Yhteisöllinen kirjoittaminen Lukuintoa Jyväskylässä 23.10.2014 Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Esittelemme pedagogisen design-tutkimuksen periaatteita, joita olemme hyödyntäneet yhteisöllisen kirjoittamisen työtavan kehittämisessä.

Sisältö Pedagogisen mallin taustaa Yhteisöllisen kirjoittamisen vaiheet Käytännön kokemuksia ja tutkimustuloksia Kysymyksiä ja keskustelua Käytännön kokemukset: aikaisemmat tutkimustuloksemme

Mallin luominen ja testaus Arviointi-vaihe Kokoava mallinnus Design-tutkimuksen eteneminen Alustava tutkimus Mallin luominen ja testaus Arviointi-vaihe Kokoava mallinnus (Van den Akker 2007) Yhteisöllinen kirjoittaminen Design-tutkimus on tutkimuksellinen lähestymistapa, jolla on pragmaattinen tutkimusorientaatio. -Suunnitellut pedagogiset interventiot Etenee syklisesti Teoriaa kehittävä Tavoitteellinen kehittämistyö Nienke Nieveen(2007) mukaan se on systemaattista tutkimusta, jossa analysoidaan, kehitetään ja arvioidaan pedagogisia interventioita tai pyritään ratkaisemaan koulutukseen liittyviä ongelmia sekä luomaan tutkimukseen perustuvia ja arvioituja malleja tai periaatteita. Se soveltuu erityisen hyvin myös opetussuunnitelmatutkimukseen. Oppimiseen liittyvää design-tutkimusta voi luonnehtia seuraavasti tapahtuu käytännössä niissä oppimisympäristöissä, joissa oppimista tapahtuu sisältää useita kompleksisia muuttujia pyrkii toistuvin tutkimuksin selvittämään tutkittavan ilmiön piirteitä kokonaisuudessaan sallii varovaisetkin kokeilut ja tutkimusjärjestelyt keskustelee säännöllisesti osallistujien kanssa tutkittavasta ilmiöstä ja mallin kehittämisestä tarkastelee ilmiötä eri suunnista ja kehittää mallia käytännössä hyödyntää osallistujien tietoja ja taitoja mallin kehittämisen eri vaiheissa Design-tutkimus pyrkii 1.) kiinteästi kytkemään interventiot ja teorianmuodostuksen, 2.) kehittämään uutta teoriaa eikä vain todentamaan jo olemassa olevaa sekä 3.) tutkimaan eritavoin mitattaviakin ilmiöitä… Meidän lähtökohtanamme oli pitkä kokemus lukemisen ja kirjallisuuden opetuksen yhteisöllisistä sovelluksista, tutkimustulokset suomalaisoppilaiden heikentyneistä kirjoitustaidoista, kapea-alaisesta medioiden hyödyntämisestä koulussa ja koulun yhteisöllisyyden tarpeesta. 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 3.-5. lk 3.-5. lk 2008- 2009- 2010- 2011- 2012- 2013- 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Sosiokulttuurinen oppimiskäsitys (Vygotsky; Lave & Wenger; Hakkarainen, Lonka & Lipponen) yksilö yhteisön jäsenenä ja toimintaan osallistuvana toimijana toisilta oppiminen, lähikehityksen vyöhyke läpinäkyvyys tasavertaisen aseman saavuttaminen yhteisössä

Kirjoittamisen teoriat (Ivanič 2004; Luukka 2004; Svinhufvud 2007) Kirjoittamisen oppimisen teoriat voidaan jakaa niihin, jotka suhtautuvat teksteihin joko tuotteina tai prosesseina. Toisaalta kirjoittaminen voidaan nähdä sekä yksilöllisenä taitona että yhteisöllisten kirjoittamistapojen hallintana.

