Anu Portti Laatupäällikkö

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Saimaan ammattikorkeakoulun laadun ja laatujärjestelmän kehittäminen Terttu.
Advertisements

MITÄ KV-YHTEISTYÖ EDELLYTTÄÄ KOULUTUSOHJELMILTA JA OPETUSSUUNNITELMILTA? Ammattikorkeakoulutuksen kokonaisvaltainen kansainvälistyminen ja tuloksellinen.
LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNVARMISTUS
Uusi Humak Jukka Määttä, kehittämisjohtaja
Ari-Matti Auvinen Jarmo Tanskanen Suomen eOppimiskeskus.
Toimitilapalvelujen organisoinnin ja laadunhallinnan kehittäminen
MPKK:n laadunvarmistus-järjestelmän kehittäminen auditoinnin jälkeen
Kokonaisarkkitehtuuri osana laatutyötä KA-pilotti ohjausryhmä
Toimintajärjestelmän rakentaminen
Karelia-amk kehittämisraportti
Verkko-opetuksen laadunhallinta yliopistoissa – millä toimenpiteillä yhdessä eteenpäin Janne Sariola, Annikka Nurkka, Sari Tervonen
”Laadukasta osaamista ja ammattitaitoista, pätevää väkeä” AMMATTIKORKEAKOULUJEN KIELTEN JA VIESTINNÄN OPETUKSEN LAADUN ITSEARVIOINTI Anneli Airola, Pohjois-Karjalan.
Kv-kevät päivät , Turku - Nina Björn Korkeakoulun tukipalvelut kansainvälisen henkilöliikkuvuuden kehittämisessä Nina Björn Kansainvälisen toiminnan.
Pirkanmaa Polytechnic – University of Applied Sciences Kansainvälisen toiminnan rahoitus osana korkeakoulun budjettia Irja Saarikorpi Pirkanmaan.
Toimitilapalvelujen organisoinnin ja laadunhallinnan kehittäminen
TKK:n Sisäinen auditointiprosessi
CSC / Tietohallinnon asiakkaat ja tuotteet / Teemu Kemppainen Aikataulu 09:00-09:30Mallin kehitys versioon 1 ja tästä eteenpäin; UML-notaatio.
IT-tdk:n toimintamalleja laatukäsikirjasta jyu
Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Tutkinnonuudistuksen.
Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Auditointien vaikuttavuuden.
OPPIMISYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN
Laatutyön ajankohtaiskatsaus
Laadunvarmistusjärjestelmä
Ammatillisen koulutuksen seminaari, Oulu /OPM / Tuulikki Koski Sähköinen haku Tuulikki Koski.
Tietohallintostrategia
Auditoinnin vaikutuksista Laadunvarmistusjärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Helsinki Riitta Pyykkö.
Helsingin yliopiston tietohallinto Tietotekniikkapalveluita tuotetaan Helsingin yliopistossa keskitetysti tietotekniikkakeskuksessa sekä hajautetusti tiedekunnissa.
O PETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/ Ammattikorkeakouluyksikkö/ Maija Innola/ as / /1. Tavoitesopimus Sopimuksen.
1 4. Itsearviointiprosessi - yhteys sopimusohjaukseen Osallistujat/kohderyhmä Sosiaali- ja terveystoimen kaikki tulosalueet osallistuvat itsearviointiprosessiin.
Korkeakouluopiskelija yhteis- kunnallisena toimijana tiimi: PirAMK, SeAMK, VAMK Taru Kiuru
Verkko-opetuksen laadun tekijät – Kansallisen VOPLA-laatuverkosto- ja –palveluhankkeen esiselvityksen tuloksia Kristiina Karjalainen Annikka Nurkka Virtuaaliyliopistohanke.
Jyväskylän yliopiston laatutyö
Strateginen toiminnan ja talouden ohjaus Metropoliassa Tuula Kiiskinen.
Toiminnan suunnittelu
Pedagoginen johtaminen ja kehittäminen ammattikorkeakoulussa
Akkreditointi tarkoittaa erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintiprosessia, jota Korkeakoulujen arviointineuvosto on toteuttanut vuodesta 1999.
LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA Kaija Jääskeläinen, Tampereen teknillinen yliopisto Kirjasto.
Esteettömät oppimisympäristöt JAMK-ESOK
Opettamisesta osaamiseen – kehittämisohjelma Metropoliassa Opettamisesta osaamiseen - kehittämisohjelman avausseminaari Leena Koivumäki,
INSSI-KEHITTÄMISSEMINAARI Teknillisen korkeakoulutuksen kehittämisen tilanne Johtaja Hannu Sirén.
Osaamisen ja sivistyksen asialla YLIOPISTOJEN YHTEISHAKUJÄRJESTELMÄ Vilho Kolehmainen YLIOPISTOJEN OPISKELIJAVALINTOJEN VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISSEMINAARI.
Kansainvälisen harjoittelun laadunvarmistus Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät Erkki Härkönen Rekrytointipalvelut Turun.
Osaamisen ja sivistyksen asialla YLIOPISTOJEN YHTEISHAKU JA SÄHKÖINEN HAKUJÄRJESTELMÄ Vilho Kolehmainen VALTAKUNNALLISET OPO-PÄIVÄT
Jyväskylän yliopisto Suunnittelu ja kehittäminen Laatutyö Jyväskylän yliopiston laadunvarmistus Mitä, miksi ja milloin? Koulutuksen tutkimuslaitos
Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta Mirja Iivonen.
JR Opetuksen laatuhanke Yliopisto on asiantuntijayhteisö, autonomisten toimijoiden yhteisö, LUOTTAMUS Luonnostaan pyrkimys korkeaan laatuun Oppimisnäkemys.
Pp.kk.vvvv Osasto Strategisempi Kevyempi Poikkihallinnollisempi Yhtenäisempi 1 Tulosohjaus  vuorovaikutteinen, sopimusajatteluun perustuvaksi ohjausmalli.
Jyväskylän yliopisto Suunnittelu ja kehittäminen Laatutyö 1 JY:n laatutyö Ainejärjestötapaaminen Pirjo Halonen Laatupäällikkö
AUDITOINTI JA KANSAINVÄLISET ASIAT - HYÖDYLLINEN HARJOITUS VAI PALJON PORUA, MUTTA VÄHÄN VILLOJA? CASE: KUOPION YLIOPISTON LAADUNVARMISTUSJÄRJESTELMÄN.
TKK:n auditointi kirjaston näkökulmasta Ari Muhonen Tampere.
Enter your footer here KEK TKK:n LVJ Sisäiset auditoinnit ja KKAn uusinta-auditointi
OPETUSSUUNNITELMATYÖ POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
Verkko-opetuksen laadunhallinta- ja laatupalveluhanke (Vopla) Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Verkko-opetuksen.
Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics Maria Schröder Laatuleimat osa Hankenin jokapäiväistä elämää Maria.
ETELÄ-POHJANMAAN PERUSPALVELUOHJELMA 2030
Outi Elonheimo Dosentti, LKT, kehittämisasiantuntija
SeAMK kehittämisohjelma Kehittämisseminaari Tapio Varmola.
Mitä auditoinnissa arvioidaan ja miksi? Johtaja Kari Seppälä, Turun yliopisto Auditointiryhmän puheenjohtaja.
Dokumentointi kyse on asioiden ”paperille panemisesta” toimintoja on helpompi arvioida, muuttaa ja parantaa työntekijöiden tehtävät ja vastuut tulevat.
Auditoinnin tavoitteet, kriteerit ja vierailun toteutus Auditoinnin infotilaisuus Laatujohtaja, dosentti Helka Urponen (Lapin yliopisto) Auditointiryhmän.
Opettaja oman työnsä arvioijana AMK:n yhteistyöpäivä Anja Tuovila laatukoordinaattori.
Laatutyö ja KA Toiminnan kuvaaminen JY:n KA-tiimi
Mika Heikkilä / Valtuustoseminaari / Lapin sairaanhoitopiiri Tuottavuusohjelma vuosille
Koulutuksen järjestämisen ja opintojen järjestämisen prosessit
Sisäisten auditoijien koulutustapaaminen
Ajankohtaista Jyväskylän yliopiston laatutyössä
Laadunhallintajärjestelmän kehittäminen Amistossa
Vertais-auditointi-sparraus
Korkeakoulujen laadunvarmistus-järjestelmien nykytilanne
Tulospalkkiojärjestelmä PKKY:ssä
Esityksen transkriptio:

