Yleisen kielitieteen peruskurssi CYK 110

Esitys aiheesta: "Yleisen kielitieteen peruskurssi CYK 110"— Esityksen transkriptio:

1 Yleisen kielitieteen peruskurssi CYK 110
Ryhmä 2 Yleisen kielitieteen laitos Anu Airola

2 Yleisen kielitieteen peruskurssi CYK110
Luennot , 12 luentokertaa + tentti Ma 16-18, U40 (Metsätalo) Sali 6 To 16-18, U40 Sali 6 Tentti: to klo 16-18 Uusintakuulustelut to klo 14-17, päärakennuksen Sali 13 ilm. viimeistään pe klo 14 mennessä to klo 14-17, päärakennuksen Sali 6 ilm. viimeistään to klo 14 mennessä Yleisen kielitieteen peruskurssi, Anu Airola

3 Muutokset Ma 10.9. ei ole luentoa yliopiston avajaisten vuoksi
Yleisen kielitieteen peruskurssi, Anu Airola

4 Yhteystiedot Anu Airola Kurssiassistentti Esko Niiranen
tavattavissa luentojen yhteydessä Kurssiassistentti Esko Niiranen Yleisen kielitieteen peruskurssi, Anu Airola

5 Kurssin suorittaminen
2 op luennot + vähintään 8 palautettua harjoitustehtävää 3 op luennot + vähintään 8 palautettua harjoitustehtävää (1,5 op) F. Karlsson, Yleinen kielitiede, ( ), uudistettu laitos, luvut 1-8 (1,5,op) 5 op luennot + vähintään 14 palautettua harjoitustehtävää (2 op) F. Karlsson, Yleinen kielitiede kokonaan (2,5 op) essee (0,5 op) Yleisen kielitieteen peruskurssi, Anu Airola

6 Kurssin sisältö Yleiskatsaus luonnollisten kielten ominaisuuksiin, mm:
kielen rakenteen osa-alueet: - fonetiikka - fonologia - morfologia - syntaksi - semantiikka pragmatiikka Tavoitteena on hallita kielitieteen perusterminologia sekä kehittää valmiuksia kielten analysointiin ja kuvaamiseen Yleisen kielitieteen peruskurssi, Anu Airola

7 Mikä on kielen funktio tai luonne?
Mitä varten kieli on olemassa? Mitä tarkoitusta varten kieli kehittyi? Missä kieli on ’hyvä’? Mitä on vaikea ilmaista kielen avulla? Yleisen kielitieteen peruskurssi, Anu Airola

8 Mikä on kielen funktio tai luonne? Jatkuu…
Kielen ydintehtävänä pidetään yleensä informaation välittämistä Kieli onkin hyvä välittämään yksinkertaista, faktuaalista informaatiota, jos vielä lisäksi oletetaan, että puhuja puhuu totta, esim: Mankkaalle pääsee bussilla 105. Kuitenkin on kysymys siitä, minkälaista informaatiota halutaan välittää Yleisen kielitieteen peruskurssi, Anu Airola

9 Missä kieli on huono? Kielen avulla on vaikea käsitellä mm.
spatiaalista informaatiota, esim. reittien selittäminen solmujen tekeminen aistikokemuksia, esim. värien kuvailu kivun kuvaileminen: ’Kivulle ei ole kieltä – kipu on itsessään kieli’ (Martin Amis). tunteita ja elämyksiä Yleisen kielitieteen peruskurssi, Anu Airola

10 Missä kieli on hyvä? Kieli on hyvä väline edistämään ja tukemaan ihmisten välistä interaktiota Yhteinen leksikko/kielen sanasto on ’sosiaalista liimaa’ Kieli ’öljyää sosiaalisia rattaita;’ puhutaan puhumisen vuoksi - pidetään kanavaa auki Kielen avulla ylläpidetään erilaisia kulttuurisia rituaaleja kun ihmiset esim. kohtaavat, vaihdetaan rituaalisia sanoja ja eleitä: Huomenta! Terve! Yleisen kielitieteen peruskurssi, Anu Airola

11 Missä kieli on hyvä? Jatkuu…
Yksi kielen tärkeistä (tärkeimmistä?) rooleista on toisiin ihmisiin vaikuttaminen, esim. suostuttelu neuvottelu kaupankäynti uhkailu politikointi luennointi mielipidekirjoittelu mainonta ym. Yleisen kielitieteen peruskurssi, Anu Airola

12 Mitä osaamme, kun osaamme kieltä? ’Hiljaista tietoa’?
Normaali syntyperäinen kielenpuhuja hallitsee monenlaista tietoa äidinkielestään, mm. tietoa sanan merkityksistä sanan tyyliarvosta sanan merkityksen suhteista muihin sanoihin (semanttiset suhteet) sanan suhteesta kielenulkoisen maailman olioihin sanan ääntämisestä sanan taivuttamisesta sanan syntaktisista ominaisuuksista Yleisen kielitieteen peruskurssi, Anu Airola

