Mitä itsemääräämisoikeus tarkoittaa Sinulle itsellesi ja toisaalta mitä se tarkoittaa asiakkaillesi tai potilaillesi. Minkälaisena näet sen tuolla horisontissa,

Esitys aiheesta: "Mitä itsemääräämisoikeus tarkoittaa Sinulle itsellesi ja toisaalta mitä se tarkoittaa asiakkaillesi tai potilaillesi. Minkälaisena näet sen tuolla horisontissa,"— Esityksen transkriptio:

1 Mitä itsemääräämisoikeus tarkoittaa Sinulle itsellesi ja toisaalta mitä se tarkoittaa asiakkaillesi tai potilaillesi. Minkälaisena näet sen tuolla horisontissa, tulevaisuudessa? Artikloista arkitodellisuuteen YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus

2 LUENNON SISÄLTÖ Mitä ihmisoikeudet tarkoittavat?
Mikä on ihmisoikeussopimus? Sopimuksen synty ja ratifiointi Sopimuksen yleisesittely Tärkeimmät artiklat Mistä saan lisätietoa?

3 MITÄ IHMISOIKEUDET TARKOITTAVAT?
MITÄ IHMISOIKEUDET TARKOITTAVAT? Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan ihmisille erityisen tärkeitä tai perustavanlaatuisia oikeuksia, jotka kuuluvat kaikille ihmisille ja ovat siksi sekä yleisiä että luovuttamattomia. Ei voida ottaa pois julkisen vallan päätöksellä. Kukaan ei voi luopua oikeuksista edes omalla päätöksellään.

4 SOPIMUKSEN SYNTY JA VOIMAANTULO
YK:n yleissopimus hyväksyi yhdessä neuvotellun sopimuksen Jokainen valtio hyväksyy erikseen sopimustekstin allekirjoittamalla sopimuksen. (Suomi ) Eduskunta hyväksyi sopimuksen voimaansaattamista koskevan lain 373/2015 ja tasavallan presidentin vahvisti sen Ratifiointi tapahtui tallettamalla ratifiointiasiakirjat YK:n pääsihteerin huostaan, jolloin Suomi lopullisesti sitoutui sopimukseen. Sopimus tuli Suomessa voimaan

5 MITÄ RATIFIOINTI TARKOITTAA?
Sopimus on laintasoisena voimassa Suomessa. Se on elävä ja kehittyvä instrumentti. Se velvoittaa soveltajia. PL 22 §: Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Kehittyneiltä valtioilta vaaditaan enemmän.

6 NÄKÖKULMAN MUUTOS Vammaissopimus tuo ihmisoikeusnäkökulman vammaisten ihmisten kohteluun ja palveluihin. Sopimus edellyttää suuria muutoksia asenteisiin ja siihen tapaan, kuinka vammaisten ihmisten tarpeisiin vastataan. Lääketieteellisestä mallista kohti ihmisoikeudellista mallia Ihmisoikeudellisessa mallissa yksilöitä tuetaan, jotta heistä tulee yhteisöidensä aktiivisia kansalaisia.

7 SOPIMUKSEN YDINKOHDAT (prof. Gerald Quinn 2012)
Objektiivisesti määriteltyjen tarpeiden täyttämisestä kohti subjektiivisten oikeuksien käyttämistä Holhoavasta toimintatavasta vuorovaikutteiseen toimintamalliin, jossa vammainen ihminen tekee itse päätöksiä Voimaantuminen – kohti yksilön valinnanvapautta, itsenäisyyttä ja osallisuutta (ei vain suojaa, ruokaa, hoitoa)

8 SOPIMUKSEN SISÄLTÖ Sopimuksessa on 50 artiklaa.
Artikloita 1-9 sovelletaan läpileikkaavasti koko sopimukseen: Sopimuksen tarkoitus Määritelmät Yleiset periaatteet Yleiset velvoitteet Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Vammaiset naiset Vammaiset lapset Tietoisuuden lisääminen Esteettömyys

9 TARKOITUS (artikla 1) ”Edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista.” Täysimääräinen yhdenvertaisuus kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla Ihmisoikeuksien edistäminen Tulevaisuuteen suuntautuva aktiivinen toiminta, esim. koulutus, ohjaus, neuvonta, tiedonjako, asenteisiin vaikuttaminen Suojelu Valtion suora ja välillinen suojeluvelvoite oikeuksien loukkauksia vastaan. Myös ei-valtiollisten toimijoiden oikeuksien loukkaukset. Ihmisoikeuksien takaaminen Valtion tehtävä tosiasiallisia toimia, jotta täysimääräiset ja yhdenvertaiset ihmisoikeudet varmistetaan Edistettävä taattuja oikeuksia sekä tarkoitusperien toteutumista Vaatii riittäviä resursseja

