Jäämistöoikeuden laskennalliset ongelmat 2013 II Lakiosa Yliopistonlehtori Tapani Lohi

Yleistä lakiosasta Lakiosaoikeus on rintaperillisille ja ottolapsille (ns. vanhat adoptiot) kuuluva oikeus saada vähimmäisosa perinnöstä. Lakiosaoikeutta ei ole: leskellä toisen ja kolmannen parenteelin perillisillä. Lakiosaoikeus antaa suojaa perittävän tekemien testamenttien, lahjoitusten ja henkivakuutusjärjestelyjen varalta.

Lakiosa ja ennakkoperintö: vertailua Järjestelmien yhteisiä piirteitä: Lakiosa- ja ennakkoperintösäännöstö sisältävät samantyyppisen tasausjärjestelmän, jossa laskennallisten lisäysten ja vähennysten avulla eliminoidaan perittävän antamien lahjojen vaikutus. Ennakkoperintö on tärkeä laskennallinen erä sekä PK 6 luvun että PK 7 luvun järjestelmässä.

Ennakkoperintö- ja lakiosasäännöstön eroja Ep-säännöstö tähtää täyteen tasaukseen – lakiosa antaa vain ”vähimmäissuojaa” (lakiosa on puolet perintöosasta). Ep-säännöstö koskee kaikkia perillisiä, lakiosa suojaa vain rintaperillisiä. Ep-säännöstö tahdonvaltaista oikeutta – lakiosasäännöstö pakottavaa oikeutta. Ep-säännöstössä lahjalle annetaan vain perittävän oletettavaa tahtoa vastaava tasausvaikutus: lakiosasäännössä perittävän tahdolla ei ratkaisevaa merkitystä. Testamentti ei vaikuta koskaan lakiosan suuruuteen.

Ep:n ja lakiosan eroja, jatkoa PK 6 luvun ainoa lisäyserä ennakkoperintö, PK 7 luvussa myös suosiolahja, testamenttiin rinnastuva lahja ja ylisuuret henkivakuutusmaksut. Ep-säännöstön avulla annetaan suojaa vain reaalisen jäämistön rajoissa. - Lakiosasäännöstö mahdollistaa puuttumisen myös täytettyihin lahjoihin. PK 6 luvun ep-säännöstö määrittää vain perillisten* välisiä suhteita. – Lakiosasäännöstö ulottaa vaikutuksensa myös sivullisiin: testamentinsaajiin, lahjanlupausten saajiin, täytetyn lahjan saajiin. * Joskus harvoin myös yleistestamentinsaajien

Perintöosa ja lakiosa Usein joudutaan laskemaan erikseen perillisen perintöosa ja lakiosa. Huomaa: lakiosaa ei voida läheskään aina laskea niin että vain puolitetaan perillisen perintöosa. Hyvä etenemisjärjestys: 1) PK 6 luvun säännöksiä ja mahdollista testamenttia soveltamalla selvitetään, mitä kullekin kuuluu perintöosina. 2) Tämän jälkeen lakiosalaskelman avulla kontrolloidaan, täyttääkö kyseinen jakotulos PK 7 luvun vaatimukset.

Perintöosan ja lakiosan ”kollisio” Tilanne: Reaalinen jäämistö ei riitä sekä täysien perintöosien että lakiosien suorittamiseen. - Etusijajärjestys: lakiosaoikeudet toteutettava ensin, vasta sen jälkeen voidaan jäämistövaroja käyttää perintöosien suorittamiseen (näin KKO 1997:70).

Lakiosalaskelman perusteita 1) Lakiosa = reaalinen jäämistö + lask. lisäykset n x 2 n = perillisten tai perillishaarojen lukumäärä 2) Lakiosat lasketaan perilliskohtaisesti. - Hylättävä ajattelutapa: puolet jäämistöstä on lakiosa ja puolet vapaaosa. 3) Laskennallisia lisäyksiä ovat: - ennakkoperintö - suosiolahja, - testamenttiin rinnastuva lahja - ylisuuret henkivakuutusmaksut.

Lakiosalaskelma, jatkoa 4) Laskelmassa perilliseksi luetaan myös jälkeläinen, joka on ”laillisesta syystä” jäävä osattomaksi perinnöstä (PK 7:2). Perinnöttömäksi tehty, perittävän surmannut, testamentin salannut perinnön vanhentumaan päästänyt, perinnöstä luopunut. Perillispiirin supistuminen ei siis johda jäljelle jäävien lakiosan kasvamiseen. Perintöoikeutensa menettäneen perillisen osuus menee siis tavallaan ”vapaaosaan”.

