Yleisen kielitieteen peruskurssi CYK110

Esitys aiheesta: "Yleisen kielitieteen peruskurssi CYK110"— Esityksen transkriptio:

1 Yleisen kielitieteen peruskurssi CYK110
Ryhmä 2 3. luento to Yleisen kielitieteen laitos Anu Airola

2 Fonetiikka kielitieteessä
Fonetiikan keskeisenä tehtävänä on eri kielten äänteellisten resurssien kuvaaminen ja luokittelu Termejä Fooni Äänne Foneemi Kielenkuvaukseen kuuluva abstrakti yksikkö. Kielen pienin merkityksiä erottava yksikkö. Foneemin reaalistuma puheessa on fooni. Merkintätapoja Foneemit merkitään kahden vinoviivan väliin, esim: /n/, /p/ Foonit merkitään hakasulkeisiin, esim. [], [p] Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

3 Puhetapahtuma PUHUJA KUULIJA AJATUS AJATUS KIELELLINEN MUOTO
HERMO- IMPULSSIT HERMO- IMPULSSIT ääniaallot PUHE-ELINTEN TOIMINTA KORVAN TOIMINTA Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

4 Fonetiikan kolme osa-aluetta
KORVAN TOIMINTA PUHE-ELINTEN TOIMINTA ÄÄNIAALLOT akustinen fonetiikka artikulatorinen fonetiikka auditiivinen fonetiikka Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

5 Äänen tuottaminen normaali puhe perustuu keuhkoista tulevaan ilmavirtaan ilmavirta kulkee keuhkoista kurkunpään (larynx) kautta nieluun (pharynx) ja ylempään ääniväylään kurkunpään yläpuolista osaa kutsutaan ääntöväyläksi (vocal tract) erotukseksi ääniväylästä, joka sisältää kaikki ilmakanavat (Lähde: Martti Vainio 2006.) Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

6 Ääntöväylä Artikulatorisessa fonetiikassa tutkitaan, miten puheessa käytettävät äänteet tuotetaan ääntöväylällä Ääntöväylän osat: nenäontelo suuontelo nielu kurkunpää Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

7 Puheentuottoelimet Lähde: (Sami Lemmetty) 11/15/2018

8 Artikulaatioelimet Artikulaattori Artikulaatioelimiä ovat mm:
kun muodostetaan äänteitä, artikulaattori eli aktiivinen puhe-elin liikkuu kohti (passivista) artikulaatiopaikkaa Artikulaatioelimiä ovat mm: huulet kieli kitapurje Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

9 Artikulaatio- eli ääntämispaikka
Artikulaatiopaikka paikka, joka voidaan ääntämisen aikana sulkea joko kokonaan tai osittain Ks. kaaviokuva seuraavalla kalvolla Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

10 Ääntämiskohdat I Huulet II Hampaat III Hammasvalli IV Kova kitalaki V
Kitapurje VI Kitakieleke VII Nielu 1. Kielen kärki 2. Kielen lapa 3-5. Kielen selkä 6. Kielen tyvi 7 Kielen laiteet S Suuväylä N Nenäväylä Ääntämiskohdat Lähde: (Sami Lemmetty) 11/15/2018

11 Artikulaatiopaikkoja
Ääntöpaikka Nimi Termi Esim. huulet labia labiaali t p hampaat dentes dentaalit t hammasvalli alveoli alveolaarit d kova kitalaki palatum palataalit j Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

12 Artikulaatiopaikkoja
Ääntöpaikka Nimi Termi Esim. kitapurje/pehmeä velum velaarit k (pehmeä kitalaki) kitakieleke uvula uvulaarit R nielu pharynx faryngaalit ?\ kurkunpää larynx laryngaalit h Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

13 Fonaatio ja sointi Fonaatio Sointi Äänihuulet, ks.
puheäänen tuottaminen kurkunpäässä Sointi äänihuulten värähtelyn aikaansaama puheen ominaisuus; se osa puheesta, jonka aikana äänihuulet värähtelevät Äänihuulet, ks. Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

14 Sointi Yksi värähdys eli täydellinen äänihuulten kiinni-auki-kiinni –liikesarja voidaan kuvata seuraavasti: normaalifonaation aikana äänihuulet painautuvat toisiaan vasten keuhkoista tuleva ilmavirta aiheuttaa ylipaineen sulkeutuneiden äänihuulten alapuolelle Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

15 Sointi jatkuu… ylipaine työntää äänihuulet erilleen
äänihuulten alapuolinen ja yläpuolinen paine pääsevät tasaantumaan äänihuulten alapuolinen paine on tällöin hetken yläpuolista painetta heikompi syntyy ’imua’, joka palauttaa äänihuulet alkuperäiseen asentoon myös äänihuulten oma elastisuus vaikuttaa siihen, että äänihuulet palautuvat alkuperäiseen asentoonsa Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

16 Soinnilliset äänteet Äänihuulten värähdellessä syntyy ääni, joka sisältää perussävelen ja sen ylä-äänet Äännettäessä jotain tiettyä äännettä, ääntöväylän muotoa muutetaan artikulaatioelinten avulla Ääntöväylän muoto muuttaa laryngaalisen eli kurkunpää-äänen yläsävelten suhteita,* jolloin syntyy erilaisia äännekvaliteetteja *toiset osasävelet vahvistuvat, toiset heikkenevät (formantit) Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

