Yleisen kielitieteen peruskurssi CYK110

Esitys aiheesta: "Yleisen kielitieteen peruskurssi CYK110"— Esityksen transkriptio:

1 Yleisen kielitieteen peruskurssi CYK110
Ryhmä 2 5. luento to Yleisen kielitieteen laitos Anu Airola

2 Fonologiaa (kertausta) Eri foneemit vai saman foneemin allofonit?
Puhuja Kuulija Fonologinen tulkinta Tarkoitus tekee eron tarkoituksel-lisesti kuulee eron eri foneemeja Äänne-ympäristö ei tee eroa tarkoituksel-lisesti ei kuule eroa saman foneemin variantteja Vapaa vaihtelu Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

3 keskenään oppositiossa identtisessä ympäristössä,
Fonologian 1. sääntö Äänteet, jotka ovat keskenään oppositiossa identtisessä ympäristössä, edustavat kahta eri foneemia. Lähde: Wiik 1989 Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

4 mirri milli tilli mälli silli sälli Esim. Minimiparit
Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

5 foneettisesti samantapaiset,
Fonologian 2. sääntö Täydennysjakauma: Äänteet, jotka ovat keskenään komplementaariset ja foneettisesti samantapaiset, ovat yhden ja saman foneemin variantteja eli allofoneja Lähde: Wiik 1989 Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

6 Suomessa esiintyy soinniton [h] ja soinnillinen [].
Esim. Suomessa esiintyy soinniton [h] ja soinnillinen []. Osoita seuraavaa aineistoa käyttäen, että nämä kaksi äännettä ovat suomessa yhden ja saman foneemin variantteja. Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

7 Jatkuu [hä:t] [saa] [hia] [tuo] [hohto] [lana] [kahta] [kaden]
[tahko] [vana] [hihkua] [tara] Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

8 Jatkuu Tutkitaan ko. äänteiden esiintymisympäristöt
[h] [] # - ä i a o u t n d k r Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

9 Jatkuu Soinniton ja soinnillinen h ovat täydennysjakaumassa
[h] esiintyy sanan alussa ja soinnittoman konsonantin edellä [] esiintyy kahden soinnillisen äänteen välissä /h/  [+soinnill] / [+soinnill] – [+soinnill] [h] muualla Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

10 ovat yhden ja saman foneemin variantteja.
Fonologian 3. sääntö Äänteet, jotka ovat vapaassa vaihtelussa keskenään ja jotka eivät missään ympäristössä ole oppositiossa keskenään, ovat yhden ja saman foneemin variantteja. Lähde: Wiik 1989 Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

11 Esim. Suomen sotilai+den sotilai+tten
Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

12 suppeamman ja väljemmän e-vokaalin – [e]:n ja [  ]:n välisen eron.
Tehtäviä Ratkaise seuraavaa aineistoa käyttäen, kuulevatko tätä mikrokieltä äidinkielenään puhuvat suppeamman ja väljemmän o-vokaalin – [o]:n ja [  ]:n – välisen eron sekä suppeamman ja väljemmän e-vokaalin – [e]:n ja [  ]:n välisen eron. Lähde: Wiik 1989 Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

13 Tehtävä 1 jatkuu [loba] yö [zemi] autio [mges] astia [lgos] puinen
[zogn] hyönteinen [basem] tukikohta [mni] ylpeä [demer] oikea [zegon] astua [gmis] yrtti [zogon] purje [basm] vasen Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

14 Tehtäviä 2) Seuraava materiaali on kerätty koehenkilöltä, joka puhuu aitoa Tampereen murretta. Ota aineiston avulla selville, kuuluvatko liudentunut/palataalistunut [ lj ] ja tavallinen ei-palataalistunut [ l ] samaan foneemiin vai eri foneemeihin Tampereen murteessa. Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

15 Tehtävä 2 jatkuu [tulj i] [tule] [olj i] [ole] [alj i] [ala] [tilj i]
[tila] [tulj :i] [pul:o] [jäähalj :i] [hal:a] [kalj :s] [kal:o] [pilj :i] [pel:e] [lj ika] [läksy] Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

16 kahden eri foneemin välistä?
Tehtäviä 3) Seuraavassa mikrokielessä on äänteiden [v] ja [w] välillä vapaata vaihtelua. Onko tämä vaihtelu saman foneemin kahden variantin (allofonin) välistä vai kahden eri foneemin välistä? Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

17 Tehtävä 3 jatkuu [vais] tanssi [garvonis] epävarma [wais] [garwonis]
[nasvin] korva [sownis] kone [naswin] [gawgonis] epäonni [tugvog] pyyntö [tewrik] johtaja [tugwog] [luwbik] lähetti Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

18 Fonotaksi Fonotaksi Esim.
fonologian ala, jossa tutkitaan, mitkä foneemijonot ovat mahdollisia jossain tietyssä kielessä Esim. suomessa kaikki konsonantit paitsi [] (äng-äänne) voivat esiintyä sanan alussa suomen vokaaliharmonia *[päivälla] Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

19 Tavu Tavu on kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai useammasta foneemista. Sanavartalot ja sananmuodot puolestaan koostuvat yhdestä tai useammasta tavusta. Tavun pakollisena osana on lyhyt tai pitkä vokaali tai diftongi Tavun alussa ja lopussa voi olla konsonantteja Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

20 Tavun rakenne TAVU ALKU (onset) RIIMI (rhyme) YDIN (nucleus) KOODA
(coda) C V Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

21 Suomen tavutyypit (Lähde: Iso suomen kielioppi 2004: 45)
CV ja.na CVC kas.ku CVCC myrs.ky CVV täi CVVC puus.to V a.pu VC äs.ken VCC irs.tas VV uo.ma VVC aat.to Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

22 Intonaatio, toonit Kaikki kielet käyttävät intonaatiota osoittamaan mm. jatkuvuutta lausetyyppiä puhujan suhtautumista Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

23 Intonaatio Jatkuu… Jatkuvuuden ilmaiseminen
Olipa kerran kissa ja hiiri. Olipa kerran kissa ja hiiri, jotka asuivat samassa talossa. Lausetyypin ilmaiseminen Sä kävit eilen kaupassa. Sä kävit eilen kaupassa? Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

24 Intonaatio Jatkuu… Intonaatiota säätelemällä puhuja voi ilmaista mm.
kunnioitusta vihaa ironista suhtautumista ”Tosi hienoa” varmuutta/epävarmuutta sanottavansa todenperäisyydestä ym. Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

25 Toonit Sävel- eli toonikielet
Toonikielissä sävelkululla on distinktiivinen eli merkitystä erottava funktio vrt. ei-toonikielet, joissa sävelkulku ei vaikuta sanan merkitykseen, mutta sen sijaan ilmauksen merkitykseen Kahvia? Kahvia! Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

26 Toonit Jatkuu… Toonikieliä ovat mm. ruotsi norja latvia kiina vietnam
ym. Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

27 Morfologiaa Segmentointiharjoitus
sano sanoin sanoisimme sanokaatte sanoisitko naureskelee nauretaan sanottiin kuljeskelit merkinnevät laulava kulkenut kuljeskelkaatte Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola