Yleisen kielitieteen peruskurssi CYK110

Esitys aiheesta: "Yleisen kielitieteen peruskurssi CYK110"— Esityksen transkriptio:

1 Yleisen kielitieteen peruskurssi CYK110
Ryhmä 2 10. luento ma Anu Airola Anu Airola Yleisen kielitieteen laitos

2 Syntaksia: kielioppi vs. syntaksi
Syntaksi (lauseoppi) kieliopin haara, joka käsittelee lauseenmuodostusta, ts. miten sanoista muodostetaan lausekkeita (phrases) lausekkeista muodostetaan lauseita (clauses) ja yksinkertaisista lauseista kompleksisia (yhdys)lauseita (sentences) Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

3 Kielioppi vs. syntaksi Jatkuu
Kieliopin voi ajatella sisältävän kaikki kielen osajärjestelmät ja niiden väliset kytkökset (fonetiikka) fonologia morfologia syntaksi leksikko semantiikka (pragmatiikka) Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

4 Funktionaaliset vs. formaalit kieliteoriat
Noam Chomsky ( ) Generatiivisen transformaatioteorian luoja Syntactic Structure 1957 Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

5 Funktionaaliset vs. formaalit kieliteoriat Jatkuu
Syntaksin autonomisuus Väite, jonka mukaan syntaktiset ilmiöt ovat pohjimmiltaan riippumattomia semanttisista pragmaattisista ja diskurssiin liittyvistä tekijöistä Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

6 Funktionaaliset vs. formaalit kieliteoriat Jatkuu
Autonomisella syntaksilla tarkoitetaan järjestelmää, jonka sisäiset elementit fonologinen komponentti morfologinen komponentti syntaktinen komponentti voivat olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, mutta eivät kielen semanttisten- tai diskurssiominaisuuksien kanssa Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

7 Funktionaaliset vs. formaalit kieliteoriat Jatkuu
Funktionalismin perusperiaatteita Funktionaaliset teoriat hylkäävät käsityksen, jonka mukaan syntaksi olisi semantiikasta ja pragmatiikasta erillään oleva autonominen systeemi Kielen ensisijainen funktio on kommunikaatio, joka on määräävä tekijä siinä, minkälaiseksi kielen rakenteet tai kielet yleensä muotoutuvat Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

8 Funktionaaliset vs. formaalit kieliteoriat Jatkuu
Funktionalistisessa kehyksessä lingvististen ilmiöiden selittämisessä ulkoiset kognitiiviset ja sosiokulttuuriset tekijät ovat oleellisessa asemassa Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

9 Lauseet ja lausekkeet Lause on Täydellinen lause koostuu Nomini
laajin yksikkö, joka kuuluu kieliopin alaan Täydellinen lause koostuu finiittiverbistä ja siihen liittyvistä nominaalisista jäsenistä Nomini yleisnimi sanoille ja sanaluokille, jotka taipuvat sijoissa Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

10 Lauseet ja lausekkeet Jatkuu
Lauseet voidaan jakaa pienempiin yksiköihin, joita kutsutaan lausekkeiksi tai konstituenteiksi, esim: Siellä oli [tervaleppää kasvava ranta], [harmaahirsinen saunarakennus, jonka katto oli romahtanut sisään], [suuri kertalämmitteinen kiuas] oli [monien lämmitysten mustuttama]. Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

11 Lausekerakenne Lauseke voi muodostua yhdestä sanasta, tai
pääsanasta ja siihen liittyvistä määritteistä Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

12 Lausekerakenne Jatkuu
Lauseke nimetään sen pääsanan mukaan, esim: NP ~ substantiivilauseke (noun phrase) [koira] [naapurin koira] AP ~ adjektiivilauseke [punainen] [paloauton punainen] Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

13 Lausekerakenne Jatkuu
PP ~ adpositiolauseke PostP ~ postpositiolauseke [talon takana] [Saimin kanssa] PreP ~ prepositiolauseke [ennen viittä] AdvP ~ adverbilauseke [tosi kauan] [liian nopeasti] Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

14 Lausekerakenne Jatkuu
Lausekkeiden (konstruktioiden) päätyypit: Endosentriset konstruktiot pääsana voi edustaa koko lauseketta, ts. pääsanan jakauma on sama kuin koko konstruktion jakauma, esim: Minulla on [ihana, punainen kaulahuivi, jonka äiti on kutonut].  Minulla on [punainen kaulahuivi].  Minulla on [kaulahuivi, jonka äiti on kutonut].  Minulla on [kaulahuivi]. Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