17 Puheäänteitä: vokaalit ja konsonantit
Kaikissa kielissä on vokaaleja ja konsonantteja  kielten universaali ominaisuus Vokaalit ja konsonantit ovat puheen segmenttejä (segmentaalisia yksiköitä) Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

18 Foneettinen tarkekirjoitus
Puheen äänneasua ilmaiseva kirjoitus Merkitään hakasulkeiden sisään, esim. pojan pallo [pojm pllo] Foneettisia tarkekirjoitus-/transkriptiojärjestelmiä Kansainvälinen foneettinen aakkosto IPA (International Phonetic Alphabet) Suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus SUT Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

19 Foneettinen tarkekirjoitus jatkuu…
Foneettinen kirjoitus sisältää perusmerkkejä (kirjaintyypit), esim: p = soinniton bilabiaalinen klusiili u = pyöreä suppea takavokaali diakriittisiä merkkejä (tarkkeita), esim. ~ = nasaalistunut  = soinniton, esim: n suprasegmentaalisia merkkejä, esim. kesto, puupää [pu:pä:] painotus, ’lasten,koti Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

20 Äänteiden luokittelu Äänteitä luokitellaan
ääntymäpaikan/artikulaatiopaikan ja ääntymätavan/artikulaatiotavan mukaan Toisaalta tehdään ero soinnillisten ja soinnittomien äänteiden välillä Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

21 Äänteiden kuvaus: artikulaatiotapa
Äänteitä kuvattaessa artikulaatiotapa viittaa supistuman luonteeseen: jos supistuma on täydellinen tai niin ahdas, että ilman virratessa ääntöväylän läpi syntyy hälyä, kysymyksessä on konsonantti jos ilma pääsee virtaamaan vapaasti suun keskeltä, kysymyksessä on vokaali Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

22 Ääntymätapa Ääntymä- tai artikulaatiotapa
äänteen tuottamisen luonnetta, lähinnä ääniväylän avauma-astetta ilmaiseva termi Tärkeimmät artikulaatiotavat ovat avauma supistuma sulkeuma Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

23 Äänteiden kuvaus: artikulaatio
Artikuloitaessa kielen huulten sekä velumin (pehmeä kitalaki) liikkeet muuttavat ääntöväylän onteloiden ominaisuuksia, jolloin äänteille syntyvät niille tyypilliset akustiset piirteet, esim. Kitapurje säätelee ilmavirran pääsyä nenäonteloon: kun nenäväylä on auki, syntyy nasaalisia äänteitä kun nenäväylä on kiinni, syntyy oraalisia äänteitä Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

24 Äänteiden kuvaus: soinnittomat äänteet
Täydellinen soinnittomuus saadaan aikaan kahdella tavalla äänihuulet pidetään etäällä toisistaan äänihuulet suljetaan täysin äänteen ajaksi, esim. soinnittomat p-, t- ja k-äänteet Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

25 Vokaalit Vokaaleille on tyypillistä, että ilmavirta pääsee esteettömästi virtaamaan suun keskeltä ulos Vokaalit kuvataan suhteessa kolmeen eri dimensioon: artikulaatiopaikka artikulaatiotapa pyöreys vs. laveus Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

26 Vokaalit jatkuu… Artikulaatiopaikka Artikulaatiotapa
kielen korkein kohta suhteessa ääntöväylään (etu-, taka- ja keskivokaalit) Artikulaatiotapa kielen selän korkeimman kohdan etäisyys lähimpään kitalaen kohtaan (suppeat, puolisuppeat, puoliväljät ja väljät vokaalit) Pyöreys eli labiaalisuus vokaalit ovat joko pyöreitä tai laveita riippuen huulten asennosta Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

27 Suomen vokaalien [a] ja [ä] artikulaatiopaikat
Vokaalinelikulmio ja -kuutio Vokaalinelikulmio ja -kuutio                                                                                                                 Suomen vokaalien [a] ja [ä] artikulaatiopaikat (Lähde: Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

28 Vokaalit jatkuu… Etuvokaalit (front vowel) Takavokaalit (back vowel)
(kielen selän aikaansaama) suuväylän kapein kohta sijaitsee suun etuosassa, esim. i, e, y, ä, ö Takavokaalit (back vowel) suuväylän kapein kohta sijaitsee suun takaosassa velumin (pehmeän kitalaen) tai nielun alueella, esim: a Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

29 Vokaalit jatkuu… Väljät (avoimet/matalat) vokaalit (open/low vowel)
kielen selkä on matalalla, jolloin suuväylä on väljä, esim: ä Suppeat (ahtaat/korkeat) vokaalit (close/high vowel) kielen selkä on korkealla, ts. suuväylään muodostuu kapein vokaaleille mahdollinen avauma-aste (ilman että syntyy hankauhälyä  konsonantit) i y u Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

