Järjestötoiminnalla ihmisoikeuksia rakentamassa Studia Generalia, HUMAK Helsinki 21.11.2014 Liisa Kauppinen

Luennon sisältö Järjestötoiminnan merkitys Kokemuksia ihmisoikeustyöstä CRPD valmistelu, tulokset Uutta ajattelua – hyvän elämän rakennusaineet Mitä meillä ja muualla nyt tapahtuu Tulevaisuus

Järjestötoiminnan merkitys Viittomakielen saaminen maamme perusoikeuksiin ei olisi koskaan toteutunut ilman Kuurojen Liittoa, eivät myöskään maininnat viittomakielestä lainsäädännöissä Viittomakielen ja muiden kuurojen oikeuksien saaminen YK:n ihmisoikeussopimukseen, Vammaisten oikeuksia koskevaan yleissopimukseen (CRPD) ei olisi toteutunut ilman Kuurojen maailmanliittoa (WFD)

Järjestötoiminta, kansalaisten ”ääni” Kansalaisjärjestöt, vammaisjärjestöt YK:ssa Suomi tukee kansalaisvaikuttamista, YK:n Post- 2015 agenda, demokratiakehitys Mitä tapahtuu maissa, joissa vastustetaan tai ei ole järjestötoimintaa Tärkeät kumppanit edunvalvontatyössä

Kokemukset ihmisoikeustyöstä Ihmisoikeussopimukset, valmistelujen historiaa, toimeenpano, raportointi, seuranta Miksi tarvittiin YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimus (CRPD), aikaisemmat YK:n suositukset ja julistukset ja niiden merkitys WFD:n osallistuminen CRPD valmisteluun Suomen vaikutus sopimuksen sisältöön Työ Suomessa ennen CRPD ratifiointia

CRPD syntyprosessi, valmistelut v. 2001 - 2006 YK:n yleiskokouksen päätös – Ad Hoc komitean asettaminen Sopimuksen syntyyn vaikuttaneet syyt, miksi tehtiin Kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet täysimääräisesti vammaisille henkilöille, synnynnäisen arvon kunnioittaminen, vrt kaikki ihmisoikeussopimukset – ei uusia oikeuksia Yleissopimus = oikeudellisesti sitova ratifioinnin jälkeen WFD:n tavoitteet Luonnoksen valmistelu Vammaisjärjestöjen (IDA, Caucus) yhteistyö

Esimerkkejä prosesseista Kielen määritelmä – artikla 2 Viittomakielen ammatillinen tulkkaus, artikla 9 Ilmaisuvapaus ja tiedonsaanti, artikla 21 - tunnustamalla ja edistämällä vk käyttöä Opetus, artikla 24 - Viittomakielen käyttö opetuksessa - Kuurojen yhteisön kielellinen identiteetti Kulttuuri, artikla 30 - Viittomakielen ja kuurojen kulttuurin tunnustaminen ja tuki, kieli-identiteetin tunnustaminen, artikla 30

Uutta ajattelua CRPD:ssä ”Erilaisuuden kunnioittaminen ja vammaisten henkilöiden hyväksyminen osana ihmisten monimuotoisuutta ja ihmiskuntaa” Artikla 3 (d) Itsemääräämisoikeus, vapaus tehdä omat valinnat, riippumattomuuden kunnioittaminen, art. 3 (a) Vammaisten asioiden valtavirtaistaminen erottamattomaksi osaksi kestävän kehityksen strategioita Vammaisten lasten kykyjen kunnioittaminen, oikeus säilyttää identiteetti, art. 3 (h) ”Universal Design”, kaikille sopivien tuotteiden, palvelujen, ohjelmien ja ympäristöjen kehittäminen Lääketieteellisestä näkökulmasta ja holhouksesta ihmisoikeusnäkökulmaan ja vammaisten kunnioittamiseen

Kuka on vammainen Vammaisten oikeuksien sopimuksessa ei ole määritelty kuka on vammainen, esim. kuka on vaikeavammainen Sopimuksen johdannossa (e) lukee: ”…vammaisuus on kehittyvä käsite, vammaisuus on seurausta asenteista ja vammaisten henkilöiden ja ympäristön välisistä esteistä…” Artikla 1:n mukaan ”…vammaisiin kuuluvat henkilöt, joilla on erilaisia esteitä osallistua täysimääräisesti yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa” Sopimus myöskin kehottaa tunnustamaan vammaisten henkilöiden moninaisuuden , johdanto (i)