10 VAMMAISUUDEN KÄSITE (artikla 1)
Vammaisuus on seurausta sellaisesta vuorovaikutuksesta vammaisten henkilöiden ja ympäristöstä sekä asenteista johtuvien esteiden välillä, joka estää täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaisuus on kehittyvä, muuttuva käsite Vammaisuuden kattaminen mahdollisimman laajasti ottaen huomioon myös yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset Lähtökohtana oltava henkilön suhde ympäröivään yhteiskuntaan, ei diagnoosipohjainen määrittely Lähtökohta myös Suomen vammaispolitiikassa.

11 KÄSITTEET (artikla 2) Sopimus käsittelee monia aiheita eri elämänalueilta. Sen alussa on määritelty käsitteet, joiden samanlainen ymmärtäminen helpottaa sopimuksen tulkintaa. Käsitteitä: kieli, syrjintä, kohtuullinen mukauttaminen, kaikille sopiva suunnittelu

12 YLEISET PERIAATTEET (artikla 3)
Henkilön synnynnäisen arvon, yksilöllisen itsemääräämisoikeuden, mukaan lukien vapaus tehdä omat valintansa, ja riippumattomuuden kunnioittaminen Yhdenvertaisuus (Tähän liittyy oikeus kohtuulliseen mukauttamiseen, joka edellyttää toimintaympäristön mukauttamista siten, että kaikki voivat toteuttaa ihmisoikeuksiaan yhdenvertaisesti.) Täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan

13 …YLEISET PERIAATTEET Erilaisuuden kunnioittaminen ja vammaisen henkilöiden hyväksyminen osana ihmisten monimuotoisuutta ja ihmiskuntaa Mahdollisuuksien yhdenvertaisuus Esteettömyys ja saavutettavuus (kommunikaation mahdollistaminen eri keinoin)

14 …YLEISET PERIAATTEET Miesten ja naisten välinen tasa-arvo
Vammaisten lasten kehittyvien kykyjen ja sen kunnioittaminen, että heillä on oikeus säilyttää identiteettinsä Sopimusta tulee lukea ja tulkita kokonaisuutena, koska oikeudet ja velvollisuudet liittyvät toisiinsa.

15 YLEISET VELVOITTEET (artikla 4)
Syrjivät määräykset, tavat ja käytännöt tulee muuttaa tai poistaa. Valtion suora vastuu velvoitteiden toteuttamisesta. Valtiolla lisäksi huolellisuusvelvoite eli vastuu myös ei-valtiollisten toimijoiden aktiivisista toimista ja mahdollisista laiminlyönneistä. Ulottuu myös toimenpiteisiin, jotka valtio on jättänyt toteuttamatta, vaikka sen olisi pitänyt ymmärtää toimen tarpeellisuus oikeuksien toteutumiseksi. Toimenpiteet, joilla taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet saadaan asteittain täysimääräisesti toteutettua. Vammaisten henkilöiden osallistaminen heitä koskevaan asioiden valmisteluun, päätöksentekoon ja toimeenpanoon, seurantaan ja arviointiin.

16 …YLEISET VELVOITTEET Vammaisten henkilöiden edustamisen tapahduttava järjestöjen kautta. Koskee lainsäädännön ja yleissopimuksen laatimis- ja toimenpanoprosessia, mutta ulottuu myös kaikkeen muuhun vammaisia koskevaan päätöksentekoon. Edellyttää viranomaisilta oma-aloitteista aktiivisuutta ottaa mukaan vammaiset henkilöt prosesseihin (esim. vammaisneuvostot, asiakasneuvostot, uudet osallistumismallit). Ihmisoikeudet ja perusvapaudet toteutettava samantasoisesti kuin muidenkin henkilöiden kohdalla. Yleissopimuksen määräyksiin sovellettava ihmisoikeusmyönteistä tulkintaa.