Genrepedagogiikka eri tekstilajeja edustavien tekstien lukeminen, analysointi ja kirjoittaminen sosiaalisuus ja funktionaalisuus lukemista, kirjoittamista ja kielitietoa ei eroteta toisistaan tavoitteena arkielämän tekstien hallinta

Havaintoja tekstikäytänteistä Koulun tekstikäytänteet sosiaalistavat koulun omiin käytänteisiin. Oppilaiden vapaa-ajan tekstikäytänteet kohdistuvat uusmediaan. (Luukka ym. 2010.) Ympäristön monimediaistuminen luo uusia tekstien kanssa toimimisen tapoja.

Käsitteitä pohdittavaksi laajentunut tekstikäsitys yhteisölliset tekstikäytänteet monilukutaito Opettajan käsitys kielestä ohjaa hänen pedagogisia ratkaisujaan lukemisen ja kirjoittamisen taitoja opetettaessa. Nämä käsitykset eivät ole muuttumattomia. Esimerkiksi kirjoittaminen voidaan nähdä karkeasti jaettuna teknisenä taitona tai vastakohtaisesti ensisijaisesti luovana toimintana.  Opettamistilanne on täysin erilainen, jos lähtökohtana on jompi kumpi mainituista ääripäistä.  Joskus on aiheellista kysyä, vastaako oma opettaminen sitä käsitystä, mikä itsellä on kirjoittamisesta tai oppimisesta yleensä. Mielenkiintoisen perspektiivin kirjoittamiseen tuo myös omien kouluaikaisten kirjoittamistilanteiden muisteleminen ja vertaaminen niitä siihen, miten itse tänä päivänä toteutamme kirjoittamisen opetusta koulussa. Todennäköisesti useimpien varttuneimpien opettajien kohdalla muutos on varsin selvä. Kirjoittamisen prosessinomainen luonne on ollut esillä 1980-luvulta alkaen jolloin kirjoittamisen opetukseen tuotiin uutena työmuotona prosessikirjoittaminen.  Työtapaa on pidetty kouluopettamisen suurena mullistuksena. (vrt. Svinhufvud 2007, 33–36; Ivanič 2004; Linna 2004, Luukka 2004.) Prosessikirjoittamisessa työ jaetaan sarjaksi erilaisia työskentelyvaiheita ja tekstin työstämiseen voivat osallistua myös oppilastoverit esimerkiksi palautteen antajina tietyissä vaiheissa. Tekstinkäsittelyohjelmien käytön yleistyminen kouluissa edisti prosessikirjoittamisen käyttöä työtapana, kun tekstin muokkaaminen tuli aikaisempaa helpommaksi. Lukeminen ja kirjoittaminen ovat tärkeitä oppimisen alueita myös siksi, että ne ovat edellytyksenä muiden koulussa opetettavien aineiden oppiskelulle. Käsitys lukemisen ja kirjoittamisen merkityksestä kouluopetuksessa ja ihmisen yhteiskunnassa tarvitseman taitona on muuttunut aikojen kuluessa. Kulju ja Mäkinen (2010) tiivistävät ne aina 1900-luvulle saakka tiedollisiksi kyvyiksi, joita pyrittiin koulun kontekstissa välittämään kaikille oppilaille. Sittemmin lukemisen ja kirjoittamisen keskeiseksi käsitteeksi on noussut tekstiaidot (literacy), jonka merkitys laajenee yhteisöllisten ja kulttuuristen tekstikäytänteiden hallintaan. Kulju ja Mäkinen (2010, 114) tähdentävät, että nykyisen tekstitaitojen opetuksen pitäisi pyrkiä rakentamaan oppilaiden kokemuksellista ja vuorovaikutteista suhdetta kielen, oppiaineksen ja heitä ympäröivän kulttuurin välille. Tarnanen (2010, 154) tutkimuskumppaneineen kysyy, missä määrin kouluissa luodaan sellaisia oppimisympäristöjä, joissa otetaan huomioon tiedon dynaaminen ja yhteisöllinen luonne sekä moninaistuvat mediaympäristöt erilaisine teksteineen ja toimintatapoineen. He pitävät erityisen tärkeänä koulun kykyä tunnistaa ja tunnustaa oppilaiden vapaa-ajan tekstikäytänteet, ja niihin liittyvien tekstitaitojen opettaminen uusmediaisissa toimintaympäristöissä. Näemme koulun tekstikäsityksen laajentamisen suurena haasteena. Tekstitaitojen opiskelu pitää ulottaa mm. uusmedian hyödyntämiseen siten, että ne toimivat todellisina toimintaympäristöinä eikä ainoastaan tekstien sijoituspaikkana. Meitä kiinnostaa erityisesti se, kuinka lähestymme tätä haastetta nuorempien koululaisten kanssa. Yhteisöllisessä oppimisessa oppimisyhteisön jäsenet osallistuvat oppimistapahtumaan tasavertaisesti. He hyödyntävät eri tavoin älyllisiä osa-alueita ja niihin liittyviä tehtäviä. Tämä eroaa sellaisesta yhteistoiminnallisen oppimisen ajatuksesta, jossa painottuu ulkonainen työnjako. Näemme, että yhteisöllisyyden tavoitetta kohti päästään tarkoin harkittuja yhteistoiminnallisia opetusmenetelmiä käyttämällä. Eli työtehtäviä ei vaan jaeta, vaan yksilöiden osaaminen pyritään yhdistämään tavoitteeseen pääsemiseksi.

