AHOT KORKEAKOULUISSA KIELTEN JA VIESTINNÄN OSAAMISKUVAUSHANKE Sisko Mällinen FT/ TAMK projektipäällikkö

Ammatillisen uudistumisen konsepti (Aktanttimalli, Greimas 1980) HANKKEEN OSALLISTUJAT UUSI, YHTEINEN YMMÄRRYS TYÖELÄMÄN TARPEISTA TYÖELÄMÄN MUUTOKSET, OSAAMISTARPEET OSAAMISTAVOITTEET TUTKIMUSTIETOA, KOLLEGIAALISTA DIALOGIA, KRIITTISTÄ (ITSE)REFLEKTIOTA JYRKÄT ENNAKKOKÄSITYKSET YHTEINEN AIKA AJANPUUTE, TOTTUMATTOMUUS WIKITYÖSKENTELYYN

Porina aiheesta parin kanssa, 3 minuuttia

Hankepäivässä pohdimme: Mitkä ovat valmistuvien keskeisimmät työtehtävät eri aloilla? Mitä viestintätilanteita he ko. tehtävissä kohtaavat? Mitä kieli- ja viestintäosaamista se heiltä vaatii? -> Yhteinen ymmärrys osaamistarpeista.

Yhteinen ymmärrys vaatii aitoa dialogia Dialogi syntyy vuorovaikutuksessa ja ryhmässä. Mutta se on enemmän kuin ryhmäkeskustelu. Dialogissa jaetaan omia käsityksiä ja ajatuksia. Mutta se ei koostu monologeista, joissa perustellaan väitteitä. (Aarnio & Enqvist 2004)

Dialogi rakentuu erilaisista näkemyksistä Dialogi on tavoitteellista uuden, yhteisen ymmärryksen etsimistä ( = 5). Sille on ominaista ajatusten keskeneräisyys. Puolivalmiita ideoita arvioidaan ja kehitellään yhdessä. Se vaatii taitoa kuunnella ja yrittää ymmärtää. Siihen kuuluu myös kriittinen omien ja muiden käsitysten tarkastelu.

Dialogi vaatii turvallisen, sallivan ilmapiirin. Burbules (1993)kuvaa dialogin edellytyksiä: -huolehtiminen, luottamus, kunnioitus, arvostus, kiintymys, toivo Dialogi vaikuttaa myös tunnetasolla. Dialogin tappaa varmimmin se, joka jo ”tietää kaiken”. Lopputulos on kaikille uusi ja merkityksellinen.

Dialogia kasvotusten ja verkossa Me pyrimme dialogiseen vuorovaikutukseen alakohtaisissa kieli- ja viestintäryhmissä. Ja jatkamme sitä Moodlen wikissä ja keskustelualueilla.

Kokemusten jakamista pikkuryhmissä, 7 minuuttia

Yhteenveto tavoitekuvausten periaatteista Lähtökohtana: työelämä, hyväksiluvut, ahotointi Kohderyhmä: työnantajat, opiskelijat, opettajat -> tiivis, konkreettinen, rautalankamalli -> alakohtaiset erot näkyvät tavoitteissa -> vain ammattialan keskeisin osaaminen -> 5-6 tavoitetta + napakat arviointikriteerit -> apuna jo olemassa olevat kuvaukset

Kuvataan osaaminen tasoilla 1, 3 ja 5 + yleiset kielitaitoon liittyvät arviointikriteerit: sanasto, rakenteet, ääntäminen…? Viestinnässä on yleiset osaamistasot 1-5 Ruotsissa on yleiset arviointikriteerit 1-5 Englannissa on vain taitotasojen kriteeristö -> määriteltävä 1,3,5: sanasto, rakenteet, ääntäminen… ?

Esimerkki viestinnästä Suvi –työryhmän osaamistaso 1: Opiskelija laatii viestejä annettujen ohjeiden ja mallin mukaan. Alakohtainen osaaminen vastaa kysymykseen: Mitä viestejä? Liikekirjeen?

Esimerkki - Huom.: keskeneräinen Terveyshaastattelu: Hyväksytty osaaminen (=1) - osaa kysyä potilaalta tämän nykyiseen ja aiempaan terveydentilaan liittyviä välttämättömiä tietoja hoidon tai jatkotoimenpiteiden onnistumiseksi. Käyttää rakenteita suhteellisen hyvin. Virheet eivät aiheuta väärinkäsityksiä. Hallitsee laajahkon terveysalan sanaston. Sanavalinnoissa tapahtuvat virheet eivät estä viestin perille menoa. Ääntää selvästi ja luontevasti. Epätarkkuudet eivät aiheuta väärinymmärryksiä.

Hyvä osaaminen (=3) - pystyy selvittämään potilaan tämänhetkistä ja aiempaa terveydentilaa tarkoituksenmukaisin ja vaihtelevien kysymyksin haastattelutilanteessa. - pystyy tekemään tarkentavia lisäkysymyksiä sopeuttaen samalla kielenkäyttönsä tilanteeseen sopivaksi Käyttää rakenteita hyvin. Osaa itse korjata satunnaiset virheet. Hallitsee hyvin terveysalan keskeisen sanaston ja melko hyvin erityisalansa sanastoa. Osaa käyttää kiertoilmaisuja. Ääntää luontevasti ja käyttää lähes luontevaa lauserytmiä. Kiinnittää huomiota myös intonaatioon.

Jatkuu kielikohtaisissa ryhmissä