7) Jos P ylivelkainen, reaalinen jäämistö = 0. 6) Lisäykset tehdään täydestä arvosta, vaikka kyse olisi ylisuuresta ennakkoperinnöstä (tai muusta lisäyserästä). 7) Jos P ylivelkainen, reaalinen jäämistö = 0. 8) Huomattava PK 7:7 - Perillisen saama ennakkoluovutus vähennetään hänelle reaalisesti annettavasta määrästä - Lainkohtaan voi vedota kuka tahansa. - Koskee kaikkia laskennallisia lisäyseriä. Vähennykset tehdään vasta perillisen ”täyden” lakiosan määrittämisen jälkeen.

Esimerkki PK 7:7:n soveltamisesta P:ltä jää 1000 €. Rintaperillisiä on kaksi (A ja B). P on antanut A:lle 200 €:n suosiolahjan ja X Oy:lle 600 €:n suuruisen testamenttiin rinnastuvan lahjan. Testamentissaan P on määrännyt kaiken B:lle. A:n asema? Vastaus: A:n lakiosa on ½ x ½ x (1000 + 200 + 600) = 450 euroa. Näin A voi vaatia lakiosaoikeuden nojalla: 450 - 200 = 250 euroa. (B saa suorittaa lakiosan rahana).

Miten PK 7:7:ää EI pidä soveltaa Kuvaus eräästä tenttivastauksesta (edellisen dian tehtävään): 1) Lasketaan perintöosat: p = (1000 + 200) x ½ = 600 2) Ep:n vähennys: Koska A saanut jo ennakkona 200, hänelle kuuluu jäämistöstä vain 400. 3) Lakiosa: A:n lakiosa on puolet edellä mainitusta. SIIS: A voi vaatia lakiosanaan jäämistöstä 200.

Ylivelkaisen jäämistön nollasäännöstä Esimerkki: P:ltä jää omaisuutta 0 € ja velkoja 30 000 €. P on antanut X:lle 20 000 €:n testamenttiin rinnastuvan lahjan. – Lapset A ja B vaativat lakiosiaan. Nollasäännön mukainen lopputulos: lakiosat = 5 000 €.

Nollasäännön puolesta: Nollasääntöä vastaan Se tuottaa rintaperillisille (esimerkissä A:lle ja B:lle) ylikompensaatiota. Jos P olisi jättänyt lahjansa antamatta, lakiosa olisi ollut 0. Nollasäännön puolesta: Sen avulla taataan, ettei P voi velkaantumalla viedä perillisiltään lakiosaoikeutta. Tausta-ajatus: Sen, minkä P onnistunut siirtämään lahjoituksin pois velkojiltaan, täytyy tulla hänen rintaperillistensä hyväksi

Lakiosaoikeuden toteuttamistavat Keinot ensisijaisuusjärjestyksessä: Perinnönjaossa tehtävä lakiosavaatimus. Lakiosailmoitus testamentinsaajalle (PK 7:5.3) - Vapaamuotoinen (”todistettavasti”) - Määräaika 6 kk testamentin tiedoksiannosta. - Huomaa: testamentinsaajalla oikeus suorittaa lakiosa rahana. 3) Lahjanlupausten täyttämättä jättäminen (PK 7:6).

4) Lakiosan täydennyskanne lahjansaajaa kohtaan - Viimesijainen suojakeino - Tuomioistuinasia: pesänjakaja ei voi määrätä täydennystä maksettavaksi. - Täydennyskanne nostettava 1 vuoden kuluessa siitä, kun perillinen sai tiedon a) perittävän kuolemasta ja b) hänen oikeuttaan loukkaavasta lahjoituksesta. - Kuitenkin viimeistään 10 vuoden kuluessa perittävän kuolemasta. - Kanteen nostaminen ei edellytä, että perillinen olisi sitä ennen tehnyt lahjan laskennallista lisäämistä koskevan vaatimuksen. - Täydennyksen saa suorittaa rahana. Itse lahja peräydy.

