Soveltava liikuntakasvatus Palveluntarjonta PAP-TE-CA-malli Tämän luennon tavoitteena on esitellä PAP-TE-CA -malli, joka on soveltavan liikunnan palveluntarjontamalli ja kuvaa soveltavan liikunnan opettajien moninaisia työnkuvia. Suomeksi soveltavasta liikuntakasvatuksesta (adapted physical education) käytetään myös nimitystä soveltava liikunnanopetus. PAP-TE-CA -malli on kansainvälisessä käytössä oleva palveluntarjontamalli, mutta Suomessa tämä malli on ollut vähemmän käytössä. Suomessa sen sijaan koulu ja seuratoiminta ovat lähtökohtaisesti ensisijaisia palveluntarjoajia. Monessa kohtaa diasarjaa on esitelty PAP-TE-CA -mallin rinnalla myös Suomen toimintamalli.

Palveluntarjontamalli Tämä dia kuvaa PAP-TE-CA-mallia (nimitys tulee mallin englanninkielisistä termeistä, jotka näkyvät suomennettuina alla). Malli korostaa sitä, että “sateenvarjona” kuvassa olevat palvelut, konsultointi ja tukeminen, ovat tarpeellisia prosesseja täyttämään vammaisten lasten opetuksellisten oikeuksien asettamat edellytykset. Tässä yhteydessä voidaan viitata mallin eri osatekijöihin, ja niihin voidaan palata luennon edetessä kun jokaista kuvaillaan yksityiskohtaisemmin. P Planning = Suunnittelu (sisältää päätöksenteon filosofiasta) A Assessment = Arviointi (oppilaiden ja henkilöympäristön muuttujien arviointi) P Placement = Sijoitus/valmistelu (sisältää yksilollisen opetussuunnitelman) T Teaching/counselling/coaching = Opetus/neuvonta/valmennus E Evaluation of services = Palvelujen arviointi C Consultation = Konsultointi A Advocacy = Tukitoiminta Kannattaa huomioida, että PAP-TE-CA-malli on muuttunut Claudine Sherrillin vuoden 1993 tekstistä vuoden 2004 painokseen. Molempien sisällöt esitellään tällä luennolla.

PAPTECA – Planning Suunnittelu Lait ja valtakunnalliset tavoitteet Opetussuunnitelmat Koulun toimintaperiaatteet inkluusioon liittyen Olosuhteet koulussa Opettajien koulutus Liikunnanopetusohjelma Oppilaiden valmius Valtakunnallisella tasolla suunnittelua ohjaavat opetusta koskevat lait, kuten perusopetuslaki, lukiolaki ja laki ammatillisesta peruskoulutuksesta. Opetuksen yleiset tavoitteet ja tuntijako määräytyvät valtioneuvoston päätöksellä. Valtakunnallisen opetussuunnitelman pohjalta kukin koulutuksen järjestäjä laatii oman kunta- tai oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelmansa. Tarvittaessa laaditaan myös henkilökohtaiset oppimis- ja opetussuunnitelmat erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Tässä vaiheessa suunnittelu tapahtuu ennaltakäsin, esimerkiksi ennen kuin oppilaat aloittavat liikunnanopetusohjelmassa.

PAPTECA – Assessment Arviointi Yksilölliset tarpeet tulee arvioida Jotta tunnistettaisiin heidät, joilla saattaa olla viivästymiä kehityksessä. Jotta tunnistettaisiin oppilaiden viivästymien luonne. Jotta tätä tietoa voidaan käyttää sopivan opetusryhmän löytämiseksi. Jotta oppilaan yksilöllisiin tarpeisiin erikoistuvaa ohjausta voidaan kehittää. Kattavaa oppilaan arviointia tarvitaan takaamaan, että oppilaat saavat kunnollisia kasvatuksellisia kokemuksia. Tässä arvioinnissa täytyy tutkia oppilaan toimintaa liikunnanopetusohjelman puitteissa. Monialainen arviointitiimi koostuu tavallisesti joistakin tai kaikista seuraavista henkilöistä: vanhemmat tai huoltaja, erityistä tukea tarvitseva oppilas itse, psykologi, erityisopettaja, paikallinen soveltavan liikuntakasvatuksen asiantuntija, liikunnanopettaja, apuopettaja, erityisavustaja tai henkilökohtainen avustaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja puheterapeutti.

