AH 10.1.2008 1 Lastensuojelulaki sosiaalityön arjessa 10.1.2008 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö Arja Honkakoski Sosiaalityön kehittämispäällikkö.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Miten lapsen osallisuus toteutuu läheisneuvonpidossa? •Viranomaisten yhteenvedot: keskittyvätkö lapsen tilanteeseen, tulevatko niissä lapsen näkemykset,
Advertisements

PORKKANAPIRTTI PERHEKOTI
Komentajankadun korjausliikkeiden tavoitteet
Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle – palveluiden yhteiskehittämistä Koontia Arvokas elämä –hankkeen poluilta tulevaisuuden kehittämistä varten.
Perhesosiaalityö Kokkolassa
Lastensuojelun dokumentoinnin kehittäminen teemaryhmässä
Väkivaltatyön kokonaisuus ja eri toimijoiden roolit
Sosiaalityö Tornio Saalismaa Seija, Karjalainen Sirpa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
DOKUMENTAATIO JA TIEDONMUODOSTUS
Mitä on lapsen hyvä elämä?
PERHEHOIDON HYVÄT KÄYTÄNNÖT Perhehoitoliitto ry
Perhetyön moninaisuus?
, Vantaa TE-KESKUSTEN JA TOIMINTARYHMIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Toimintaryhmien ja TE-keskusten hyviä käytäntöjä Koulutus Manner-Suomen maaseutuohjelman.
Lastensuojelun asiakkaat (kriteeri: lapsen kasvu/kehitys tai terveys vaarassa, välitön ls-tarve) vanhemman/huoltajan päihteiden käyttö (lapsen hoito vaarantuu,
”Eli sillon lähtee uimahallille ja ui kilometrin”
Varhaiskasvatus monikulttuuriseksi
Neuropsykologin rooli aivovammakuntoutuksen eri vaiheissa
Lapselle hyvä päivä tänään
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
Tuetusta itsearvioinnista Paletti-hanke
Perhetyöntekijä sosiaalityöntekijän työparina lastensuojelutarpeen selvityksessä ja arvioinnissa Lastensuojelun avohuollon ja perhetyön kehittämisyksikköhanke.
Nuorten ryhmätoiminta sosiaalityön työmuotona osana pajatyötä
OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ
projektipäällikkö Anna Ollila1 Anna Ollila projektipäällikkö Seminaari : Aikataulu ja resurssit.
Työntekijän kokemuksia asiakkaan kohtaamisesta jalkautuvassa työssä
MITÄ TIETOA JA OSAAMISTA LASTENSUOJELUTYÖ TARVITSEE? Lastensuojelun tila nyky-Suomessa Helsingin yliopisto Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja.
LATAAMO osallisena yhteisössä. Lataamo -työskentelyn tavoitteet Kuulla ihmisten kokemuksia ja saada uutta tietoa. Tehdä näkyväksi osallisuuden toteutumista.
Sosiaalityön paikka päihdetyössä
Terapeuttinen hevostoiminta voimaantumisen mahdollistajana Tietoisku Mielenterveysmessuilla Ilo Elää Hyvinvointipalvelut
SOSIAALITYÖN LUOKITUKSET KEHITTÄMISTYÖN KOHTEENA
Aikuissosiaalityötä käytännössä Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä ( alkaen) Hanna Tabell
Itäinen perhekeskus, Lapsiperheiden varhaisen tuen palvelut
Aikuissosiaalityötä johtamassa Keski-Suomen aikuissosiaalityön kehittämishankkeen loppuseminaari Perusturvajohtaja Riitta Vanhanen.
KOIVUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1) Mitä arvioidaan? 2) Miten arvioidaan? 3) Tiimityön kehittäminen 4) Yhteistyön tiivistäminen sosiaalityöntekijöiden kanssa.