Tehtävä 18 Vaihe I Lasketaan ensin perintöosat: - Otetaan huomioon A:n saama ep, mutta ei B:n saamaa suosiolahjaa. - Jo päältäpäin nähdään, että A:lle annettu ep on ollut ylisuuri. Jaetaan näin reaalinen jäämistö (8 000 €) tasan B:n, C:n ja D:n kesken (2 667 kullekin). A ei saa mitään.

tehtävä 18 jatkuu Vaihe II Varmistetaan jakotuloksen toteuttamiskelpoisuus laskelmalla perillisten lakiosat. Lo = (8 000 + 6 000 + 10 000) x ½ x 1/4 = 3 000 Havaitaan: lakiosa on suurempi kuin perintöosa. Annetaan siten C:lle ja D:lle jäämistöstä heidän lakiosansa (3 000 kummallekin). A ja B ovat jo lakiosansa saaneet (PK 7:7). Jäljelle jäävät 2 000 käytetään perintöosien täyttämiseen, eli annetaan B:lle (C ja D ovat jo perintöosansa saaneet). Lopputulos: C ja D saavat jäämistöstä kumpikin 3 000 ja B saa 2 000. - A on saanut perintö- ja lakiosansa jo P:n eläessä.

Tehtävä 19 Otetaan kaikki lahjat huomioon laskennallisina lisäyksinä: - Lakiosajäämistö = 44 t + 10 t + 4 t + 5 t + 3 t +14 t = 80 t - Lakiosat = ½ x ¼ x 80 000 = 10 000 / perillinen Tehdään PK 7:7:n mukaiset vähennykset: A: 10 000 – 10 000 = 0 B: 10 000 – 4 000 = 6 000 Huom B:n puolison saamaa lahjaa ei vähennetä! C: Ei vähennyksiä, koska C ei ole itse saanut mitään. D: Ei vähennyksiä, koska D ei ole saanut mitään. Lopputulos: Y ry:n on suoritettava 6 000 + 10 000 + 10 000 = 26 000.

Lakiosa ja aviovarallisuussuhteet Lähtökohtia: Ennen lakiosan määräämistä toimitettava ositus (ainakin laskennallisesti, mieluiten reaalisesti). Ositus toimitetaan ”normaaliin tapaan” Esim. AL 94 §, 94a §, 103.2 § ja 103b § soveltaen. PK 7:3.3:n mukaiset laskennalliset lisäykset tehdään osituksen perusteella määrättyyn jäämistöön. Laskennallisen lisäyksen tekemistä ei estä se, että kyseinen lahja on jo otettu huomioon osituksessa (esim. AL 94a §:n nojalla).

Aviovarallisuussuhteet ja laskennallisen eliminoinnin periaate PK 7:3.3:n mukainen laskusääntö tuottaa joskus ylikompensaatiota Esimerkki: P:ltä on jäänyt omaisuutta 40 000 ja leski L:ltä on sitä 20 000. Perillisiä ovat lapset A ja B. P on antanut A:lle 20 000 €:n suosiolahjan. – B:n lakiosa? Ositus: P:n avio-osa = (40 t + 20t) x ½ = 30 000 Lakiosa = ½ x ½ (30 000 + 20 000) = 12 500. Jos P olisi jättänyt lahjan antamatta, lakiosa olisi ollut: ½ x ½ x ½ x (40 000 + 20 000 + 20 000) = 10 000. YLIKOMPENSAATIOTA?

Ongelman korjaantuminen normaalisti 1) Jos lahjan vaikutukset lesken avio-osaan eliminoitu AL 94 §:n tai AL 94a §:n* avulla, ei ylikompensaatiota synny. P:n avio-osa olisi tällöin 20 000, joten Lakiosa = (20 000 + 20 000) x ¼ = 10 000. * Mahdollista vain ennakkoperintöjen osalta 2) Jos lahjaa ei huomioida osituksessa ja laskettavana on yhteisen rintaperillisen lakiosa, ”ylikompensaatiolle” on hyväksyttävät perusteet. Selitys: Lahja pienentää nyt L:n jäämistöä ja täten myös rintaperillisen lakiosaa L:n jälkeen. – P:n jälkeen saatu ”ylikompensaatio” on täten tavallaan hyvitystä siitä, että lakiosa L:n jälkeen tulee jäämään ”liian pieneksi”.

Todellisen ylikompensaation syntymistilanteet 1) P:n AO-omaisuudesta antaman lahjan vaikutusta L:n avio-osaan ei ole (ainakaan kokonaan) voitu tai haluttu kompensoida osituksessa, JA 2) Määritettävänä on P:n ei-yhteisen rintaperillisen lakiosa Selitys: Kun rintaperillisellä ei ole nyt lakiosaoikeutta L:n jälkeen, hänelle ei tule antaa kompensaatiota L:n avio-osan pienenemisen johdosta.

Ongelman ratkaisukeinoksi tarjottu oikeuskäytännössä ns Ongelman ratkaisukeinoksi tarjottu oikeuskäytännössä ns. puolittamisperiaatetta. KKO 1970 II 13 Perittävän toisesta avioliitosta olevalle jälkeläiselleen antama omaisuus, johon lahjanantajan leskellä oli avio-oikeus, oli edellisestä avioliitosta olevien rintaperillisten lakiosia määrättäessä otettava huomioon vain puolelta arvoltaan. Laskutavan puolesta esitetty perustelu: jos P olisi jättänyt kyseisen lahjan antamatta, sen arvo olisi osituksessa puolittunut. Oikeuskirjallisuudessa kyseiselle prejudikaatille annettu monia erilaisia tulkintoja.

Luennoitsijan kanta: Yleinen sääntö: Tilanteessa, jossa PK 7:3.3:n mukaisen laskutavan noudattaminen antaisi ei-yhteiselle lakiosaperilliselle ylikompensaatiota, lakiosa määrättävä sen suuruiseksi kuin se olisi ollut ilman lahjoitusta. Ratkaisun KKO 1970 II 13 mukaista oikeusohjetta pitää seurata vain näissä rajoissa. Jos P:n antaman lahjan vaikutus lesken avio-osaan on kokonaan eliminoitu ositussääntöjen (esim. AL 94a §) nojalla, on lakiosa laskettava normaaliin tapaan (siis ei puolittamisperiaatetta!) Puolittamisperiaatetta ei pidä soveltaa sellaisenaan myöskään silloin, kun P:n antaman lahjan vaikutus on osittain eliminoitu AL:n ositussääntöjen avulla.

Tehtävä 20 Vaihtoehto a) Lahjaa ei oteta huomioon osituksessa Ositus: P:n avio-osa = (20 000 + 10 000) : 2 = 15 000 Lakiosat: - Lasketaan ensin PK 7:3.3:n osoittamalla tavalla Lakiosa = (15 000 + 10 000) x ½ x 1/3 = 4 166 Lopputuloksen testaus Jos P olisi jättänyt lahjansa antamatta: Ositus: P:n avio-osa = (30 000 + 10 000) : 2 = 20 000 Lakiosa = 20 000 x ½ x 1/3 = 3 333

Määrätään siten C:n lakiosaksi vain 3 333. Tehtävä 20 (jatkuu) Havaitaan, että lahjan normaali huomioon ottaminen tuottaisi C:lle ylikompensaatiota. Määrätään siten C:n lakiosaksi vain 3 333. Samaan lopputulokseen päädytään KKO:n vahvistaman puolittamisperiaatteen avulla: ottamalla lahja huomioon vain puolesta arvostaan (eli tekemällä vain 5 000 €:n lisäys). Lakiosa = (15 000 + 5 000) x ½ x 1/3 = 3 333.

Tehtävä 20 (jatkuu) Vaihtoehto b) Lahja otetaan huomioon osituksessa vastikeperusteena (AL 94 §) Ositus: P L säästöt 20 000 10 000 yht 30 000 vastike L:lle - 10 000 lop. säästöt 20 000

Tasinko: perillisten annettava L:lle tasinkoa 10 000. Tehtävä 20 (jatkuu) Avio-osat L = 20 000 : 2 + 10 000 = 20 000 P:n perilliset = 20 000 : 2 = 10 000 Tasinko: perillisten annettava L:lle tasinkoa 10 000. Lakiosat (PK 7:3.3) Lakiosa = (10 000 + 10 000) x ½ x 1/3 = 3 333 - PK 7:3.3:n mukainen laskutapa ei tuota nyt C:lle ylikompensaatiota. Puolittamisperiaatteen soveltaminen olisi aiheetonta.

Eloonjääneen puolison (L) antama ennakkoperintö lakiosalaskelmissa Lakiosien laskeminen ensin kuolleen P:n jälkeen Lähtökohtana PK 6:1.2 - Mikäli lahja otetaan huomioon perinnönjaossa ennakkoperintönä, se tuntuisi luontevalta huomioida myös lakiosalaskelmassa.

KKO 1998:137 Lesken avio-oikeuden alaisesta omaisuudestaan puolisoiden yhteiselle rintaperilliselle antamaa ennakkoperintöä tai suosiolahjaa ei ollut otettava huomioon määrättäessä lakiosaa ensiksi kuolleen puolison jälkeen. Tulkinta vastaa lain sanamuotoa. PK 7:3.3: ”Pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö…” Kanta koskee myös suosiolahjoja.

