kuu+n) c) monikon nominatiivi: ’sinun (kaikki) kuu+si ovat taivaalla Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 01.01.2006

Morfologiaa Segmentointiharjoitus sano sanoin sanokaatte naureskelee sanottiin kuljeskelit merkinnevät sanoisimme sanoisitko nauretaan kulkuvälineessäkö laulava kulkenut kuljeskelkaatte Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 01.01.2006