LASTENSUOJELIJAT KAHDEN EETOKSEN RISTIPAINEESSA ERJA SAURAMA HELSINGIN YLIOPISTO
LASTEN OSALLISUUS MUKSUTEEKIN PÄIVÄKODISSA PYHÄJÄRVELLÄ
1 Lapset ja nuoret lastensuojelun laadun määrittäjinä Maria Kaisa Aula Helsingin yliopisto
Kehittävän asiantuntija-verkostotyön malli TATU – tartu tutkintoon!
1 Lastensuojelun tieto lapsesta Mirva Makkonen Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö.
1 Lastensuojelun tieto lapsesta - Mille tiedolle tuki ja työskentely rakentuu? Tuula Kivistö-Pyhtilä kehittäjä-sosiaalityöntekijä Oulun seudun.
Miksi lasten suojelu hämmentää? mirja satka helsingin yliopisto
Kirsi Nuorsaari ja Jonna Heikkilä
Hoito- ja kasvatustyö lastensuojelun sijaishuollossa - erikoistumisopinnot 30 op Yleisiä tavoitteita Opiskelija jäsentää ja kehittää työtään moniammatillisessa.
Lastensuojelulaki 1§-4§ Julia Koskimies 3B PowerPoint-esitys sisältää:
Teema tarkoittaa:  Elämässä ja arjessa selviytymistä  Hyvinvointia ja terveyttä  Omasta ja muiden turvallisuudesta huolehtimista eri tilanteissa, myös.
PPPR1-hankkeen päätösseminaari Raisiossa.
Perhesosiaalityö  Lastenvalvojien palvelut Johtava sosiaalityöntekijä- lasten- valvoja 3 lastenvalvojaa  Ennaltaehkäisevä perhetyö Johtava perhetyöntekijä.
AIKUISSOSIAALITYÖ OSALLISUUTTA TUKEMASSA Marja Paananen kehittäjäsosiaalityöntekijä.
HEIDI, PÄIVI JA ANU Vammaisasioiden oppimis- verkoston koordinaattorit Mikä Innokylä on? Juha Koivisto.
Pohjois-Suomen Lasten Kaste -hanke Oulun eteläisen alueen osakokonaisuus Sirkka Kiilakoski Toimiva arki, hyvinvoiva lapsi -seminaari.
SOS II Rakenteellinen sosiaalityö Työpaja 1 Tampere
Sarana - Työelämän moniammatillinen oppimis- ja kehittämisareena - sosiaalialan pilotoinnista visioita hyvinvointialalle 4/2010-3/ Helsinki.
Seminaarin kokoava puheenvuoro LasSe –hankkeen päätösseminaari Kehittämispäällikkö Arja Hastrup.
Lastensuojelun perhetyö Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut.
1 Yhdessä voimistuen – laadukasta sosiaalityötä lappilaisille - Sodankylään perustettu sosiaalityön kehittämisyksikkö Kehittämisen painopiste.
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ
Terveyden määritelmät
Lapsen osallisuus sosiaalityössä
Hyvinvoinnin integroidut toimintamallit
Steps – Sharing the European Pathways
Lapsen osallisuus sosiaalityössä
Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus
Kotikäynti osallisuutta edistävänä työtapana vammaissosiaalityössä
LAPE LAPSI – JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMAN KOKONAISUUS
Palveluiden pohjana pärjäävyys – kuinka rakentaa Lapset puheeksi -työhön pohjautuva palvelurakenne? Mika Niemelä.
Työikäisten kuntoutus
LUONNOS (11/17) Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto
Päihde- ja mielenterveyspalveluiden ja aikuisten sosiaalityön teemaryhmän kokous –Tiedotettavat asiat Maakunnan konsernirakenne ja palvelutuotannon.
ERO LAPSIPERHEESSÄ –KOULUTUS tiistaina klo 9-15
Miten sosiaalityöllä tulisi vastata asiakkaiden tarpeisiin?
Esityksen transkriptio:

AH Lastensuojelulaki sosiaalityön arjessa Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö Arja Honkakoski Sosiaalityön kehittämispäällikkö

AH Ajatuksia: mitä tarkoittaa lapsen asialla oleminen?  lapsen erityisyyden tunnistamista ja hyväksymistä aikuisten maailmassa: lapsi omien oikeuksiensa subjektina  lapsen erillisyyden ja vanhemmista / aikuisista riippuvuuden yhtäaikaista läsnäoloa  elämän perustasta huolehtimista, jotta lapsi voi kasvaa turvallisesti ”erityiseksi” aikuiseksi: kasvuolosuhteet, läheiset ihmissuhteet, rakkaus ja rajat  lasten suojelua ja lastensuojelua

AH Lapsen asialla lastensuojelussa?  ketkä kaikki ovat lapsen asialla?  lapsen asia monien, ristiriitaisten tulkintojen kohteena: vanhemmat, suku, sosiaalityöntekijät, muut ammattilaiset, hallinto …  lastensuojelun sosiaalityön ydin lapsen asialla olemisessa: onko se lapsen äänen kuuntelemisessa ja tunnistamisessa? mitä muuta se on?

AH Lastensuojelulain uudistamisen tavoitteet (HE 417/2007) Tavoitteena on  puuttua ongelmiin nykyistä varhaisemmassa vaiheessa  parantaa lapsen ja vanhemman oikeusturvaa  tehostaa ja parantaa viranomaisten välistä yhteistyötä  tehdä lastensuojelun asiakasprosessi selkeämmäksi ja näkyvämmäksi  huolehtia lastensuojelun resursseista

AH Lastensuojelulaki sosiaalityön kehittämisen mahdollistajana Sosiaalityön ydintä:  työ yksilön ja yhteiskunnan ”välimiehenä”: 1) asiakas sosiaalisessa tilanteessa ”välimiehenä”: 1) asiakas sosiaalisessa tilanteessa 2) kaksoisrooli tuen ja kontrollin toteuttajana 3) yksilötyö ja rakenteellinen työ 2) kaksoisrooli tuen ja kontrollin toteuttajana 3) yksilötyö ja rakenteellinen työ  työ on yksilön ja yhteisön suhteeseen kohdistuvaa sosiaalista muutostyötä  sosiaalityö on teoreettisesti perusteltua (tutkittu tieto)  asiakkaan ja työntekijän yhteistyösuhde työvälineenä Lastensuojelulaki Antaa vastauksia siihen: mitä pitää tehdä eli lain hallinta takaa, että asiat tehdään oikein. Tämä on välttämätön, mutta ei vielä riittävä ehto hyvälle lastensuojelutyölle. Vastauksia miksi ja miten kysymyksiin on etsittävä sosiaalityön ytimistä, joihin LsL juuri kiinnittää huomion.

AH Koulutuspäivän tavoitteet, sisältö ja työskentely Tavoitteet:  lain tarkoituksen ja hengen tavoittaminen muutoksen näkökulmasta  lain haasteiden tiedostaminen ja niiden pohtiminen sosiaalityön kehittämisen mahdollisuuksina  uuden lain ”kesyttäminen” sosiaalityön arjen työvälineeksi

AH Lastensuojelulain teemat koulutuspäivän sisältöinä LAPSI Dokumentaatio Päätöksenteko Osallisuus Perhe ja lähiverkosto Kunta lastensuojelun järjestäjänä - ml. sosiaalipäivystys

AH Koulutuspäivän työtapa  Alustukset teemoittain ohjelman mukaan: Sisko Pirilä-Karlström Sisko Pirilä-Karlström Tuula Kivistö-Pyhtilä Tuula Kivistö-Pyhtilä Anna Kärkkäinen Anna Kärkkäinen Mirva Makkonen Mirva Makkonen Sirpa Salmivaara Sirpa Salmivaara Arja Honkakoski Arja Honkakoski  Pöytäporinat ja kysymykset pöytäkunnittain kirjallisesti  Kysymysten jatkokäsittely kehittämisyksikön foorumissa

AH Lastensuojelun kehittämisyksikön toiminnan suunta Eteneminen:  Tavoitteiden täsmentäminen kunta- ja tiimi-kierrosten haastattelujen yhteenvedon pohjalta  Toiminnallisten prosessien sisällöllinen ja ajallinen jäsentäminen kehittämisen kohteiksi valituilla alueilla  Kehittämistoiminnan organisointi: tilan luominen, työnjaot tiimeissä ja tiimien välillä, kehittämistyön johtaminen, tukirakenteet  Kehittäjätiimin (kehittäjä-sosiaalityöntekijät Mirva ja Tuula, projektikoordinaattori Anna ja kehittämispäällikkö Arja) työn sisältö ja työnjaot  Toteuttamissuunnitelman peruslinjaukset ohjausryhmässä (4.2)  yhteinen foorumi 6.2, jossa työstetään ja sovitaan (4.2)  yhteinen foorumi 6.2, jossa työstetään ja sovitaan