KKO:n omaksuman tulkinnan puolesta: Tulkinta turvaa P:n tekemien testamenttien ja lahjoitusten voimassa pysymistä. Kun ennakkoperintö voidaan ottaa huomioon määrättäessä lakiosaa jälkeen elävän L:n jälkeen, sitä olisi aiheetonta huomioida vielä P:n jäämistöä jaettaessa. Tulkinnan haittapuolia: P:ltä ja L:ltä lahjoja saaneet voivat joutua keskenään eri asemaan. Lahjan vaikutuksia ei välttämättä enää pystytä korjaamaan L:n kuoltua. L:n pesä voi olla tyhjä ja lahjansaajakin maksukyvytön.

2) Lakiosien laskeminen L:n jälkeen Jos L:n antamaa lahjaa ei ole otettu huomioon P:n jälkeen toimitetussa jaossa, se tulee ilman muuta huomioida määrättäessä lakiosaa L:n jälkeen. Mikäli taas L:n antama lahja on PK 6:1.2:n tai 6:9.1:n nojalla otettu huomioon jo jaettaessa P:n jäämistöä, sen laskennallinen lisääminen tuottaa rintaperillisille ylikompensaatiota.

Ositus L:n perillisten ja U:n kesken Tehtävä 21 Ositus L:n perillisten ja U:n kesken Avio-osat: (30 000 + 0) : 2 = 15 000 (ns. nollasääntö)* L:n reaalinen jäämistö = 15 000 €. Ongelma: otetaanko L:n A:lle antama lahja huomioon lakiosalaskelmassa? - PK 7:3.3:n sanamuodon valossa pitäisi ottaa. Tämä johtaisi kuitenkin ylikompensaatioon: lahjan vaikutukset perillisten keskinäisissä suhteissa on tasattu jo P:n jälkeen toimitetun jaon yhteydessä. * L:n perillisten mahdollisuutta vedota osituksen sovitteluun (AL 103b §:ään) ei ole nyt huomioitu.

Lakiosan suuruus: ½ x 1/3 x 15 000 = 2 500 euroa/ perillinen. Tehtävä 21 (jatkoa) Luennoitsijan kanta: L:n antamaa ennakkoperintöä ei nyt oteta huomioon lakiosalaskelmassa. Lakiosa määrätään suoraan reaalisen jäämistön (15 000) pohjalta. Lakiosan suuruus: ½ x 1/3 x 15 000 = 2 500 euroa/ perillinen.

Tehtävä 22 Selvennys alkuasetelmaan: - ”P:llä ja L:llä on kummallakin omaisuutta 30 000 euroa.” - Kun L tämän jälkeen antaa ennakkoperintöä 15 000 euroa, on hänellä P:n kuollessa omaisuutta vain 15 000 euroa.

Tehtävä 22 Olennainen ero tehtävää 21: A:n saama 15 000 €:n ennakkoperintö on ollut ylisuuri. Siitä on siten voitu tehdä osituksessa ja P:n jälkeen toimitetussa jaossa vain 9 000 €:n vähennys. Tämä käy ilmi seuraavasta laskelmasta Perintöosalaskelma P:n jälkeen toimitetussa jaossa: p = 30 t + 15t + p, tästä p = 9 000 2x3 Jotta tasapuolisuus rintaperillisten kesken toteutuisi, vähentämättä jätetty 6 000 täytyy ottaa huomioon L:n kuoltua. Lakiosa = ½ x 1/3 x (27 000 + 6 000) = 5 500/ perillinen.

Lesken asumissuojan (PK 3:1a) vaikutus perintö- ja lakiosien määräämiseen Ongelmatilanne: Perittävän jäämistöön kuuluu asunto, johon kohdistuu lesken PK 3:1a:n mukainen elinikäinen hallintaoikeus. Kysymys: otetaanko lesken hallintaoikeutta huomioon, kun lasketaan rintaperillisten perintö- tai lakiosia? Huomioon ottaminen tarkoittaisi käytännössä asunnon arvosta tehtävää – lesken hallintaoikeusrasitusta vastaava - vähennystä. Mallina PerVL 9.3 §:n mukainen vähennys (vähennys lesken iän mukaan 10-60 %)

PK 3:1a (1 ja 2 momentti) Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu. Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.