PAPTECA – Assessment Arvionti Ympäristö Apuvälineet Tuen tasot Numerot Sosiaalinen ympäristö Melu Varusteet Opetus/yksilö Vahvuudet ja heikkoudet Edeltävä kokemus Tehtävien vaikeustaso Asenne Oppimistyyli Yksilön henkilökohtaiset esteet ja edistävät tekijät tunnistetaan osana arvointiprosessia. Henkilökohtaiset rajoitteet saattavat olla muokattavissa olevia tai toisaalta mahdottomia muokata. Opetuksellisiin muuttujiin kuuluu esimerkiksi sanallisen ohjauksen ymmärtäminen. Tehtävien vaikeustaso voidaan todeta kokeilemalla erilaisilla välineillä ja liikkeen vaihteluilla, esim. kiinniottamisessa – eri kokoisilla, painoisilla, värisillä ja eri materiaalista valmistetuilla palloilla sekä eri nopeudella, eri suuntaan ja eri heittokohteeseen. Ympäristön esteet täytyy tunnistaa ja lieventää, kun taas edistävät tekijät tulee tunnistaa ja käyttää hyväkseen. Johtopäätös: Arviointi ei keskity pelkästään siihen, mitä oppilas osaa tehdä, vaan myös ympäristön ja opetuksen muokattavissa oleviin muuttujiin.

Hyvä tietää Tarvitsetko avustusta tunnille pääsemisessä? Minkälaiset muutokset tai sovellukset ovat olleet aikaisemmin avuksi? Mikä on nykyinen kunto- ja taitotasosi? Tarvitseeko minun tietää jotakin muuta mahdollisista sairauksistasi? Mitkä ovat omat kiinnostuksen kohteesi? Tällä dialla on muutamia käytännön ehdotuksia kysymyksistä, joihin tulisi saada vastaus osana arviointiprosessia. Lisäksi oppilaalta voidaan kysyä: Tarvitsetko erityisvälineitä helpottamaan osallistumistasi? Tarvitsetko henkilökohtaisen avustajan tai luokkatoverin avuksesi? Harrastatko liikuntaa tai urheilua koulun ulkopuolella? Tämä lista ei ole täysin kattava vaan ennemminkin PAP-TE-CA -mallin palveluntarjontaan sopiva arvioinnin yleiskatsaus. Arvointia käsitellään yksityiskohtaisemmin myöhemmin luentosarjassa.

PAPTECA - Prescription/Placement/Preparation Opetusryhmän valinta/Valmistelu Määräykset Yksilöllinen opetussuunnitelma (HOJKS, oppimissuunnitelma) Tavoitteet ja päämäärät Opetussuunnitelmaa koskeva tapaaminen Käyttäytymistavoitteet Opetusryhmän valinta Integraation jatkuvuus Ohjaajien suhde Valmistelu Korvaa Määräykset/Opetusryh-män valinnan Tunnistaa työtehtävät, joihin kuuluu mm. yhteistyökokous & paperihommat liittyen yksilöllisiin suunnitelmiin Edelliset PAP-TE-CA -mallin versiot viittasivat toiseen P-kirjaimeen määräyksillä tai soveltuvan opetusryhmän valinta (prescription/placement). Nämä vaihdettiin vuonna 2004 valmisteluksi (Preparation). Tämä muutos liittyy siirtymiseen yhä kauemmaksi lääketieteellisestä mallista (määräykset) ja huomioi, että suurin osa erityisryhmiin kuuluvista oppilaista on nykyään mukana yleisissä liikuntaryhmissä. Soveltavan liikuntakasvatuksen painotus on siirtymässä opetusryhmän valinnan jatkuvuudesta palveluiden tai tuen jatkuvuuteen. Oppilaalle soveltuvan liikuntaryhmän valinnan jatkuvuutta esitellään seuraavalla luennolla. Suomessa erityisen tuen päätöksen toimeenpanemiseksi perusopetuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. Sen sisällössä keskitytään opetuksen suunnitteluun ja tavoitteiden asettamiseen. Oppimissuunnitelma on henkilökohtainen suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä, siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä ja oppilaan tarvitsemasta tuesta. Suunnitelmassa kiinnitetään huomiota oppilaan kehityksen kannalta olennaisiin tekijöihin, kuten kasvuun, vahvuuksiin ja kehittämistarpeisiin. Suomessa termiä sijoittaminen käytetään harvemmin, joten tämä termi on korvattu ‘soveltuvan opetusryhmän valinnalla’.

