Yksityisyyden suoja (ja tutkittavien informointi ) Arja Kuula, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto TUTKIMUKSEN EETTISET KYSYMYKSET Yliopistoallianssikurssi, Jyväskylän yliopisto 12.2.2009

Luennon aiheet Yksityisyys lainsäädännöllisesti, kulttuurisesti ja tutkimuksellisesti ymmärrettynä Tutkijoiden ja tutkittavien suhtautuminen aineistojen arkistointiin ja jatkokäyttöön Aineistojen omistus- ja hallintaoikeus

Yksityisyyden suoja – kolme näkökulmaa Lainsäädännöllinen Tutkimuksellinen Kulttuurinen

Yksityisyys oikeuksina ja mahdollisuuksina Mahdollisuus olla erillään muista ihmisistä Oikeus läheisiin ihmissuhteisiin Mahdollisuus liikkua ja toimittaa asioitaan ilman tunnistamista ja valvontaa Oikeus päättää mitä tietoja itsestään antaa ja mihin tarkoitukseen Yksityisyys on suhdekäsite

Tietosuoja Yksityisyyden suoja henkilötietoja käsiteltäessä Turvaa tietojen kohteena olevien ihmisten etuja, oikeuksia ja yksityisyyttä Osa oikeusvaltiota ja oikeusturvaperiaattetta

Henkilötietolaki Henkilötiedolla tarkoitetaan kaikenlaisia luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi Henkilötietojen käsittelyn lähtökohta on tutkittavan suostumus

Velvoitteet Huolellisuus Suunnitelmallisuus, asiallinen peruste tietojen käsittelylle Käyttötarkoitussidonnaisuus

Luottamuksellisuus Niiden lupausten ja sopimusten noudattaminen, mitä tunnisteellisen aineiston käytöstä on annettu tutkittaville tai taholle, joka aineistot luovuttaa Vaitiolovelvollisuuden noudattaminen: tutkittavien yksityisasioista ei kerrota missään tilanteessa ulkopuolisille

Tutkimuksellinen näkökulma Julkinen Näkyvyys (julkiset paikat, kadut, puistot) Ihmiset naamioituvat, eivät paljasta sisintään Yksityinen Omin alue koti ja perhe Ihmiset esiintyvät omana itsenään

Tutkimuksen kontekstissa laajennettu yksityisyys Asiat ja tiedot, jotka kerrotaan henkilökohtaisena kokemuksena (sisältää myös julkisen alueelle kuuluvat kokemukset) Perustuu oletukseen esitetyn, näytellyn väistymisestä: todellisuus, totuus Yksityisyyden määritelmä tutkimuksen yhteydessä laajempi kuin lainsäädännöllisesti Lupaus tunnistamattomuudesta

Kulttuurinen näkökulma Tunnistamattomuudesta nimellisyyteen Jotta johonkin asiaan voi vaikuttaa, se täytyy julkistaa Internet Tosi-tv, erilaiset pärjäämiskisat Muutos yksityisyyden ja julkisuuden rajoissa?

”Arkistointi on epäeettistä” Arkistointi vaarantaa tutkittavien yksityisyyden kunnioittamista ilmentävän eettisen periaatteen noudattamisen (?) Toisen tutkijan katse loukkaa aineistossa esiintyvien tutkittavien integriteettiä (?)

Laadullisen haastattelun erityisyys Tutkittaviin viitataan käyttämällä ilmauksia ”eivät ymmärrä…” “puhuivat todennäköisesti laveammin kuin olivat ajatelleet” “ymmärtävät vain vähän tieteellisestä tutkimuksesta” ”eivät välttämättä ole pystyneet käsittelemään hallitusti haastattelussa esiin nousevia tunteita” ”ovat puhuneet vain minulle luottamuksellisesti” (Natasha S. Mauthner, Odette Parry and Kathryn Backett-Milburn 1998, Odette Parry and Natasha S. Mauthner 2004, Jane C. Richardson and Barry S. Godfrey 2003)

Laadullisen tutkimussuhteen erityisyys Paljastukset, tunteet, ennakoimattomuus, henkilökohtaisuus Mikäli ihmiset ovat sekä tietämättömiä että haavoittuvia, Alkuperäinen tutkija on käyttänyt ihmisiä hyväkseen kerätäkseen aineistoa Laadulliseen haastatteluun kuuluu ajatus huijaamisesta Luottamuksellisuus tarkoittaakin käytännössä aineiston salassapitoa

Tutkittavien näkökulma Jenny Graham, Ini Grewal and Jane Lewis: Ethics in Social Research: the views of research participants. 2007 NatCen. Keskustelut tutkittavien kanssa arkistoinnista

Tutkimussuhteen hallinta Tutkittavat kertoivat, etteivät olleet täysin avoimia, jos eivät pitäneet käsiteltävää aihetta/kysymystä relevanttina tai kokivat sen liian henkilökohtaisena tai tungettelevana Osallistumisen vapaaehtoisuuden korostamista pidettiin tärkeänä, mutta tavallisesti mihinkään kysymyksen ei kieltäydytty vastaamasta (poikkeus lomakehaastattelut) Tietojen suodattamisen strategioina Harhaanjohtava tai epätäsmällinen puhe Asian käsittely yleisellä tasolla Vaivautuneisuuden ilmaiseminen tavalla tai toisella

Tutkittavien suhtautuminen arkistointiin Kysytty lupaa arkistointiin jälkikäteen neljän eri tutkimuksen tutkittavilta Neljä 169:stä tutkittavasta on kieltänyt arkistoinnin Tutkimuksiin osallistuneet olivat halunneet edesauttaa käsiteltävän aiheen tieteellistä tutkimusta ja aineiston arkistointi jatkokäyttöä varten vain vahvisti alkuperäisen toiveen toteutumista

Tutkimushaastattelu Ammatillista työtä: kyse ei ole kahden satunnaisesti kohtaavan yksityishenkilön tapaamisesta Institutionaalista vuorovaikutusta, vaikka haastattelut voivat muistuttaa arkielämän vuorovaikutusta (tutkija on TUTKIJA, vaikka hän olisikin empaattinen ja hyvä kuuntelija) Tutkimushaastattelu on vaihtoa: tutkija saa aineistoa ja haastateltava kuuntelijan, joka on aidosti kiinnostuneen oloinen, eikä vaadi vastaavaa tilaa omille kokemuksilleen

Aineiston omistus- ja hallintaoikeus Julkisrahoitteiset tutkimusaineistot kuuluvat sille organisaatiolle, jonka palveluksessa ollessaan tutkija aineistonsa kerää Suomen Akatemia suosittaa tutkimusaineistojen arkistointia Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon Opiskelija omistaa opinnäyteaineistonsa Poikkeus: tutkimushankkeen yhteydessä kerätyt aineistot kuuluvat hankkeelle, jos a) asiasta on sovittu tai b) opiskelija saa hankkeesta palkkaa

Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston käytännöt Ei tekijyyden juridista arviointia Luovutussopimuksessa tutkimusaineiston hallintaoikeus siirtyy tietoarkistolle Luovuttaja siirtää arkiston kautta käyttöoikeuden muille tutkijoille Moraaliset tekijänoikeudet säilyvät tekijällä: viittausvaatimus käytettyyn aineistoon

Lisätietoa http://www.fsd.uta.fi/ Tutkittavien informointi: fsd.uta.fi/laki_ja_etiikka/keruuohjeet.html Anonymisointi (toistaiseksi vain englanniksi): fsd.uta.fi/english/anonymisation/index.html Tulossa: Tiedonhallinnan käsikirja