Aarnio-Kankaan (SJO I) kanta: ei vähennystä Asunto otetaan perintö- ja lakiosalaskelmissa huomioon täydestä arvostaan lesken asumisoikeudesta huolimatta. Samalla kannalla Saarenpää ja Matti Savolainen Kannan puolesta puhuvia perusteita Perintökaaressa ei ole hallintaoikeuden vähentämiseen oikeuttavaa säännöstä. Lainvalmistelussa (1982) nimenomaisesti torjuttiin kanta, jonka mukaan lesken hyväksi tehdyn hallintaoikeustestamentin (PK 12 luku) aiheuttama arvonalennus olisi voitu vähentää lakiosalaskelmassa. - PK 3:1a-oikeuden sisältö PK 12 luvun mukainen, joten torjuva kanta soveltuu myös siihen. Hallintaoikeuden arvostaminen vaikeaa ja epävarmaa (lesken elinikä ei tiedossa ennakolta).

Kilpaileva kanta: lesken PK 3:1a-oikeuden johdosta on tehtävä vähennys Helin 1987, Lohi 1999 ja 2011, Kolehmainen 2012 Argumentteja vähennyksen tekemisen puolesta 1) Lesken PK 3:1a-oikeus pienentää rintaperillisille tulevan asunnon arvoa. Omaisuuden hallinnan saanti lykkääntyy, samoin oikeus asunnosta saatavaan tuottoon ja asunnosta määräämiseen. PK 3:1a-oikeudella tässä suhteessa samantapainen vaikutus kuin millä tahansa jäämistöesineeseen vastikkeetta perustetulla rajoitetulla esineoikeudella. Jos esitetyn kaltainen oikeus olisi saanut alkunsa jo P:n eläessä, se huomioitaisiin ilman muuta arvonmäärityksessä.

vähennyksen tekemisen puolesta (jatkoa) 2) Systemaattinen argumentti Lesken PK 3:1a-oikeus etusija-asemassa rintaperillisten oikeuksiin nähden, joten on luontevaa, että otetaan huomioon myös perintö- tai lakiosia laskettaessa. Vastaavanlainen vaikutus esimerkiksi perittävän veloilla ja leskelle suoritettavalla tasingolla. 3) Vähennyksen tekemättä jättämisestä aiheutuvat ei-toivottavat seuraukset Jos perintö- tai lakiosia laskettaessa jätetään huomiotta jäämistön arvoa tosiasiassa pienentävä PK 3:1a-oikeus, tuloksena epärealistisen suuria perintö- ja lakiosia. PK 3:1a-asunnon osalleen saava voi joutua kohtuuttoman huonoon asemaan perilliskumppaneihinsa nähden.

Esimerkki 1 P:n jäämistön muodostaa 200 000 euron arvoinen, lesken hallintaan jäävä asunto. Rintaperillisiä A ja B. P on antanut A:lle ennakkoperintöä 140 000 euroa. Puolisoilla ei avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Ongelmana perintöosien määrääminen

Jos PK 3:1a-oikeutta ei oteta huomioon: PK 3:1a- esimerkki 1 Jos PK 3:1a-oikeutta ei oteta huomioon: Perintöosat: (200 000 + 140 000): 2 = 170 000 A saa: 170 000 – 140 000 = 30 000 ja B saa 170 000. Lopputulos: Asuntoon perustetaan yhteisomistussuhde (A = 3/20 ja B = 17/20). Jos PK 3:1a-oikeus otetaan huomioon: Oletus: PK 3:1a:n johdosta tehtävä vähennys = 60 000.* Perintöosat = (140 000 + 140 000):2 = 140 000. A saa 140 000 – 140 000 = 0 ja B = 140 000. Lopputulos: B saa asunnon yksin omistuksiinsa. *Vähennys voisi lesken iästä riippuen olla tietysti myös suurempi tai pienempikin

Esimerkki 2 P:n jäämistön muodostaa 100 000 euron arvoinen, 35-vuotiaan lesken hallintaan jäävä asunto. Puolisoilla ei avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Perillisiä A, B ja C. P antanut A:lle ja B:lle 250 000 euron suosiolahjat kummallekin. Ongelmana lakiosien määrääminen. Jos PK 3:1a-oikeutta ei huomioida lakiosalaskelmassa Lakiosa = (100t + 250t + 250t) x ½ x 1/3 = 100 000 Lopputulos: Reaalinen jäämistö (=lesken hallintaan jäävä asunto) riittää C:n lakiosan katteeksi. Ei oikeutta lakiosan täydennykseen.