Yksilöllinen opetussuunnitelma (HOJKS, oppimissuunnitelma) HOJKS:n sisältö: Kuvaus oppimisvalmiuksista ja erityistarpeista Tavoitteet Opiskelun sisällöt Arviointi ja edistymisen seuranta Opetusryhmän kuvaus Yhteistyön kuvaus ja vastuun jako Oppimissuunnitelman sisältö: Opetuksen tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseen HOJKS ja oppimissuunnitelma ovat Suomessa runkona yksilölliselle opetussuunnitelmalle. Tämän luentosarjan alkuperäisessä materiaalissa puhutaan Individualised Education Plan:sta (IEP). Tässä se on korvattu Suomessa käytössä olevalla yksilöllisellä opetussuunnitelmalla. HOJKS on lain mukaan laadittava esi- ja perusopetuksessa kaikille erityisen tuen päätöksellä opiskeleville oppilaille. HOJKS:n laatimista edeltää moniammatillinen pedagoginen selvitys, joka sisältää oppilaan saaman tehostetun tuen ja arvion erityisen tuen tarpeesta. HOJKS:n tehtävänä on tukea oppilaan yksilöllistä oppimista pitkällä aikavälillä. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille, mutta lakisääteinen se on tehostettua tukea tarvitseville oppilaille. Suunnitelma sisältää oppilaan tarvitseman tuen, tarvittavat opetusjärjestelyt ja oppimisen ja koulunkäynnin etenemisen. Oppimissuunnitelma laaditaan moniammatillisessa yhteistyössä. Yksilöllisiä opetussuunnitelmia kuvaillaan yksityiskohtaisemmin seuraavalla luennolla.

PAPTECA – Preparation Liikuntatunnin valmistelu Päivittäin Viikoittain Lukukausittain Vuosittain Mitä? Mihin? Miksi? Miten? Kuka? Suunnitteluun kuuluu tavoitteiden ja päämäärien asettaminen. Tavoitteita voidaan asettaa erimittaisille ajanjaksoille. Jotta tavoitteiden saavuttamista voitaisiin mitata, tulee tavoitteet jakaa pienemmiksi päämääriksi. Päämääränä voi olla esimerkiksi saavuttaa jokin taito yhden tai muutaman opetustuokion aikana. Kun päämäärä on asetettu, täytyy suunnitella keinot sen saavuttamiseksi. Liikuntatuntia suunniteltaessa tulisi esittää seuraavat kysymykset: Mitä liikuntamuotoja harjoitetaan? Mitä resursseja tarvitaan? Mihin pyritään? Miksi? Millaisin välinein? Kuka avustaa/kenen tuella? Miten liikuntatilanteessa toimitaan? Miten toimintaa muokataan? 9

PAPTECA - Teaching/Counselling/Coaching Opetus/neuvonta/valmennus Vaihtelee... Oppimistavan mukaan Taitotason mukaan Ryhmän koon mukaan Tilojen ja välineiden mukaan Liikuntamuodon mukaan Käytöksen mukaan Opetus/neuvonta/valmennus (Teaching/Counselling/Coaching) ovat prosesseja, joilla joudutetaan pysyvää muutosta (esim. oppimista) samalla kun rakennetaan ja/tai säilytetään vahvaa itsetuntoa. Tavoitteena on saavuttaa paras henkilökohtainen suoritustaso. Opetus on luokkahuoneessa tapahtuvaa palveluntarjontaa, jonka tarkoituksena on asettaa ja saavuttaa liikunnanopetuksen tavoitteita. Neuvonta (Counselling) määritellään PAP-TE-CA -mallin yhteydessä ennemminkin hyviin vuorovaikutustaitoihin perustuvaksi avustamiseksi kuin asiantuntijan (neuvojan) suorittamiin toimintoihin. Valmennus on erikoistunutta opetusta, joka vaatii erityisiä lajitaitoja. Tässä yhteydessä valmennuksella viitataan koulun ulkopuoliseen liikuntaharrastukseen ja kilpailemiseen kotona, koulussa tai kunnan järjestämänä. On tärkeää, että opettaja on tietoinen omasta opetustyylistään, jotta muutokset opetuksen suuntaamisessa olisivat mahdollisia. Taito muokata opetustyyliä oppilaan tarpeiden huomioimiseksi on erityisen tärkeää inklusiivisen liikunnanopetusohjelman menestymiseksi.

