Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen ja opettaminen

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen ja opettaminen"— Esityksen transkriptio:

1 Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen ja opettaminen
Kevät 2011

2 Luennot 2.2. MITÄ LUKEMINEN ON ? Kielellinen tietoisuus
9.2. LUKEMAAN OPETTAMINEN: OPS JA MENETELMIÄ 16.2. KIRJOITUSTAITO 9.3. ARVIOINTI JA ERITYISEN TUEN TARVE

3 Aapinen alkaa a:lla Ensimmäinen suomenkielinen aapinen Agricolan ABC-kirja v.1543 Mikael Agricola (s. noin 1510 Pernaja – 9. huhtikuuta 1557 Uusikirkko) oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka raamatunsuomennoksellaan kehitti pohjan suomen kirjakielelle, sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat. Abckiria sisälsi sekä aapisen että katekismuksen, kristillisen opin tiivistelmä. Kymmenen käskyä, Isä meidän, uskontunnustus, sakramentit »Oppe nyt wanha ia noori / joilla ombi Sydhen toori. Jumalan keskyt / ia mielen / iotca taidhat Somen kielen. Laki / se Sielun Hirmutta / mutt Cristus sen taas lodhutta. Lue sijs hyue lapsi teste / Alcu oppi ilman este. Nijte muista Elemes aina / nin Jesus sinun Armons laina. Opi nyt vanha ja nuori / joilla ompi sydän tuore Jumalan käskyt ja mielen / jotta taidat suomen kielen. Laki se sielun hirmuttaa / mut Kristus sen taas lohduttaa. Lue siis, hyvä lapsi, tästä / alkuoppi ilman estettä. Niitä muista elämässä aina / niin Jeesus sinulle armonsa lainaa.» Vuonna 1536 hänet lähetettiin opiskelemaan Wittenbergin yliopistoon Saksaan, jossa Martti Luther ja Philip Melanchthon tuolloin elivät ja vaikuttivat. Nuoren Agricolan matkakumppanina oli Martinus Teit; tuohon aikaan oli tavallista, että opiskelijat ja muutkin matkalaiset liikkuivat pienissä ryhmissä turvallisuussyistä. Ajan käytännön mukaisesti Turun tuomiokapituli antoi Agricolalle opintoavustukseksi voitynnyreitä, jotta tämä voisi myydä tuotetta perillä elämisen kulujen kattamiseksi. Mikael Agricola kuunteli teologeja, mutta suoritti opinnäytteensä filosofisessa tiedekunnassa. Agricola valmistui maisteriksi kolmessa vuodessa keväällä Hän oli kolmanneksi paras viidentoista valmistuneen ryhmässä.[13] Valmistuttuaan hänet valittiin Turun katedraalikoulun rehtoriksi. Sekä Luther että Melanchthon olivat kirjoittaneet hänestä suosituskirjeet Kustaa Vaasalle. Agricola hoiti virkaa yhdeksän vuoden ajan kirjoittaen samalla ahkerasti. Koulun johtaminen ei aina ollut helppoa ja hän valittikin eräälle ystävälleen kirjeessään: "Kuinka hankala toimi on johtaa poikia, noita kesyttömiä eläimiä johonkin hyvään ja varmaan opilliseen kasvatuksen tulokseen". Agricola riitaantui kuningas Kustaa Vaasan kanssa ja joutui jättämään koulun johtamisen vuonna 1548.[12]

4 Lukkarin koulussa ”Lukkarin väkituvassa pöydän ympärillä istuvat veljet, jämäten aapistoa niin kuin sanelee milloin lukkari itse, milloin hänen kahdeksanvuotias tyttärensä. Niin he, aapiskirjat avattuna kourissa , harjoittelevat lukua hartaasti hikisillä otsilla.” (Kivi) Lue kolmannen luvun alusta. Mistä kuva kertoo? Lue s 58.

5 Oma aapinen, tärkein koulukirja

6 Keskustele vieruskaverin kanssa
Muistele, milloin ja miten itse opit lukemaan. Millainen oli oma aapisesi?

7 Mitä lukeminen on Tekstin ja lukijan välistä interaktiota eli vuorovaikutusta, jossa on mukana neljä yhteisvaikuttajaa: 1. Lukija 2. Kirjoitettu kieli 3. Tilanne 4. Lukemisprosessi Lukijalta vaaditaan riittävät kielelliset taidot ja kognitiiviset kyvyt Kielen pitää olla relevanttia rakenteeltaan. Lukemisprosessi sisältää kaikki mentaaliset prosessit eli havaitsemisen, sanojen tunnistamisen, ymmärtämisen, tulkinnan, arvioinnin ja soveltamisen Tilanne, jossa lukija ja teksti kohtaavat; vrt veljesten kokemus lukkarin koulusta.

8 Mitä lukeminen on? (Chall 1967)
Lukeminen on tekstin havaitsemista sanojen tunnistamista ymmärtämistä tulkintaa kommunikointia arviointia soveltamista

9 Mitä lukeminen on? Elinikäistä oppimista; lukemisessa ja kirjoittamisessa voi koko ajan kehittyä. Täydellistä luku- ja kirjoitustaitoa on mahdotonta saavuttaa (Jämsä) Korkeatasoista neurofysiologista ja psyykkistä toimintaa; havaitsemista ja ajattelua, sekä mekaanista että luovaa toimintaa perustana useat eri valmiudet

10 Lukemisen ja kirjoittamisen perusvalmiudet
1. FYSIOLOGISET VALMIUDET Sanojen tuottamiseen tarvittavien artikulaatioelinten fysiologinen ja toiminnallinen kypsyys Käden hienomotoriikka sekä silmän ja käden yhteistyö Fysiologiset edellytykset havaintojen tekoon

11 …perusvalmiudet 2. KOGNITIIVISET VALMIUDET
Älyllinen valmius: kyky muistaa runo tai laulu, kyky kertoa lyhyt tapahtumasarja ymmärrettävästi Kielellinen valmius: kehitystasoa vastaava sanavarasto, tavallisten käsiteparien osaaminen, kyky vastaanottaa ja tuottaa puhetta yksinkertaisissa puhetilanteissa Sensorinen valmius: valmius erotella puhevirrasta erilliset sanat ja niiden sisältämät elementit (tavut, äänteet), valmius erotella optiset kirjainmerkit

12 …perusvalmiudet 3. SOSIOEMOTIONAALINEN VALMIUS
Valmius leikkiä ja työskennellä ryhmässä Valmius toimia yksinkertaisten ohjeiden mukaan

13 Tärkeää On erittäin tärkeää, että lapselle luetaan paljon ja että lapsi ymmärtää sen, että kirjassa olevat merkit vastaavat puhetta. Jokaisella on kehityksessä oma aikataulunsa; kypsyminen tapahtuu, kun on tapahtuakseen. Lasta ei saa painostaa! (Jämsä) ”Jokainen oppii lukemaan opettajasta huolimatta.”

14 Keskustele vieruskaverin kanssa…
Mitä ja miksi luet? Mitä ja miksi kirjoitat? Mitä hyötyä lukemisesta on?

15 Kielellinen tietoisuus; osa metakongnitiota
Lapsen tulisi ymmärtää, mitä kieli on ja mihin oikein tähdätään, kun opetellaan lukemaan ja kirjoittamaan. Jos lapsi ei ymmärrä, mitä lukeminen hyödyttää, hän ei tunne tarvetta lukemiseen. Opettajalta vaaditaan hyvää kielellistä tietoisuutta; hänen pitää pysähtyä pohtimaan, mitä kieli on ja mitä hän oikeastaan tekee, kun hän opettaa lapsia lukemaan ja kirjoittamaan Didaktinen tietoisuus: syvää tietoisuutta kasvattamisesta, opettamisesta ja opettamisen sisällöistä. Erityisesti miksi-kysymykset (Tuomo Jämsä) Teemme asioita monesti rutiininomaisesti, emmekä pysähdy pohtimaan, miksi teemme jotakin. Jotta lapsella heräisi halu oppia lukemaan ja kirjoittamaan, hänen pitäisi ymmärtää, mitä hyötyä tai huvia lukemisesta hänelle on. Sekä opettajalta että lapselta vaaditaan kielellistä tietoisuutta; sitä, että pysähdytään miettimään, mitä kieli on ja mihin tähdätään kun opetellaan lukemaan. Kirjain- äänne vastaavuus. Didaktinen tietoisuus: Mitä, miksi, milloin ja miten? Tavoitteet, sisällöt ja menetelmät.

16 Mitä kieli on? Kielen kaksoisjäsennys
Kielellinen tietoisuus perustuu kielen kaksoisjäsennyksen ymmärtämiseen: Fyysinen jäsennystaso: äänteet tai kirjaimet kuullaan tai luetaan Psyykkinen jäsennystaso: Äänne- tai kirjainyhdistelmän merkitys ymmärretään

17 Kielen osajärjestelmät
1.Kieli sosiaalisena vuorovaikutuksena pragmatiikka: kielen käyttö eri tilanteissa 2. Kieli merkitysjärjestelmänä Semantiikka: yksittäisten sanojen ja sanojen välisten suhteiden merkitykset 3. Kieli strukturoituna sääntöjärjestelmänä Syntaksi: sanojen yhdistäminen lauseiksi Morfologia eli muoto-oppi tutkii sanojen muodostusta kielen pienimmistä merkitysyksiköistä, morfeemeista esim. laulu/i/ssa Fonologia eli äänneoppi: Käsitteet: fooni, foneemi: Foonien taustalla on foneemien eli äänteisiin liittyvien mielikuvien järjestelmä. 4. Kieli äännesarjana Fonetiikka: tutkii ihmisen kykyä tuottaa äänteitä, fooneja Esim. kielitieteilijät tutkivat kielen eri osajärjestelmiä. Kieltä voidaan tarkastella sosiaalisena vuorovaikutuksena eli sitä, miten kieltä käytetään eri tilanteissa. Puhumme ja kirjoitamme eri tavalla virallisissa tilanteissa kuin kavereiden kanssa. Vrt. teitittely, asiakirjat, esim. työpaikkahakemukset tai kirjeet ja tekstarit ystäville. Kieltä voidaan tarkastella merkitysjärjestelmänä: Semantiikka eli merkitysoppi tutkii esimerkiksi sanojen ja ajatusten merkitystä. Kielen merkitystä tutkiessaan se on kielitieteen alalaji, joka tutkii esimerkiksi sanan, virkkeen tai kokonaisten tekstien merkitystä ja viittauksia. Semantiikalle oleellista ovat ilmaisujen väliset suhteet, kuten antonymia vastakohdat, homonymia, homonyymeja, jos ne kirjoitetaan tai äännetään samalla tavalla mutta niillä ei ole muuten mitään tekemistä toistensa kanssa, esim. kuusi hyponymia, meronymia, polysemia monimerkityksellisyys; esim. pitää-verbi (Pidän sinusta. Pidä kiinni minusta.)ja synonymia, esim. sänky, peti vuode Syntaksi: lausetaju, lauseenjäsenet. Esim. Värittömät vihreät ajatukset nukkuvat raivokkaasti. (Chomsky) Semanttisesti järjetön lause, mutta lauseopillisesti syntaksisesti moitteeton. Foneemi on kielen pienin äännejärjestelmän yksikkö, jolla on merkitystä erottava tehtävä; Esim. n,m kana, kama Foneemi on kielen (abstrakti) yksikkö, fooni on puheen (konkreettinen) yksikkö. Fonologian mukaan foonien taustalla on siis foneemien eli äänteisiin liittyvien mielikuvien järjestelmä. Kun sanomme jonkin äänteen, meillä on mielessämme – tietoisuuden kynnyksen takana tosin eli paljon puhutussa "alitajunnassa" eli "tiedostamattomassa" – mielikuva kyseisestä äänteestä tai ehkä paremmin sanoen kyseisen äänteen malli. Morfologia, muoto-oppi, tutkii sanojen muotoja. Foneemien yhdistämistä pienimmiksi merkityksellisiksi yksiköiksi, morfeemi,esim. päätteet , etuliitteet, sanojen juurimorfeemit,vartalot

18 Metakognitio Tietoisuutta omista tai muiden ihmisten kognitiivisista toiminnoista Tietämisen tietämistä, kykyä katsoa itseä ulkoapäin Metakognitiivinen kyky tarkoittaa valmiutta tarkastella itse omaa oppimistaan. Oppilas kykenee tarkastelemaan lukemistaan ikään kuin ulkoapäin ja huomaamaan, mikä milloinkin sujuu ja mikä taas on vialla. Opettaja auttaa oppilasta löytämään oppilaan lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen kriittiset kohdat, jotka jarruttavat hänen edistymistään. (Tuomo Jämsä) Metakognitio on tietoisuutta omista tai muiden ihmisten kognitiivisista toiminnoista, ajattelusta, oppimisesta tai tietämisestä. Metakognitio jaetaan yleensä tieto- ja taitokomponentteihin. Metakognitiiviset tiedot voidaan jakaa kolmeen tyyppiin: tiedot ja käsitykset itsestä (ja muista) tiedonkäsittelijänä ("Minulla on hyvä näkömuisti"), tiedot erilaisista tehtävistä ja niiden suorittamisesta ("Tiivistelmän kirjoittaminen edellyttää, että poimin tekstistä tärkeimmät asiat.") sekä tiedot erilaisista strategioista ("voin muodostaa kokonaiskuvan asioista käsitekartan avulla.").

19 Tärkeää tiedostaa puheen ja kirjoituksen yhteys
äänteen (fooni) ja kirjaimen (graafi) ero mitä oppilaan ääntöelimissä tapahtuu, kun hän sanoo äännettä suomen kielessä pitkä äänne merkitään kahdella kirjaimella ja lyhyt äänne vastaavasti yhdellä. Painopisteen tulisi olla sisällössä eli merkityksen tulkitsemisessa ja ymmärtämisessä.

20 Miten tuen kielellisen tietoisuuden kehittymistä?
Fonologinen tietoisuus: äännejärjestelmän oivaltaminen yksi tärkeimmistä tekijöistä lukemaan opittaessa. Äänteiden erottamisharjoituksia, tavut rytmin vuoksi äänteitä helpompia erottaa; tavujen taputtamista Morfologinen tietoisuus, tietoisuus sanoista: Määritelmä :Sana on sellainen, joka tarkoittaa jotakin, puhuttava hitaasti, yhdyssanat, sanojen pohdiskelu: esim. Mikä sanat sisältyvät sanaan maailma? tai sanaan tietää? Fonologinen tietoisuus; äänteillä leikkimistä, kuva, jonka alla yhtä monta ruutua kuin sanassa on äänteitä, pitkä ja lyhyt äänne, sika siika

21 …kielellisen tietoisuuden kehittäminen
Syntaktinen tietoisuus, lausetaju: Virheellisten lauseiden korjaamista: Puut on korkeat. Minä pieni tyttö olla. Isot välimerkit ( . ? ! ), Muodostetaan lauseita kuvien tai esineiden avulla. Subjekti, predikaatti. (hassut lauseet) Semanttinen tietoisuus, merkitystietoisuus: metaforat (pullon kaula, pöydän jalka), runot, sadut, sananlaskut… (Niin makaa, kuin petaa. Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.) Pragmaattinen tietoisuus: Kielen käyttö eri tilanteissa, sävyt, sanotaan leikillään, ironia 1.Metaforat kuolemasta: Hän heitti lusikan nurkkaan, Hän lähti autuaammille metsästysmaille, Nukkui pois, 2. Naimisiin mennessä luvataan rakastaa sekä myötä- että vastamäessä, Onko elämä seikkailu vai taistelu, Aikainen lintu madon nappaa, mutta vasta toinen hiiri saa juuston. Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella. Aikainen mato tulee syödyksi, Ei ole koiraa karvoihin katsominen, Ei oppi ojaan kaada. Sananlaskut 26:27 "Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa, Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa. Minkämoinen puu,semmoset oksat. Niin makaa, kuin petaa.