Jos PK 3:1a-oikeus otetaan huomioon Oletus: Lesken PK 3:1a-oikeuden vuoksi asunnon arvo vain 60 000. Lakiosa = (60t + 250t + 250 t) x ½ x 1/3 = 93 333 Lopputulos: Asunto (60 000) ei riitä C:n lakiosan katteeksi, vaan hänellä oikeus saada lisäksi lakiosan täydennystä yhteensä 33 333. C jää edelleen A:ta ja B:tä huonompaan asemaan, mutta ero ei yhtä silmiinpistävä kuin ensin tarkastellussa laskutavassa.

PK 3:1a-vähennystä vastaan puhuvien argumenttien arviointia Vähennyksestä ei säännöstä laissa Kyse asunnon arvon määrittämisestä, josta ei PK:ssa muutenkaan säännöksiä. Hallintaoikeustestamentteja kohdellaan toisin PK 3:1a-oikeus myös toteuttamisjärjestyksessä aivan eri asemassa kuin testamenttiin perustuva hallintaoikeus. Tämä argumentti siten arvoton. Arvostusvaikeudet ja epävarmuustekijät Arvostusvaikeuksista ei seuraa, että tietty ilman muuta relevantti rasitus jätetään kokonaan huomiotta. Epävarmuutta mahdollista eliminoida omaksumalla arvostuksessa varovainen linja (tehdään hieman pienempi vähennys kuin PerVl 9.3 §:ssa).

Lahjansaajan kuoleman vaikutus lakiosan määräämiseen Ongelmatilanne: Rintaperillinen, jolle P on antanut PK 7:3.3:ssa tarkoitetun lahjan, kuolee ennen P:tä. 1) Otetaanko lahja huomioon lakiosalaskelman lisäyseränä? Lähtökohta: Täytyy ottaa! Muuten lahjansaajan kuolema voisi tehdä tyhjäksi jäljelle jäävien rintaperillisten lakiosaoikeuden. Huomaa: lakiosan täydennysvaatimus käytettävissä myös lahjansaajan kuolinpesää kohtaan!

2) Otetaanko lahja huomioon lakiosan vähennyseränä? Laissa omaksuttu sama perusratkaisu kuin ennakkoperintösäännöstössä. PK 7:7: Sellainen perillisen saama omaisuus, joka on otettava lukuun perintöosaa määrättäessä, luetaan hänen lakiosansa vähennykseksi. Jos lakiosaan oikeutettu perillinen on tullut perilliseksi sellaista omaisuutta saaneen sijaan, on omaisuus vähennettävä hänen lakiosastaan.

PK 7:7:n sijaantulosäännöksen soveltamisesta 1) Lahjansaajalta jäi sijaantuloon oikeutettuja jälkeläisiä Ennakkoluovutuksen arvo vähennetään vastaavalla tavalla kuin PK 6:8.1:tä sovellettaessa. 2) Lahjansaajalta ei jäänyt jälkeläisiä Ongelma: Voidaanko lahjan arvo vähentää saajan sisarusten lakiosista? - PK 7:7:n sanamuoto (”tullut …sijaan”) viittaisi kieltävään vastaukseen . – Asiaa kuitenkin syytä tarkastella esimerkkien avulla.

Rintaperillisten laskennalliset lakiosat: Tehtävä 23 Rintaperillisten laskennalliset lakiosat: Lo = (30 000 + 24 000 + 6 000) x ½ x 1/4 = 7 500 - Tästä Da:n ja Db:n lakiosa on puolet, eli 3 750. Reaaliset lakiosat: Vähennetään C:lle annettu ep hänen lakiosastaan ja D:lle annettu ep (6 000) Da:n ja Db:n lakiosista (3 000 kummaltakin). Lopputulos: A saa 7 500 B saa 7 500 C on jo lakiosansa saanut (7 500 - 24 000) Da ja Db saavat kumpikin 3 750 - 3 000 = 750

Tehtävä 24 Lakiosalaskelma: Lo = (70 000 + 10 000) x ½ x ½ = 20 000 Ratkaisumalli 1: ei vähennetä lahjan arvoa B:n ja C:n lakiosista. - B ja C voivat vaatia kumpikin 20 000 € (siis yhteensä 40 000). Ratkaisumallin 1 testaus: Jos A ei olisi kuollut ennen P:tä, lakiosat olisivat olleet: (70 000 + 10 000) x ½ x 1/3 = 13 333/ perillinen, ja A:n lakiosasta olisi tehty 10 000 euron vähennys. - > SK:n olisi pitänyt suorittaa lakiosina yhteensä 30 000.