30 Vokaalit jatkuu… Välivokaalit (mid vowel)
vokaaleja, jotka sijaitsevat suppeiden ja väljien vokaalien välissä (kolmijakoinen järjestelmä), esim. suomen e o Puolisuppeat ja puoliväljät vokaalit puolisuppeiden vokaalien avauma-aste on lähempänä suppeita vokaaleja puoliväljien vokaalien avauma-aste on lähempänä väljiä vokaaleja Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

31 Vokaalidiagrammit: kolmijakoinen järjestelmä
Vokaalit, jatkuu… Vokaalidiagrammit: kolmijakoinen järjestelmä etinen keskinen takainen suppea välinen (puolisuppea) väljä Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

32 Vokaalidiagrammit: nelijakoinen järjestelmä
Vokaalit, jatkuu… Vokaalidiagrammit: nelijakoinen järjestelmä keskinen takainen etinen suppea puolisuppea puoliväljä väljä Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

33 Vokaalit jatkuu… Pyöreät vokaalit Laveat vokaalit
vokaalit, joiden ääntämisen aikana huulet pyöristyvät, esim: y, ö, o, u Laveat vokaalit vokaalit, joiden ääntämisen aikana huulet ovat laveat, esim: a, ä, e, i Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

34 Suomen lavea vokaali [e], ja sitä vastaava pyöreä vokaali [ö]
Vokaalit jatkuu… Suomen lavea vokaali [e], ja sitä vastaava pyöreä vokaali [ö] (Lähde: Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

35 Suomen vokaalifoneemit
y u e ö o Äänneparin vasemman- puoleiset vokaalit ovat laveita Äänneparin oikean- puoleiset vokaalit ovat pyöreitä a ä Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

36 Konsonantit Konsonanteille tyypillinen piirre on, että ilman virtaaminen ääntöväylän läpi estetään joko kokonaan tai osittain Konsonanttien kuvauksessa on otettava huomioon artikulaatiotapa (ääntymätapa) artikulaatiopaikka sointi Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

37 Konsonantit Jatkuu… Konsonantit jaetaan kahteen ryhmään ääntymätavan perusteella, ts. kuinka vapaasti ilmavirta ja ääni pääsevät konsonanttia äännettäessä virtaamaan ulos Obstruentit yhteisnimitys konsonanteille, joita äännettäessä ilmavirralla ei ole vapaata ulospääsyä (ääntöväylässä supistuma tai täydellinen sulkeuma) Resonantit konsonantteja, joita äännettäessä ilmavirralla on vapaa ulospääsy Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

38 Obstruentit Klusiilit (umpiäänteet) Frikatiivit eli hankausäänteet
äänne, joka syntyy ääntöväylän täydellisen sulkeuman seurauksena (ks. IPA) Frikatiivit eli hankausäänteet äänne, joka syntyy ääntöväylän supistumakohdalla ilmavirran aiheuttamasta hankaushälystä (ks. IPA), esim. [fa:rao] [va:ri] Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

39 Rontgenkuva ääntöelimistöstä, kun henkilö lausuu sanat
”on top of his deck” Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

40 Frikatiivit Frikatiivit voidaan edelleen jakaa kahteen ryhmään sen perusteella, minkä muotoinen kielen muodostama kapeikko on edestä katsoen sibilantit, kieli muodostaa kourun spirantit, kielen muodostama kapeikko on leveämpi Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

41 osittainen ilmavirran
OBSTRUENTIT osittainen ilmavirran kulun estäminen (vaikeuttaminen) täydellinen sulkeuma frikatiivit klusiilit kourumainen kapeikko tasainen ja leveä kapeikko sibilantit spirantit p, t, k, b, d, g s,  f, v, h Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

42 Resonantit Lateraalit (laideäänteet) Tremulantit (täryäänteet)
ilma virtaa ulos suusta kielen laitojen yli, esim. [lu:l:a] Tremulantit (täryäänteet) esteettömän vaiheen ja umpivaiheen nopea vuorottelu esteetön vaihe: ilmavirta ja ääni pääsevät virtaamaan vapaasti suusta ulos umpivaihe: ääntöväylässä täydellinen sulkeuma Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

43 Resonantit Jatkuu.. Lateraaleista ja tremulanteista käytetään yhteisnimitystä likvida Nasaalit ilmavirta ja ääni tulevat tulevat kokonaisuudessaan nenä kautta ulos, esim. [na:ma] [kaas] [kannas] Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

44 Resonantit Jatkuu.. Puolivokaalit (lähentymä)
(semi-vowel, approximant) vokaalimaisen hälyttömiä konsonantteja, joissa ääniväylän avauma-aste on suppeampi kuin vokaaleissa, mutta ei yhtä suppea kuin frikatiiveissa: w = soinnillinen bilabiaalinen puolivokaali  = soinnillinen labiodentaalinen puolivokaali j = soinnillinen palataalinen puolivokaali Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018

45 RESONANTIT puolivokaalit
ilmavirta suusta kuten vokaaleissa, ei hankaushälyä likvidat ilmavirta vain nenän kautta ilmavirta kielen laitojen yli katkonainen ilmavirta puolivokaalit nasaalit lateraalit tremulantit m, n l r w, j Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 11/15/2018