22 …kielellisen tietoisuuden kehittäminen
Tekstuaalinen tietoisuus: juonikaava, ennakoidaan, miten kertomus jatkuu, tehdään yhdessä ketjukertomus

23 1. Harjoitus Ryhmäläisten nimet taputtaen ja toisen kerran vielä samalla alkukirjaimella alkavan adjektiivin kera Esittäytyminen korttien avulla (kuvasta kertominen) Kielitietoisuutta kehittäviä käytännön leikkejä, pelejä ja harjoituksia Käydään kaikki äänteet läpi

24 Harjoitus 1: Käytännön leikkejä ja harjoituksia
Fonologinen tietoisuus: Äänne-tunnin harjoituksia ja leikkejä: Samalla äänteellä alkavia esineitä pussissa Äänne-tarina (kaikki sanat alkavat samalla äänteellä) Laiva on lastattu Etsitään kirjan kuvasta kyseisellä äänteellä alkavia asioita Kuunnellaan, kuuluuko äänne sanan alussa/lopussa/ keskellä. Kuuluuko äänne pitkänä vai lyhyenä. Hyppyrata: Opettaja sanoo äänteen pitkänä tai lyhyenä, oppilaat hyppivät yhdellä jalalla, kun kuuluu yksi äänne ja kahdella jalalla, kun äänne kuuluu pitkänä. a, a, aa, a, aa,a

25 …jatkuu Vihjeitä äänteiden opetukseen:
Käydään yhdessä kaikki äänteet läpi: Tuotetaan ääni jonkin mielikuvan avulla, esim. a aa: lääkäri tutkii kipeää kurkkua, Tiedostetaan ääntöpaikka ja suun asento, esim. parin tai peilin avulla Äänteen yhdistäminen: tavuympyrä

26 Vokaalit Ilmavirran esteetön virtaus ulos jatkuvasti Seuraa:
Huulten asento (lavea, pyöreä) Kielen korkeus (suppea: i, u/väljä: a)ja takaisuus Etuvokaalit: ä, ö, y Takavokaalit: a, o, u Keskivokaalit, indifferentit: e, i

27 Konsonantit Seuraa Ääntymistapa: Ilmavirran kulku:
- Vapaa: lateraali =kielen laitojen yli (l), tremulantti = ilmavirta katkonainen (r), nasaali = ilmavirta nenän kautta (m, n) - Katko tai este: klusiili = ilmavirran osittainen estäminen, ensin sulkeuma, sitten laukeama (k, p, t), frikatiivi: ilmavirran täydellinen katkaiseminen (h, j, s, v) - Soinnittomia konsonantteja ovat p, t, k, s. - Soinnillisia konsonantteja ovat  d, v, j, l, r, m, n, h (<äng).

28 Käytännön leikkejä ja harjoituksia
Morfologinen tietoisuus eli sanatietoisuus: Etsitään pari, jolla on sanan toinen tavu, kirjoitetaan sana taululle Etsitään kuva-sanaparit Etsitään pari, jolla on yhdyssanan toinen puolisko, kirjoitetaan taululle Sanaketju: kisa, satu, tupa, pala, lasi…. Sanasuunnistus

29 …käytännön harjoituksia
Syntaksi eli lausetietoisuus: Korjataan lauseita: Minä mennä talo; Minä menen taloon. Järjestetään kuvasarjan kuvat järjestykseen ja tehdään niistä lauseita.

30 …käytännön harjoituksia
Semanttinen tietoisuus eli merkitystietoisuus: Etsitään pari, jolla on sanan vastakohta/synonyymi Etsitään pari; toisella on arvoitus, toisella sen vastaus

31 …käytännön harjoituksia
Tekstuaalinen tietoisuus: Tehdään ketjukertomus Tehdään kertomus kuvien avulla

32 Tavupelit Kotitehtävänä askarrella kartongista tavupeli (esim. tavutalo, tavuympyrä…

33 Lukutaidon kehittymisen vaiheet (Challin 1979, 1990)
0. Esilukemisen vaihe: kirjainten nimeämistä, tarinoiden toistamista, sanojen tunnistamista, esim. tutut kyltit ja tavaramerkit 1. Alkavan lukemisen (logografinen) vaihe: äänne- kirjain vastaavuuden oivaltaminen, lukemisen perustekniikka 2. Peruslukutaidon vahvistuminen (alfabetinen vaihe): kykenee erottelemaan sekä kirjoitetun että puhutun kielen suuria ja pieniä yksiköitä, sujuvuus kehittyy, ymmärtäminen riippuu tekstin sisällöstä

34 …vaiheet 3. Lukeminen on oppimisen väline (ortografinen vaihe): kokosanalukemista, oleellisten asioiden erottaminen, sisällön pohtimista, uusia käsitteitä 4. Monipuolinen lukeminen: luetun ymmärtäminen syvenee, erittelevää ja arvioivaa lukemista, lukeminen tarjoaa elämyksiä 5. Konstruktiivinen ja rekonstruktiivinen lukeminen: kokonaisuuksien hahmottamista, tietojen soveltamista, luetun pohjalta syntyy uusia luovia ajatusmalleja. ”Kertomus imitoi elämää ja elämä imitoi kertomusta.” (Bruner)

35 Lukemisen osataidot Tekninen lukutaito Ymmärtävä lukutaito Osataan yhdistää äänteet niitä vastaaviin kirjaimiin, äänteet sanaksi sekä erottaa tavurajat Tunnistetaan sanat ja lauseet Ääneen ja ääneti lukeminen Sananmukainen ymmärtäminen Tulkitseva ja päättelevä lukeminen Arvioiva lukeminen Vrt. kielen kaksoisjäsennys: fyysinen ja psyykkinen taso (merkki ja merkitys)

36 Lukemisen lajit (Lehtonen 1998)
1. Lukemaan oppiminen: tekniikan oppiminen, lukunopeus, automatisoituminen, silmänliikkeiden sovittaminen 2. Lukemalla oppiminen: tekstin jäsentelyä, muistiinpanojen tekemistä, asian kertaamista, itseltä kyselemistä, erikoissanaston oppimista, tietotekstien lukemista 3. Hakeva lukeminen: silmäilevää, tutustuvaa, esim. aikataulujen, ja tv-ohjelmien lukemista

37 …Lukemisen lajit 4. Elämyksellinen lukeminen: eläytyvää, esteettistä lukemista 5. Välineellinen lukutaito: teknisten käyttöohjeiden lukemista, tietokoneiden kielen hallintaa 6. Kuvalukeminen: toimii verbaalisen kielen perustana 7. Diagnostinen lukeminen: arvioivaa ja testaavaa

38 LUKUTAIDON PERUSTEKNIIKKA
Lukutaidon portaat Heikkilän ja Hippolinin (1997) malli täydennettynä kriittisellä lukutaidolla KRIITTINEN LUKUTAITO TOIMIVA LUKUTAITO YMMÄRTÄVÄ LUKUTAITO LUKUTAIDON PERUSTEKNIIKKA

39 Kouluvalmius/oppimisvalmius
Mieti parin kanssa: Mitä mielestänne sisältyy kouluvalmiuteen ? Entä mitä mielestänne on oppimisvalmius?

40 Kouluvalmius (Kiiveri 2006)
Sosiaaliset taidot ja tunneilmaisu Omatoimisuus ja päivittäistoiminnot Motoriikka ja hahmotus Kielelliset valmiudet Matemaattiset valmiudet

41 Kouluvalmius ja oppimisvalmius
Oinosen 1969 mukaan keskustelua pitäisi käydä ennemmin koulun valmiuksista ottaa lapset vastaan kuin yksittäisten lasten kouluvalmiuksista. (kts. Kallio, Mäki 2000) Opetusta ei tulisi aloittaa ennen kuin lapsi on valmis omaksumaan sitä. Kouluvalmiuden sijasta tulisi mieluummin puhua oppimisvalmiudesta.

42 Oppimisvalmius (Alahuhta 1990)
Riittävä kuulo Kyky erotella kuulemastaan ääniä, äänten korkeuksia ja kestoja Rytmisten elementtien vastaanotto ja analysointikyky Kyky erotella näkemästään toisiaan lähellä olevia muotoja, kokoja ja etäisyyksiä Hyvä avaruudellinen ja ajallinen suuntautumiskyky Halu oppia

43 Lasten omat käsitykset lukutaidostaan ja lukemisesta koulun alussa (Kiiveri 06)
Kaikki tutkimukseen osallistuneet koulutulokkaat olivat lähes varmoja siitä, että oppivat lukemaan. Käsityksissä oli sisältönä ajatus, että kun oppii lukemaan, oppii myös kirjoittamaan. Lasten käsityksissä esiin tuleva lukemaan oppiminen hahmottui motivoiduksi ja hyvin tavoitteelliseksi toiminnaksi. Lukutaito miellettiin toisaalta välineelliseksi taidoksi, jota voi käyttää välittömästi aapisen ja lastenkirjojen sekä tietokirjojen ja television tekstien ja ”kaikkien muunlaistenkin” tekstien lukemisessa, toisaalta siitä olisi hyötyä ”sitten isona, kun oppii aina vaan paremmin lukkeen” ja ”pystyy lukkeen kaikkia kirjoja”sekä ”voi lukea lapsilleen”.