17 ARTIKLAT 10-31 Käsittelevät yleissopimuksen edellyttämiä kansallisia toimenpiteitä eli ovat varsinaisia sisältöartikloita: Artikla 10: oikeus elämään Artikla 11: vaaratilanteet ja humanitaariset hätätilat Artikla 12: yhdenvertaisuus lain edessä Artikla 13: oikeusjärjestelmän saavutettavuus Artikla 14: henkilön vapaus ja turvallisuus Artikla 15: vapaus kidutuksesta epäinhimillisestä tai halventavasta kohtelusta tai rangaistuksesta Artikla 16: vapaus hyväksikäytöstä, väkivallasta ja pahoinpitelystä Artikla 17: henkilön koskemattomuuden suojelu Artikla 18: liikkuminen ja kansalaisuuden vapaus Artikla 19: eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä Artikla 20: henkilökohtainen liikkuminen

18 … ARTIKLAT 10-31 Artikla 21: sanan- ja mielipiteenvapaus ja tiedonsaanti Artikla 22: yksityisyyden kunnioittaminen Artikla 23: kodin ja perheen kunnioittaminen Artikla 24: koulutus Artikla 25: terveys Artikla 26: kuntoutus Artikla 27: työ ja työllistyminen Artikla 28: riittävä elintaso ja sosiaaliturva Artikla 29: osallistuminen poliittiseen ja julkiseen elämään Artikla 30: osallistuminen kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun Artikla 31: tilastot ja tiedonkeruu

19 YHDENVERTAISUUS LAIN EDESSÄ (artikla 12)
Oikeus tulla tunnustetuksi henkilöksi lain edessä. Oikeustoimikelpoisuus yhdenvertaisesti muiden kanssa kaikilla elämänalueilla. Oikeustoimikelpoisuutta käytettäessä tarvittava tuki ts. tuettu päätöksenteko. Suoja väärinkäytöksiä vastaan varmistaen, että henkilön oikeuksia, tahtoa ja mieltymyksiä kunnioitetaan. Yhdenvertainen oikeus omistaa tai periä omaisuutta, hoitaa taloudellisia asioita ja saada yhdenvertaisesti luottoa – varmistettava, ettei henkilön omaisuutta riistetä mielivaltaisesti.

20 YK:n vammaissopimus Yhdenvertaisuus lain edessä (12. artikla)
Oikeudet ja velvollisuudet kuuluvat oikeussubjekteille. Oikeussubjekti on se, jolle voi kuulua oikeuksia (omistusoikeus, perintöoikeus) tai velvollisuuksia (vahingonkorvausvelvollisuus). Tällaisten henkilöiden sanotaan olevan oikeuskelpoisia. Suomessa jokainen ihminen on oikeuskelpoinen. Oikeustoimikelpoisuudella tarkoitetaan henkilön mahdollisuutta määrätä itse oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, ts. tehdä oikeustoimia. Tuki oikeustoimikelpoisuuden käyttämiseen = Tuettu päätöksenteko Suoja väärinkäytöksiä vastaan - Henkilön tahdon, oikeuksien ja mieltymyksien kunnioittaminen Ei eturistiriitoja eikä asiatonta vaikuttamista

21 MITÄ TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO ON?
Henkilön kyky tehdä päätöksiä vaihtelee sosiaalisten, ympäristön ja henkilökohtaisten tekijöiden vuoksi. Tuettu päätöksenteko on yksi tapa tukea oikeustoimikelpoisuuden toteutumista. Tuetussa päätöksenteossa henkilö tekee aina itse päätöksen, mutta saa tarvitsemansa/haluamansa tuen päätöksentekoon toiselta/toisilta henkilöiltä. Tuki on vapaaehtoista ja perustuu luottamukseen. Ratkaisevaa on henkilön oma tahto ja mieltymykset – eivät hänen objektiiviset etunsa.

22 MITÄ TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO ON?
Vaikeiden asioiden selventämistä, erilaisten päätös- ja toimintavaihtoehtojen ja niiden seurausten selvittämistä, tukea oman tahdon muodostamisessa ja ilmaisemisessa, tukea päätösten toteuttamisessa, tukea tunteiden käsittelemisessä ja ilmaisemisessa.

23 HENKILÖN VAPAUS JA TURVALLISUUS (artikla 14)
Sopimuspuolet varmistavat, että vammaiset henkilöt yhdenvertaisesti muiden kanssa: nauttivat oikeudesta vapauteen ja turvallisuuteen; eivät joudu laittoman tai mielivaltaisen vapaudenriiston kohteeksi, mahdollinen vapaudenriisto tapahtuu lain mukaisesti, eikä vammaisuuden olemassaolo missään tapauksessa oikeuta vapaudenriistoon.