15 Lausekerakenne Jatkuu
Eksosentrinen konstruktio konstruktion kumpikaan jäsen ei voi yksinään edustaa koko lauseketta, esim: Saimi tulee [ennen viittä]. *Saimi tulee ennen. *Saimi tulee viittä. She lives [in London]. *She lives in. *She lives London. Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

16 Konstituenttianalyysi
Lauseke muodostaa semanttisen kokonaisuuden, esim: ’tuo vanha punainen polkupyörä’  viittaa yhteen tiettyyn polkupyörään Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

17 Konstituenttianalyysi Jatkuu
Lausekkeiden tunnistamiseen voidaan soveltaa operationaalisia testejä 1) Subtituutiotesti: lausekkeen voi korvata yhdellä sanalla tai pronominilla Lausekkeella ja sitä korvaavalla sanalla on sama distribuutio, ts. molemmat kuuluvat samaan kategoriaan Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

18 Konstituenttianalyysi Jatkuu
Sain lahjaksi [keltaisen fillarin].  Sain lahjaksi [fillarin].  Sain lahjaksi [sen]. Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

19 Konstituenttianalyysi Jatkuu
2) Lauseke voi toimia pronominin korrelaattina Näin eilen meidän [entisen naapurin.] Hän oli kummasti vanhentunut. Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

20 Konstituenttianalyysi Jatkuu
3) Permutaatio eli siirto [Naapurin poika] luki [tosi hauskaa kirjaa] [Tosi hauskaa kirjaa] luki [naapurin poika] *Tosi luki kirjaa hauskaa naapurin poika Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

21 Konstituenttianalyysi Jatkuu
4) Lauseke voi esiintyä lauseessa useissa eri syntaktisissa funktioissa SUBJ [Meidän koira] syö raakaa lihaa. OBJ Saimi ihailee [meidän koiraa]. Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

22 Lausekkeiden kuvaus A B C
Puukuvain on yleisin ja havainnollisin tapa esittää lauseen konstituenttirakenne (1) A B C Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

23 Lausekkeiden kuvaus Jatkuu
Kuvion (1) rakennepuussa on kolme noodia: ylin noodi A on kahden alemman noodin B ja C äiti(noodi) B ja C ovat A:n tyttäriä ja keskenään sisaruksia A dominoi välittömästi sekä noodia B että noodia C Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

24 Lausekkeiden kuvaus Jatkuu
Syntaksipuun noodit nimetään syntaktisten kategorioiden mukaan: Sanataso Lauseketaso N substantiivi NP substantiivilauseke A adjektiivi AP adjektiivilauseke V verbi VP verbilauseke Pre prepositio PreP prepositiolauseke Post postpositio PostP postpositiolauseke Adv adverbi AdvP adverbilauseke Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

25 Lausekkeiden kuvaus Jatkuu
Lauseen rakenneosina toimivat konstituentit muodostavat hierarkkisen rakenteen Kuviossa (2) noodi A muodostaa konstituentin, johon kuuluvat noodit B, C, D ja E. B muodostaa konstituentin, johon kuuluvat terminaaliset (puukuvaimen alimmat) noodit D ja E. Lisäksi A dominoi välittömästi noodeja B ja C, B puolestaan dominoi välittömästi noodeja D ja E. A B C D E Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

26 Lausekkeiden kuvaus Jatkuu
Konstituenttien järjestys puukuvaimessa vastaa konstituenttien järjestystä lauseessa Esim. lauseessa (a) on kaksi substantiivi-lauseketta (NP1 ja NP2): (a) [Matti]NP1 söi [omenan]NP2 Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

27 Lausekkeiden kuvaus Jatkuu
S = lause NP = substantiivilauseke N = substantiivi NP NP VP VP = verbilauseke V = verbi V N N Matti söi omenan Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

28 Lausekerakenne (jatkuu)
Seuraava kuvio havainnollistaa suomen substantiivilausekkeen (NP) rakennetta Kuvion NP:n pääsana on omena, jota määrittää adjektiivilauseke (AP) vihreä Ko. puukuvain vastaa mm. seuraavien lausekkeiden rakennetta: sininen uni kaunis teoria onneton kohtalo NP AP N A omena vihreä Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

29 Lausekerakennesäännöt
Lausekerakennesäännöt generoivat eli määrittävät, millaiset sanajonot kielessä ovat mahdollisia, ja miten ne ryhmittyvät lausekkeiksi Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

30 Lausekerakennesäännöt Jatkuu
NP  AP N AP  A (N  omena) (A  vihreä) NP AP N omena A vihreä Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola