Informaatikot Päivi Kanerva ja Minna Toikka

Esitys aiheesta: "Informaatikot Päivi Kanerva ja Minna Toikka"— Esityksen transkriptio:

1 Informaatikot Päivi Kanerva ja Minna Toikka 12.10.2016
Katsaus olemassa oleviin tutkimusdata-arkistoihin – esimerkkinä Aila-palveluportaali (Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto) Informaatikot Päivi Kanerva ja Minna Toikka

2 Mitä on arkistointi? Aineisto avataan muiden tutkijoiden käyttöön jatkokäyttöä varten Kyseessä ovat nimenomaan sähköiset tutkimusaineistot Aineisto tallennetaan data-arkistoon, jossa se kuvaillaan, ja josta muut tutkijat voivat saada sen käyttöönsä Aineiston saatavuutta voidaan tarvittaessa rajoittaa Arkistointi eroaa tavallisesta tiedostojen säilytyksestä ja varmuuskopioinnista siinä, että aineisto kuvaillaan = luodaan tunnisteita, koska ilman kuvailua eli metadataa aineisto on merkityksetön kokoelma tiedostoja, numeroita, merkkejä tai bittejä! aineisto käsitellään muutenkin jatkokäyttöä varten = anonymisointi eli tunnistetietojen hävitys jne. HUOM! Erityisen tärkeää silloin, kun käsitellään henkilötietoja! Arkistosta saa tukea, tietopalvelua, neuvontaa ja ohjausta!

3 Arkistoinnin hyödyt Jälkikäteen tehtynä vaatii jonkin verran aikaa ja vaivaa, ja voi olla huomattavan hankalaa, jos dokumentointia ei ole Käytännössä kuitenkin kuvailun tietoja tarvitaan Aineistosta tehtyihin julkaisuihin Perehdyttäessä uutta tutkijaa aineistoon Omaan jatkotutkimukseen aineistolla

4 Mikä arkisto aineistolle?
Alan omat, vakiintuneet arkistot re3data.org - Registry of Research Data Repositories Tietoarkisto Digitaaliset aineistot, useimmat havaintomatriiseina olevat aineistot pystytään arkistoimaan. Miten aineistot tallentuvat Tietoarkistoon Tietoarkiston aineistonhallinnan käsikirja AILA-palveluportaali Ei tarkkoja tieteenalarajoja, kaikki tutkimus joka liittyy ihmiseen Tietoarkiston kautta aineisto saa kansanvälistä näkyvyyttä, sillä kaikki aineistot kuvaillaan suomeksi ja englanniksi ZENODO - Cernin arkisto tutkimusdatalle Biopankit Biologiset näytteet + niihin liittyvä muu tutkimusaineisto Kielipankki Haastattelunauhat, videotallenteet libguides.utu.fi/tutkimusdata Datan käyttäminen ja säilyttäminen –välilehti Tutkimusdatan säilyttämisellä varmistetaan se, että data on tulevaisuudessakin löydettävissä, ymmärrettävissä ja käytettävissä. Pelkästään varmuuskopioimalla tutkimusdataa sisältävät tiedostot datan säilymistä käytettävänä ei voi taata. Valittaessa  tutkimusaineistojen säilytyspaikkaa on otettava huomioon kunkin tieteenalan erilaiset käytännöt, jotka ovat peräisin niiden toisistaan poikkeavista tutkimus- ja julkaisuperinteistä.  Yleisesti tutkimushankkeissa (mm. ERC, Horizon2020) suositellaan tieteenalakohtaisten julkaisukanavien ja -arkistojen käyttöä silloin kun niitä on tarjolla. Niissä aineistot saavat oikean kontekstin ja sopivan rakenteen. Arkistoa valittaessa on kuitenkin syytä kriittisesti tarkastella, palveleeko arkisto riittävän hyvin avoimuutta ja uudelleenkäyttöä. Kun haluaa huomioida aineiston tallentamisen myöhemmin Tietoarkistoon, kannattaa perehtyä aineistonhallinnan käsikirjan ohjeisiin   Tietoarkiston aineistonhallinnan käsikirjassa on ohjeita niin kvantitatiivisen kuin kvalitatiivisenkin aineiston anonymisointiin Tietoarkisto ottaa vastaan aineistoja, jotka se pystyy dokumentoimaan DDI metadata -formaatilla. Useimmat havaintomatriiseina olevat aineistot pystytään arkistoimaan. Arkistointiprosessista saa käsityksen tästä blogikirjoituksesta Vaikka rahoittajat korostavat aineistojen ’avaamista’ ja ’julkaisemista’, Tietoarkistoon arkistoiduista aineistoista julkaistaan pääasiassa vain kuvailutiedot (esim. ) Itse datatiedostot saa käyttöönsä rekisteröitymällä Tietoarkiston asiakkaaksi. Aineiston voi asettaa määräajaksi myös luvanvaraiseksi, mikä tuntuu olevan terveys- ja lääketieteissä yleinen käytäntö. Tietoarkiston kautta aineisto saa kansanvälistä näkyvyyttä, sillä kaikki aineistot kuvaillaan suomeksi ja englanniksi. Kun ulkomainen tutkija tilaa aineiston, aineistosta tuotetaan Tietoarkistossa englanninkielinen versio. Vuonna 2015 Tietoarkiston aineistoja toimitettiin yhteensä 93 organisaatioon (2014: 82), 53 organisaatioon Suomeen ja 40 organisaatioon ulkomaille. 9 prosenttia rekisteröityneiden asiakkaiden aineistotoimituksista meni ulkomaille (2014: 12 %, 2013: 21 %). Englanninkieliseen hakemukseen perustuvia toimituksia oli yhteensä 25 prosenttia (2014: 21%).

5 Kysymyksiä? Kommentteja?
Kiitos!