44 Lasten metakognitiiviset taidot
Tulokset osoittavat koulutulokkaiden metakognitioista, että lapset osasivat kielellisesti eritellä tietojaan ja tunteitaan ja pystyivät tarkkailemaan ja arvioimaan omaa oppimistaan. Lukemisessa ja lukutaidon oppimisessa he tarvitsevat ennen kaikkea kuuntelijaa, keskustelijaa ja opastajaa. Sensitiiviset opettajat, jotka tietävät, mitä opettavat, ja jotka myös ymmärtävät oppilaitaan, ohjaavat lapset lukutaitoon.

45 Hyviä kysymyksiä (Kiiveri 2006)
Kaksi erityisryhmää: 1. lukutaidottomien ja heikon lukutaidon oppineiden ryhmä, joista pyritään jo huolehtimaan sekä 2. jo lukutaitoisen kouluun tulleiden lasten ryhmä. Miten koulu ottaa heidät huomioon? Miten toiminnallisuutta voitaisiin lisätä lukemisen oppimiseen ja opettamiseen kouluissa? Miten oppimisympäristöä voitaisiin muuttaa niin, että lasten toimintatarpeet toteutuisivat? Olisiko koulussa mahdollista lisätä lukemaan oppimisensa eri vaiheissa olevien lasten lukuryhmiä tai ryhmitellä lapsia toisin osaamisensa perusteella?

46 Keskustele parin kanssa edellisen dian kysymyksistä
Käytännön esimerkkejä Opetellaan yhdessä Miten toiminnallisuutta voitaisiin lisätä…? Miten oppimisympäristöä voitaisiin muuttaa…? Mitä järjestelyjä vaatii oppilaiden ryhmittely osaamisen perusteella?

47 Hyviä kysymyksiä Oppisivatko lukutaidottomina kouluun tulevat lapset helpommin ja paremmin lukemaan lukemalla yhdessä aikuisen kanssa, katsellen, kuunnellen ja keskustellen, miltä jokainen sana näyttää ja miten se ”kuuluu”? Onko enää tavallista, että lukija lukee lapsen kanssa osoittaen sormella tai lukutikulla luettavaa tekstiä lapsen seuratessa lukemista ja siihen liittyvää toimintaa?

48 Muistele mukavia lukuhetkiä!

49 Normaalikoulun esiopetussuunnitelma
TAVOITTEENA Lapsen mielenkiinnon herättäminen suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen leikin avulla. Kielellisen tietoisuuden herättäminen Tarjota lapselle mahdollisuus edetä omien edellytystensä mukaisesti lukemisen, kirjoittamisen ja kielen tutkimisen taidossa

50 Lapsi kuuntelijana (esiopetussuunnitelma)
Kuuntelu ja keskittymiskyky Ohjeiden kuunteleminen ja niiden mukaan toimiminen Eläytyvä kuuntelu Muistin harjoittaminen Kuullun ymmärtäminen Kuuntelutaito tiedonhankintataitona

51 Lapsi puhujana (esiopetussuunnitelma)
Jokapäiväiset kielenkäyttötilanteet Omakohtaisten kokemusten kertominen Rohkeus ilmaista itseään Kerronta, saduttaminen Roolileikit Näytteleminen Monipuolinen sanavarasto Mielikuvitusrikkaus Kyselytaito tiedonhankintataitona

52 Lapsi lukijana (esiopetussuunnitelma)
Kiinnostuminen lukemisesta Leikkilukeminen Ympäristön sanoittaminen Lukuleikit (äänne-, tavu-, ja sanaleikit) Lukeminen ja luetun ymmärtäminen oman edellytyksen mukaisesti Lukemisen merkityksen ymmä

53 Lapsi kirjoittajana (esiopetussuunnitelma)
Kiinnostuminen kirjoittamista Tieto siitä, että puhe voidaan muuttaa kirjoitukseksi Piirtämällä kirjoittaminen Leikkikirjoitus Jäljentäminen Omien viestien tuottaminen Kirjoituksen merkityksen ymmärtäminen Kirjoittaminen tiedonhankintataitona

54 Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet ja sisällöt(Pop)
Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas • tottuu koulun vuorovaikutustilanteisiin • oppii kuuntelemaan keskittyen • oppii kysymään ja vastaamaan sekä kertomaan omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään • kehittää kielellistä ja fyysistä kokonaisilmaisuaan.

55 …sisällöt Vuorovaikutustaidot
• suullista ja kirjallista ilmaisua erilaisissa koulun vuorovaikutustilanteissa, pari-, pienryhmä- ja luokkakeskusteluja • keskittyvää, tarkkaa ja päättelevää kuuntelemista • kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla, myös muihin taideaineisiin integroiden

56 …tavoitteet Oppilaan luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät Oppilas • oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat sekä niiden opettelussa tarpeellisia käsitteitä; hän oppii ymmärtämään harjoittelun sekä säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen • kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan, sekä viestintävalmiuksiaan tietoteknisessä oppimisympäristössä • oppii tarkkailemaan itseään lukijana ja kirjoittajana • oppii vähitellen omaa tekstiään kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia.