24 … HENKILÖN VAPAUS JA TURVALLISUUS
Sopimuspuolet varmistavat, että jos vammaisilta henkilöiltä riistetään heidän vapautensa jollakin menettelyllä, heillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa oikeus ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden mukaisiin takeisiin ja että heitä kohdellaan tämän yleissopimuksen tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti, muun muassa tekemällä kohtuullisia mukautuksia.

25 ELÄMINEN ITSENÄISESTI JA OSALLISUUS YHTEISÖSSÄ (19 artikla)
Yhdenvertainen oikeus elää yhteisössä, jossa on muiden kanssa yhdenvertaiset valinnanmahdollisuudet. Toteutettava tehokkaat ja asianmukaiset toimet, jotta tästä oikeudesta voi nauttia täysimääräisesti Helpottaakseen täysimääräistä osallisuuttaan ja osallistumistaan yhteisöön: a) oikeus valita asuinpaikka sekä missä ja kenen kanssa asuu, ei velvoitetta käyttää tiettyjä asumisjärjestelyjä; b) saatavissa tarvittavat palvelut (mm. henkilökohtainen apu) c) yleiset palvelut saavutettavissa ja vastaavat tarpeisiin.

26 KANSALLINEN TÄYTÄNTÖÖN-PANO JA SEURANTA (artikla 33)
Yhteystaho(t) (focal point) yleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä asioita varten. ulkoministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö Yhteystahon tehtävänä Vastata yleissopimuksen täytäntöönpanosta (lainsäädäntövalmistelu, selvitykset, tiedottaminen, tiedonkeruu ja tilastojen hyödyntäminen). Toimia koordinoivana elimenä yleissopimukseen liittyvissä asioissa. Edistää vammaisten henkilöiden oikeuksien valtavirtaistamista yhteiskunnassa. Huolehtia määräaikaisraportoinnista vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle. Vammaisjärjestöedustaja osallistuu yhteystahon toimintaan.

27 … KANSALLINEN TÄYTÄNTÖÖN-PANO JA SEURANTA
Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE on YK:n yleissopimuksen valtiollinen koordinaatiojärjestelmä. Sen tehtävänä on edistää yleissopimuksen kansallista täytäntöönpanoa ja vammaisten henkilöiden oikeuksien huomioon ottamista kaikkien hallinnonalojen toiminnassa. Neuvottelukunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Neuvottelukunta koostuu ministeriöiden, vammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa, työmarkkinajärjestöjen sekä alue- ja paikallishallinnon edustajista.

28 … KANSALLINEN TÄYTÄNTÖÖN-PANO JA SEURANTA
Rakenne, johon kuuluu yksi tai useampi riippumaton järjestelmä Edistää, suojella ja seurata yleissopimuksen täytäntöönpanoa. Järjestelmän tulee täyttää Pariisin periaatteet (koskevat ihmisoikeuksien suojelemiseksi ja edistämiseksi toimivien kansallisten instituutioiden asemaa ja toimintaa). Suomen kansallinen ihmisoikeusinstituutio toimii sopimuksen mukaisena rakenteena Ihmisoikeuskeskus, eduskunnan oikeusasiamies sekä ihmisoikeusvaltuuskunta. Hoitaa sopimukseen liittyvät edistämis-, suojelu- ja seurantatehtävät. Koulutus, ohjaus, neuvonta, tiedotus, Suomen sopimusvelvoitteiden seuranta. Lisäksi vammaisten henkilöiden suojelu sopimuksessa mainittujen oikeuksien loukkauksilta.

29 VAMMAISTEN HENKILÖIDEN OIKEUKSIEN KOMITEA (artikla 34)
18 asiantuntijaa Valvoo yleissopimuksen täytäntöönpanoa Neljän vuoden kaudet, max kaksi kautta Raportointi toimista, joihin on ryhdytty yleissopimuksen velvoitteiden täyttämiseksi sekä tapahtuneesta kehityksestä. Valtion ensimmäinen raportti kahden vuoden kuluttua yleissopimuksen voimaantulosta. Tämän jälkeen raportointi vähintään neljän vuoden välein ja lisäksi komitean pyynnöstä. Raporttia valmisteltava avoimesti, vammaisten henkilöiden osallistaminen prosessiin.