PAPTECA – Evaluation Arviointi Oppilaan tuen tarpeen arviointi Opettajan toiminta Opetuksen tavoitteiden toteutuminen Opetusmenetelmät Yksilöllisen opetussuunnitelman tavoitteet (Oppimissuunnitelma, HOJKS) Tavoitteiden, opetuspaikan ja välineiden sopivuus Assessment tarkoitti yksilön arviointia, kun taas evaluation viittaa palveluiden arviointiin. Jatkuva arviointi on hyvä ammatillinen käytäntö, minkä tulee keskittyä kaikkiin dialla näkyviin osa-alueisiin. Arviointi koskee koko prosessia aina oppilaan yksilöllisten tarpeiden huomioinnista tavoitteiden saavuttamiseen. Oppilaan arviointi antaa tietoa mahdollisesta tuen tarpeesta ja tätä kautta opettajalle tietoa tuntien suunnitteluun. Opettajan toiminnasta ja opetuksen tavoitteiden saavuttamisesta saadaan tietoa arvioinnin avulla. Samalla voidaan arvioida opetusmenetelmien sopivuutta. Jos oppilaalle on laadittu oppimissuunnitelma tai HOJKS, tulee arvioida asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä oppilaan edistymistä. Tavoitteiden, opetuspaikan ja välineiden sopivuutta tulisi myös arvioida.

Evaluation – Arvointikriteerit ja normit Kriteeripohjainen arviointi Vertailu ennalta sovittuihin kriteereihin Taidon tai kyvyn hallinnan taso Esim. TGMD -testi Normipohjainen arviointi Vertailu olemassa oleviin normeihin (samanikäiset ja sama sukupuoli) Alle/yli keskitason Esim. Koululaisten kunnon ja liikehallinnan testistö Autenttinen arviointi Mitataan taitoja, joita oppilas tarvitsee osallistuakseen menestyksekkäästi liikuntaan Esim. Taidon pilkkominen pienempiin osiin Kriteeri- ja normipohjainen arviointi ovat kumpikin standardoituja testejä. Tämä tarkoittaa, että testi on suoritettava joka kerta samalla tavalla. Normipohjaisessa arvioinnissa tulee muistaa, että jos erityistä tukea tarvitseva lapsi ei pysty suorittamaan testiä ohjeiden mukaan, ei tulos ole vertailukelpoinen. Tällöin autenttinen arviointi voi osoittautua hyödyllisemmäksi ja antaa enemmän tietoa.

PAPTECA – Coordination of Resources/Consulting Konsultointi Resurssien koordinointi Tieto palveluista Kumppanuuksien luominen Kommunikaatiotaidot Rahoitus Monialainen tiimi Vanhemmat Koulu/yhteisö/urheilu Konsultointi Asiantuntijan rooli Tukea palveluita ja ryhmäopetusta Aikuisopetus Asiantuntijan neuvot ja arviointi Tunnistaa ja koordinoida resursseja Soveltavan liikuntakasvatuksen asiantuntijan paikan luominen PAP-TE-CA -mallin aikaisemmat versiot viittasivat sekä resurssien koordinointiin että konsultointiin, mutta uudemmat versiot viittaavat vain konsultointiin. Tässä on esiteltynä kummatkin versiot. Konsultoinnin rooli kuuluu soveltavan liikuntakasvatuksen asiantuntijalle, jollaisia ei ole monissa maissa. Siksi usein käy niin, että yleisen liikunnan opettaja ottaa vastuun resurssien koordinoinnista, johon kuuluvat kumppanuuksien luominen ja työskenteleminen osana monialaista tiimiä, saadakseen osan tiedosta, jonka asiantuntija muuten hallitsisi. Soveltavan liikunnan konsultointi nähdään monien soveltavan liikunnan alalla työskentelevien ammattilaisten mielestä asiantuntijan roolina, johon kuuluu monia eri toimintoja: Tukea palveluita ja ryhmäopetusta tavoitteiden saavuttamisen mahdollistamiseksi Aikuisopetus, johon sisältyy työharjoittelu, vanhempien valmennus ja tiimityöskentely Asiantuntijan neuvot, joihin kuuluu arviointi (ennen ja jälkeen) koulupiirissä Resurssien tunnistaminen ja koordinoiminen kodin, koulun ja yhteisön sekä poikkitieteellistä yhteistyötä varten Soveltava liikuntakasvatus on suhteellisen uusi ala, eikä asiantuntijoita ole monissa maissa. Asiantuntija-asemien ja virkojen puolesta puhuminen on edelleen merkittävä haaste erityisryhmiin kuuluville oppilaille, vanhemmille, opettajille, muille ammattilaisille ja asiaan vihkiytyneille. Suomessa soveltavan liikunnanopetuksen järjestämisessä pyritään hyödyntämään moniammatillista yhteistyötä. Huoltajien, oppilaan ja opettajan lisäksi pyritään konsultoimaan mahdollisuuksien mukaan myös esimerkiksi toiminta- tai fysioterapeuttia. Lisäksi konsultointia on tarjolla myös muilla tahoilla, kuten Ruskeasuon koululla. Ruskis tarjoaa yksilöllistä uinnin opetuksen ja vesiterapian ohjauskonsultointia omassa uima-altaassaan erityistukea tarvitseville. Konsultoinnin tarkoituksena on tarjota eväitä omatoimiseen harjoitteluun.