57 …sisällöt Lukeminen ja kirjoittaminen • lukemista ja kirjoittamista monipuolisesti päivittäin • painettujen ja sähköisten tekstien avaamista yhdessä keskustellen • äänne-kirjain-vastaavuuden runsasta harjoittelua • kirjoitetun kielen ja yleispuhekielen harjoittelua • sanojen tunnistamista edeten lyhyistä sanoista kohti outoja, pitkiä sanoja; vähittäinen siirtyminen ääneen lukemisesta myös äänettömään lukemiseen • tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin tutustumista ja niiden käyttöä • puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen kirjoittamisen harjoittelua • kirjainmuotojen piirtämistä, isojen ja pienten tekstauskirjainten sekä kirjoituskirjainten opettelua ja kirjainten yhdistämistä (kirjainmallit, numerot ja välimerkit liitteenä)

58 …sisällöt • oikean kynäotteen ja tarkoituksenmukainen kirjoitusasennon, silmän ja käden koordinaation sekä myös tietokoneella kirjoittamisen opettelua • oikeinkirjoitusta sana- ja lausetasolla: sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille, isot alkukirjaimet tutuissa nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkit ja niiden käyttö omissa teksteissä • omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa.

59 …tavoitteet Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu Oppilas • tutustuu kuunnellessaan ja lukiessaan kirjoitettuun kielimuotoon, hänen sana- ja ilmaisuvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa • opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja • tottuu tarkastelemaan kieltä, sen merkityksiä ja muotoja • tottuu siihen, että teksteistä puhutaan myös käyttämällä sellaisia käsitteitä kuten äänne, kirjain, tavu, sana, lause, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva.

60 …sisällöt Kirjallisuus ja kieli • kaunokirjallisuutta ja muita tekstejä opettajan luentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja vähitellen itse lukien • kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen; kirjallisuuden käyttämistä virikkeenä luovassa toiminnassa • kirjallista keskustelua, jonka yhteydessä käsitteet päähenkilö, tapahtuma-aika ja –paikka sekä juoni; luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn • kirjaston käytön opettelua • kielen ja sen muotojen ja merkitysten havainnointia

61 Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä
Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta.

62 Lukemaan opettamisen menetelmät
Analyyttiset menetelmät Synteettiset menetelmät Edetään kokonaisuudesta osiin: lauseista sanoihin, sanoista tavuihin, tavuista kirjaimiin ja äänteisiin Kokonaismenetelmä, sanamenetelmä LPP-menetelmä Edetään osista kokonaisuuteen: äänteistä ja kirjaimista tavuihin, sanoihin ja lauseisiin. Osamenetelmä

63 Synteettisiä eli osamenetelmiä
- Kirjaintavausmenetelmä - Äännetavausmenetelmä - Liukumismenetelmä - Oivallusmenetelmä - Lihottamismenetelmä - KÄTS-menetelmä: Kirjain,änne, tavu, sana Sopivat säännönmukaiseen suomenkieleen Saavutetaan virheetön peruslukutaito Tukevat oikeinkirjoitusta Soveltuvat hitaasti oppiville

64 Kirjaintavausmennetelmä
Käytössä vielä 80-luvulla Ensin opetellaan kirjaimen muoto ja nimi Sitten tavataan kirjainten nimillä Esim. koo-ii-äs-kis-äs-aa-sa -Sahataan edestakaisin, mikä kuormittaa muistia -Opettelussa ei käytetä hyväksi kuuntelua

65 Äännetavausmenetelmä
Äänne, tavu, sana Kirjain opetellaan äänteen merkkinä Korostetaan äänteen ja kirjaimen nimen eroa Tavataan äänteiden nimillä Esim. /k//i//s/ kis /s//a/ sa

66 Liukumismenetelmä Tavu, sana
Kiinnitetään erityisesti huomiota kirjainta vastaavaan ääntöliikkeeseen, jota venyttämällä liu’utaan tavun äänteestä toiseen ja kootaan tavuista sana k-iii-sss kis sss,a sa + tavu puheen luonnollisen rytmin perusyksikkö - Oikeinkirjoituksessa ongelmia

67 Oivallusmenetelmä Linda Heiskanen
Lähdetään liikkeelle puheesta, äänteiden erottelusta kuullun perusteella (auditiivinen havainto) Sitten tutkitaan, miten äänne syntyy (artikulaatio, peilit) Sitten näytetään miten kirjain kirjoitetaan (visuaalinen havainto), mutta ei nimetä kirjainta Drilliharjoitukset tärkeitä myös merkityksettömillä tavuilla +Oikeinkirjoitus varmistuu -lukutaidosta irrallisia harjoituksia, harjoittelumotivaatio

68 Lihotusmenetelmä Aloitetaan kuuntelusta
Opetellaan kirjaimet äänteiden merkkinä Ääntöliikkeitä hyväksi käyttäen opetellaan liittämään uudet äänteet aikaisemmin opittuihin Tutkitaan, miten uusi äänne vaikuttaa opittuihin äänteisiin ja äänneyhdistelmiin Tavudrillejä Esim. Ota suuhun t ja sano i, saat ti. Mitä saat, kun lisäät sen loppuun l? Saat til. Mitä saat kun lisäät vielä k? Saat tilk