Miten CRPD näkee kuurot ihmiset Sopimuksessa tunnustetaan kuurot kieli- ja kulttuuriryhmänä seuraavasti (valtiot toteuttavat): - ”Tunnustamalla viittomakielet ja edistämällä sen käyttöä”, Art. 21 (e) Helpotetaan viittomakielen oppimista ja kuurojen yhteisön kielellisen identiteetin edistämistä Art. 24 (b) ”…. Opettajalla on tarvittava (engl qualified) viittomakielen taito (myös kuuroja opettajia), Art.24.4 ”…. Yhdenvertaisesti oikeus erityisen kulttuuri- ja kieli-identiteettinsä, kuten viittomakielten ja kuurojen kulttuurin tunnustamiseen ja tukeen…” Art. 30.4 Sopimuksen merkitys kuuroille kokonaisuudessaan, kuurot osana vammaisliikettä

Sopimuksen haasteet Suomelle Viittomakielen käytön edistäminen esim. lapsiperheille ei useimmiten suositella viittomakielen käyttöä Onko kouluilla ja oppilailla ei ole yhteyksiä kuurojen yhteisöön vrt. kielellinen identiteetti Opetuksentaso vaihtelee, ei viittomakielisiä opettajia Osallistava opetus , (engl. Incluusio) - osallistavan opetuksen edellyttämät järjestelyt – esteetön vuorovaikutteinen ympäristö, toteutuuko Muut haasteet

Miksi kuurojen yhteisön kielellinen identiteetti on tärkeä? Maissa, joissa kuurot voivat käydä koulua, on kuurojen yhteisö yleensä kaksi- tai monikielinen Jos lapsilla on yhteyksiä kuurojen yhteisöön, niin he voivat saada mallin miten kuurot käyttävät kieliä eri tavoin elinympäristössään, jatko-opiskelussa, työelämässä, asioinnissa, palvelujen käytössä, politiikassa, yhteistyössä muiden kanssa, saada vertaistukea, osallistua (leirit, urheilu, seurakunta, teatteri ym) ja oppia edistämään oikeuksia yhdessä muiden kanssa Kuurojen kulttuuri on elämäntapa – peritty viisaus toimia visuaalisesti, tietää ratkaisut ja keinot elää täysipainoista elämää - voimaantua.

Tilanne tänään CRPD:n ja lisäpöytäkirjan ratifioineet maat - 151 ratifioinut sopimuksen, 85 lisäpöytäkirjan WFD:n ihmisoikeuskoulutus CRPD komitean työ ja raportointi Suomen ratifiointiprosessi ja seurannan toteuttaminen kotimaassa

Kuurojen tilanne maailmalla 90 % kuuroista ei ole koskaan käynyt koulua Maissa, joissa kuuroja on opetuksen piirissä, viittomakielen käyttö ei ole sallittua Monissa valtioissa ei ole viittomakielen tulkkeja tai on vain pari tulkkia Satunnaisia oikeuksia – TV:ssä vk-uutiset Vammaisten oikeuksien sopimus ratifioitu, mutta kansa, viranomaiset, kuurot eivät tunne sisältöä, oikeudet eivät toteudu Eurooppa ja pohjoismaat edelläkävijöitä

Tulevaisuus YK:n Post-2015, kestävän kehityksen agenda huomioi vammaiset YK:n erityisjärjestöjen ohjelmat ja rahoitus WFD:n, aluesihteeristöjen ja kansallisten kuurojenliittojen painopisteenä ihmisoikeudet Samoja päämääriä edistävät yhteistyökumppanit International Disability Alliance, IDA, ICCA, yliopistot Kotimaassa: FIDIDA, ABILIS, VANE, Vammaisfoorumi, Ihmisoikeusinstituutti ja moni muu Tarvitaan vielä yhteinen strategia

Järjestöt ihmisoikeuksia rakentamassa Ihmisoikeustyö tulee korostumaan ja lisääntymään tulevaisuudessa. Tehtävänä on muuttaa asenteita, lakeja, ohjeita, tuotteita, palveluja, elinympäristöjä kaikille sopiviksi. Yhteistyöllä rakennetaan hyvät ja esteettömät elinympäristöt kaikille Suomessa ja muualla