13 Mitä on kielentutkimus?
Kielentutkimus on ”mitä tahansa luonnollisiin kieliin kohdistuvaa tieteellistä tutkimusta, kunhan tutkittava ongelma ja tutkimuksen hallitseva näkökulma on kielitieteellinen eikä esimerkiksi psykologinen, lääketieteellinen tai matemaattinen.” (F. Karlsson, Yleinen kielitiede.) Yleisen kielitieteen peruskurssi, Anu Airola

14 Mitä on kielentutkimus? Jatkuu…
Kielentutkimus voi kohdistua mm. kielten historialliseen kehitykseen kielen rakenteeseen kielen käyttötarkoituksiin merkityksiin ihmisen kielelliseen käyttäytymiseen kielten sukulaisuussuhteisiin (ensi)kielen omaksumiseen vieraiden kielten oppimiseen ja opettamiseen ym. Yleisen kielitieteen peruskurssi, Anu Airola

15 Kielitieteen osa-alueita
Fonetiikka on tiede, joka tutkii puhetta Fonologia on tiede, joka tutkii kielten (abstrakteja) äännejärjestelmiä Morfologia on tiede, joka tutkii sanojen rakennetta Syntaksi on tiede, joka tutkii lauseiden rakennetta Yleisen kielitieteen peruskurssi, Anu Airola

16 Kielitieteen osa-alueita Jatkuu…
Semantiikka analysoi merkityksiä Historiallinen kielitiede tutkii kielen muutosta Kielitypologia luokittelee kieliä niiden (rakenteellisten) ominaisuuksien mukaan Psykolingvistiikka tutkii kielen prosessointia Yleisen kielitieteen peruskurssi, Anu Airola

17 Kielitieteen osa-alueita Jatkuu…
Pragmatiikka tutkii kielenkäyttöä Sosiolingvistiikka tutkii kielellistä käyttäytymistä Kieliteknologia on ihmisen kieleen kohdistuvaa tai sitä hyväksikäyttävää teknologiaa Keskusteluntutkimus tarkastelee kielen vuorovaikutusluonnetta Yleisen kielitieteen peruskurssi, Anu Airola

18 Lingvististen alojen luokittelua: kieli kulttuurisessa ja sosiaalisessa kontekstissa
antropologinen kielitiede tutkii kielellistä variaatiota suhteessa kulttuuriin ja kulttuurisiin uskomuksiin etnolingvistiikka tutkii kieltä suhteessa etnisiin tyyppeihin ja käyttäytymiseen; analysoi erilaisia kielenulkoisia ja kielellisiä muuttujia suhteessa sosiaaliseen interaktioon sosiolingvistiikka tutkii kaikkia kielen ja yhteisön välisiä suhteita (sateenvarjokäsite kaikelle, joka jotenkin tutkii kieltä suhteessa yhteisöihin) Yleisen kielitieteen peruskurssi, Anu Airola

19 Kieli kulttuurisessa ja sosiaalisessa kontekstissa Jatkuu…
dialektologia (murteentutkimus) tutkii alueellisia ja sosiaalisia murteita areaalilingvistiikka tutkii kieltä suhteessa laajoihin maantieteellisiin alueisiin, esim. Itämeren rajoittama alue geolingvistiikka tutkii kielten maantieteellistä distribuutiota suhteessa niiden poliittiseen, kulttuuriseen ja ekonomiseen statukseen pragmatiikka ym. Yleisen kielitieteen peruskurssi, Anu Airola

20 Lingvististen alojen luokittelua: Biolingvistiikka
fokusoi kielen kehitykseen sekä ihmiskielen- että yksilön kielenkehityksen näkökulmasta kielen tuottamisen neurofysiologiset mallit ihmisen ja muiden lajien anatominen vertailu ’kun ihmisen kurkunpää laskeutui niin, että ihminen pystyi sulkemaan nenäväylän kitakielekkeellä, ihminen alkoi puhua’! kielipatologiat Yleisen kielitieteen peruskurssi, Anu Airola

21 Biolingvistiikka Jatkuu…
neurolingvistiikka miten aivot kontrolloivat kielen tuottamista ja prosessointia psykolingvistiikka tutkii mm. muistin, havaitsemisen, tarkkaavaisuuden ja persoonallisuuden suhdetta kieleen Yleisen kielitieteen peruskurssi, Anu Airola

22 Lingvististen alojen luokittelua: Matemaattinen kielitiede
tutkii kielen formaaleja ominaisuuksia ja lingvististen teorioiden formalisointia kvantitatiivinen kielitiede tutkii lingvististen yksiköiden distribuutiota ja frekvenssejä teksteissä (tilastomenetelmät) komputationaalinen lingvistiikka automaattinen puheentunnistus, konekääntäminen ym. korpuslingvistiikka Yleisen kielitieteen peruskurssi, Anu Airola

23 Lingvististen alojen luokittelua: Soveltava kielitiede
vieraan kielen opettaminen ja oppiminen puhepatologiat ja terapia (logopedia) äidinkielen opetus leksikografia (sanakirjojen kirjoittaminen) kriminaalilingvistiikka Yleisen kielitieteen peruskurssi, Anu Airola

24 Mitä on yleinen kielitiede?
Yleisen kielitieteen peruskurssi, Anu Airola