69 KÄTS-MENETELMÄ Sakari Karppi
Kirjain, äännevastaavuus, tavu, sana Analyyttis-synteettinen sekamenetelmä Kirjain äänteeksi Äänteiden yhdistäminen Tavun hahmottaminen Sanan hahmottaminen + pohjautuu kielellisen tietoisuuden harjoituksiin + varhainen puttuminen oppimisvaikeuksiin -hidas ja junnaava eteneminen -voimakas opettajalähtöisyys

70 Analyyttinen LPP-menetelmä
LUKEMAAN PUHEEN PERUSTEELLA Lähtee oppilaiden kokemuksista, ajattelusta ja vuorovaikutuksesta Kokonaismenetelmä, sanamenetelmä

71 LPP-menetelmän vaiheet
1. KESKUSTELUVAIHE Keskustelua yhteisestä aiheesta Ideana se, että ryhmällä on yhdessä laajempi sanavarasto kuin yksittäisellä oppilaalla Vuorotellen puhuminen, toisten seuraaminen ja kuunteleminen Oikeat nimitykset, käsitteiden luokittelua

72 …LPP 2. SANELUVAIHE Tavoitteena saada oppilaat huomaamaan puheen ja kirjoituksen yhteys Opettaja kirjoittaa taululle oppilaiden saneleman kirjoituksen. Aloitetaan otsikosta. Oppilaat toistavat kirjoitusta hitaasti sana sanalta sitä mukaa kuin opettaja kirjoittaa. Jokainen lause toistetaan vielä puhenopeudella Lopuksi koko teksti luetaan ääneen.

73 …LPP 3. LABOROINTIVAIHE Opettaja valitsee tekstistä kohtia, joita tarkastellaan. Hän kirjoittaa sanoja, tavuja ja kirjaimia erillisille paperiliuskoille Tavoitteena kielellisen tietoisuuden kehittäminen Teksti luetaan ensin uudelleen yhdessä ja siitä keskustellaan Liuskoilla olevia sanoja, tavuja ja äänteitä käsitellään ja etsitään, missä kohtaa tekstiä ne esiintyvät.

74 …LPP 4. UUDELLEENLUKEMISVAIHE
Jokainen oppilas saa monisteena saneluvaiheessa syntyneen tekstin. Oppilaat tarkastelevat tekstiä itsenäisesti ja piirtävät siitä kuvan. Samaan aikaan opettaja tarkastelee tekstiä jonkun oppilaan kanssa kahden kesken. Teksti luetaan yhdessä. Opettaja tukee ja auttaa.

75 …LPP 5. JÄLKIKÄSITTELYVAIHE
Luetaan saneltu teksti jälleen. Oppilaat alleviivaavat ne sanat, jotka mielestään osaavat jo lukea. Kukin oppilas lukee opettajalle valitsemansa sanat ja saa sanakortit, joihin kirjoittaa sanat lyijykynällä niin hyvin kuin osaa. Opettaja tarkistaa sanat ja sen jälkeen oppilas kirjoittaa sanat tussilla ja painaa kirjaimet mieleen. Opettaja sanoo jonkin sanoista, oppilas luettelee sanan kirjaimen ja jos tämä onnistuu, hän piirtää kuvan kortin toiselle puolelle. Kortti laitetaan sanalaatikkoon. Opettaja kontrolloi myöhemmin, muistaako oppilas vielä sanan. Vasta sitten sana laitetaan oikealle paikalle aakkosjärjestykseen sanalaatikkoon.

76 Kirjainten opiskelu LPP:ssä
Jokainen oppilas harjoittelee kirjaimia itsenäisesti haluamassaan järjestyksessä haluamallaan vauhdilla. Luokassa mallikortit, joissa piirtämisjärjestys on merkitty nuolin

77 Yhteenvetoa LPP-menetelmästä
Hyviä puolia Lapsilähtöisyys, merkityspainotteisuus ja vuorovaikutus Samassa aiheessa pysytteleminen antaa aikaa ajatuksille ja ymmärtämiselle Materiaalit edulliset Opitaan käyttämään rikasta kieltä ja lauseita jo varhain Huonoja puolia Alussa ongelmia oikeinkirjoituksessa ja tavuttamisessa Työläämpi, koska materiaali valmistetaan itse

78 Muita analyyttisiä menetelmiä
Kokosanamenetelmä perustana sanahahmoteoria: sana hahmotetaan ikään kuin kuvana, käytetään hyväksi ulkomuistia ja asiayhteyttä, aluksi sanan perussanasto Sanaryhmämenetelmä Lausemenetelmä Lause on mielekäs kokonaisuus ymmärtämisen kannalta, sanojen lisääminen tai muuttaminen lauseessa.

79 Menetelmien edut ja puutteet (kootusti)
Synteettiset menetelmät: Edut: Ohjaavat tarkkaan ja virheettömään lukemiseen ja oikeinkirjoitukseen, sopivat hitaammin oppiville, suomen kieleen sopiva, koska suomen kielen ääntäminen vastaa hyvin kirjoitettua kieltä. Haitat: mekaanisuus, ymmärtäminen jää toissijaiseksi Analyyttiset menetelmät: Edut: merkityspainotteisuus, lukemismotivaatio, lasten tuottelias kirjoittaminen Haitat: tarkka äänne/kirjain/tavu-erottelu voi jäädä hämäräksi


Lataa ppt "Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen ja opettaminen"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google