- SK:n on suoritettava kummallekin 15 000, eli yhteensä 30 000. tehtävä 24 (jatkoa) Havainto: A:n väliin tullut kuolema heikentäisi ratkaisumallissa 1 testamentinsaajan asemaa. Ratkaisumalli 2: Vähennetään lahjan arvo B:n ja C:n lakiosista. Kummankin lakiosasta tehdään siis 5 000 €:n vähennys. - SK:n on suoritettava kummallekin 15 000, eli yhteensä 30 000. Luennoitsijan kanta: B:n ja C:n lakiosat asiallisesti perusteltua määrittää ratkaisumallin 2 mukaisesti (arg PK 6:8.2). - Tulkinta PK 7:7:n sanamuoto huomioon ottaen epävarma.

Tehtävä 25 Lakiosalaskelma: Lo = (10 000 + 10 000) x ½ x ½ = 5 000 Ratkaisumalli 1: ei vähennetä lahjan arvoa B:n ja C:n lakiosista. - B ja C voivat vaatia kumpikin 5 000 €, siis yhteensä 10 000. (SK jää käytännössä kokonaan ilman omaisuutta). Testaus Jos A ei olisi kuollut ennen P:tä, lakiosat olisivat olleet: (10 000 + 10 000) x ½ x ½ = 3 333/ perillinen, ja A:n lakiosasta olisi tehty 10 000 euron vähennys. - > SK:n olisi pitänyt suorittaa lakiosina yhteensä 6 666.

Ratkaisumalli 2: vähennetään lahjan arvo B:n ja C:n lakiosista. Tehtävä 25 (jatkoa) Havainto: A:n kuolema heikentää ratkaisumallissa 1 testamentinsaajan asemaa. Ratkaisumalli 2: vähennetään lahjan arvo B:n ja C:n lakiosista. - SK:n suoritettavaksi ei jäisi mitään (5 000 - 5 000 = 0). Havainto A:n kuolema heikentää ratkaisumallissa 2 rintaperillisten B ja C asemaa. Ratkaisumalli 3: Määrätään B:n ja C:n reaaliset lakiosat yhtä suuriksi kuin ne olisivat olleet, mikäli A olisi vielä elossa (arg PK 6:8.2). - > siis 3 333 €:n suuruisiksi.

Tehtävässä 25 syytä noudattaa ratkaisumallia 3. Tehtävä 25 jatkoa Luennoitsijan kanta: Tehtävässä 25 syytä noudattaa ratkaisumallia 3. Arvioitaessa ennakkoluovutuksensaajan kuoleman vaikutuksia on mahdollista soveltaa analogisesti PK 6:8.2:n oikeusohjeita. Määrättäessä reaalisia lakiosia on syytä tavoitella tulosta, jossa lahjansaajan kuolema ei heikennä rintaperillisten eikä myöskään sivullisten (testamentinsaajat, toiset lahjansaajat) asemaa.

PK 7:7 ja muut perintöoikeuden menetysperusteet Tilanne: lahjan saanut rintaperillinen menettää perintöoikeutensa muulla perusteella kuin ”ennenaikaisen” kuoleman johdosta. Tällaisia perusteita ovat: - ennakonsaaja on luopunut perinnöstä - ennakonsaaja on menettänyt perintöoikeutensa PK 15 luvun säännösten nojalla (perittävän surmaaminen, testamentin hävittäminen, perinnöttömäksi tekeminen). - ennakonsaaja on jättänyt noudattamatta PK 16 luvussa säädettyjä aikamääräyksiä.

Perintöoikeutensa menettäneeltä jää sijaantuloperillisiä - PK 7:7 soveltuu normaaliin tapaan. 2 ) Perintöoikeutensa menettäneeltä ei jää sijaantuloperillisiä Otettava huomioon PK 7:2.1: Lakiosalaskelmassa perilliseksi luetaan myös jälkeläinen, joka on ”laillisesta syystä” jäävä osattomaksi perinnöstä. Saajaa kohdannut perintöoikeuden menetys ei näin tilanteessa 2 kasvata toisten rintaperillisten lakiosan suuruutta. Lahjan arvon vähentämiseen perilliskumppanien lakiosasta ei ole siten perusteita. Lahja täytyy nytkin ottaa normaaliin tapaan huomioon lakiosalaskelman lisäyseränä.