Yhteisöllinen kirjoittaminen (Collaborative Writing Model, CWM) 1. Tutustuminen työtapaan ja aiheeseen 2. Tekstin lukeminen ja tutkiminen 3. Kirjoitustehtävän antaminen ja mallintaminen 4. Tunnuspiirteiden avaaminen 5. Kirjoittaminen pienryhmissä 6. Muokkaaminen 7. Esittäminen ja julkaiseminen 8. Arviointi Tutkittava ilmiö on rakentunut malliksi puolivalmis tulos tuodaan näkyville altistetaan keskustelulle ja arvioinnille hyödynnetty opetuksen lisäksi esimerkiksi valtakunnallisessa opetussuunnitelmatyössä raportointi, julkaisut konferenssit koulutus, opetusharjoittelun ohjaus kirja 9

Yhteisöllinen kirjoittaminen tukee seuraavia tavoitteita oppilaan kiinnostuminen omasta kielestään kielen käsitteiden oppiminen aktiivinen ja eettisesti vastuullinen osallistuminen yhteisön toimintaan Kirsi-Liisa: Literature is one of the most overarching ways to bring different kinds of pupils together to share their thoughts, ideas and questions with each other. The current system in Finland does not support collaborative methods of studying at school enough. The objective of our presentation is to examine collaboration in writing. Collaborative writing aims to help the pupil to become interested in one's own language and interaction, to learn concepts of language and to become an active and ethically responsible actor in the society. We will clarify the process of collaborative writing in groups but first we try to expound our theoretical bases.

Päätelmät Design-tutkimus soveltuu pedagogiseen kehittämistyöhön. Oppilaiden osallisuus ja yhdessä toimiminen voi olla osa kouluarkea. Yhteisopettajuus tukee opettajan ammatillisuutta. Yhteisopettajuus vaatii yhdessä pohdittuja käsityksiä kasvatuksesta, oppimisesta ja opettajuudesta.

Kirjallisuutta Atjonen, P. 2007. Hyvä, paha arviointi. Eettisiä kysymyksiä arvon antamisesta. Brownlie, F. 2008. New trends in RWCT in Clobal Perspective. Jyrkiäinen, A. & Koskinen-Sinisalo, K-L. 2012. Collaboration in writing. In (Ed. A. Kelly, B. Dwyer, G. Mehiga & G. Watson) Creating multiple pathways to powerful Literacy in Challenging Times. Reading Association of Ireland, 84-92. (Open Access) Jyrkiäinen & Koskinen-Sinisalo 2010. Prosessiarviointi opettajan, oppilaan ja vertaisryhmän työvälineenä. www.edu.fi Varis, M. 2010. Genren mahdollisuudet lukemisen ja kirjoittamisen opetuksessa. Kasvatus 2 / 2010.