PAPTECA – Advocacy Tukitoiminta Tukitoiminnan määrittely: Toimintaa asian edistämiseksi, säilyttämiseksi tai puolustamiseksi Työskentelyä monilla tavoilla ja eri tasoilla muuttaakseen uskomuksia, asenteita ja käyttäytymistä. Soveltavaan liikunnanopetukseen kohdistetuilla tukipalveluilla on tutkimusten mukaan merkitystä onnistuneen liikunnanopetuksen toteuttamisessa. Oppilas on oikeutettu saamaan tukiopetusta ja -palveluita, mikäli hän niitä tarvitsee, mutta opettajan oikeuksista tukeen ei ole säädetty missään laissa. Opettajan työtä helpottavia tukipalveluita voivat olla esimerkiksi: työnohjaus, täydennyskoulutus, moniammatillinen yhteistyö, joustavat ryhmäjärjestelyt sekä soveltavaan liikuntaan soveltuvien opetusvälineiden ja -tilojen tarjoaminen. Erityisesti erityisliikunnanopettajat ovat kaivanneet konkreettisia neuvoja ja apua suunnitteluun, opetusmenetelmien käyttöön sekä tietoa apuvälineistä ja lajien soveltamisesta. (Huovinen 2000, 16–17.) Oppilaiden tuen tarve vaihtelee tilapäisestä jatkuvaan ja yhdestä tukimuodosta useamman tukimuodon tarpeeseen.

Tukitoiminta Suomessa Oppilaat: Yleinen tuki (eriyttäminen, tukiopetus, joustava ryhmittely) Tehostettu tuki (osa-aikainen erityisopetus, yksilöllinen ohjaus, oppilashuollon palvelut) Erityinen tuki (HOJKS, apuvälineet, avustajapalvelut, kokoaikainen erityisopetus) Opettajat: Työnohjaus, täydennyskoulutus, moniammatillinen yhteistyö, soveltuvat opetusvälineet ja -tilat erityisliikunnan opettamiseen Oppilaiden tuen tarve vaihtelee tilapäisestä jatkuvaan ja yhdestä tukimuodosta useamman tukimuodon tarpeeseen. Vuonna 2011 astui voimaan perusopetuslain muutos (L642/2010), jolloin alettiin puhua tukea tarvitsevista sekä erityistä tukea tarvitsevista oppilaista. Tukipalveluiden voidaan katsoa jakautuvan kolmeen ryhmään tuen tarpeen mukaan. Ensisijaisesti oppilaille tarjotaan yleistä tukea. Jos tämä ei riitä, tarjotaan tehostettua tukea tai viimeiseksi erityistä tukea. (Rintala ym. 2012, 232.) Soveltavaan liikunnanopetukseen kohdistetuilla tukipalveluilla on tutkimusten mukaan merkitystä onnistuneen liikunnanopetuksen toteuttamisessa. Oppilas on oikeutettu saamaan tukiopetusta ja -palveluita, mikäli hän niitä tarvitsee, mutta opettajan oikeuksista tukeen ei ole säädetty missään laissa. Opettajan työtä helpottavia tukipalveluita voivat olla esimerkiksi: työnohjaus, täydennyskoulutus, moniammatillinen yhteistyö, joustavat ryhmäjärjestelyt sekä soveltavaan liikuntaan soveltuvien opetusvälineiden ja -tilojen tarjoaminen. Erityisesti erityisliikunnanopettajat ovat kaivanneet konkreettisia neuvoja ja apua suunnitteluun, opetusmenetelmien käyttöön sekä tietoa apuvälineistä ja lajien soveltamisesta. (Huovinen 2000, 16–17.)

Lähteet Huovinen, T. (2000). Soveltava liikunnanopetus muuttuvassa koulussa: toimintatutkimus erityisliikunnanopettajan työstä. Jyväskylä Lieberman L. J. & Houston-Wilson C. (2002) Strategies for Inclusion: A Handbook for Physical Educators. Human Kinetics. Rintala, P., Huovinen, T. & Niemelä, S. (2012): Soveltava liikunta. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 168. Sherrill, C. (1993) Adapted physical activity, recreation, and sport : crossdisciplinary and lifespan. Madison, Wis.:Brown & Benchmark. 4. painos. Sherrill C. (2004) Adapted physical activity, recreation, and sport: crossdisciplinary and lifespan. London: Boston: McGraw-Hill. 6. painos.