Anu Portti Laatupäällikkö Seinäjoen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä Laadunvarmistusjärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari 12.4.2010 Anu Portti Laatupäällikkö

SeAMK:n prosessikartta 12.4.2010

SeAMK:n laadunvarmistusjärjestelmä 12.4.2010

Strategisen ohjauksen vuosikello 12.4.2010

SeAMK:n laadunvarmistusjärjestelmän auditointi, kevät 2006 SeAMK ei täyttänyt KKA:n asettamia kriteereitä laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävien laadunvarmistukselle Auditointiryhmän esityksestä KKA päätti edellyttää uusinta-auditointia kahden vuoden kuluttua Kehittämissuositukset: - laadunvarmistuspolitiikan ja –strategian luominen (laadunvarmistusjärjestelmän kattavuus, toteutukseen ja seurantaan liittyvät vastuualueet sekä prosessit, jotka tukevat järjestelmää) - laadunvarmistusjärjestelmän rakenteen tarkastelu (toiminta, toimijat, vastuualueet) sekä erillisten laadunvarmennusmenettelyjen kokoaminen yhtenäiseksi ja systemaattiseksi laadunvarmistusjärjestelmäksi - laatukäsikirjan luominen - opiskelijoiden kumppanuusroolin kehittäminen - laadunvarmistusjärjestelmän, hallinnon ja toiminnan johtamisen rajapintojen selkeyttäminen 12.4.2010

SeAMK:n laadunvarmistusjärjestelmän auditointi, kevät 2006 - sisäisten vertaisarviointien kehittäminen - seurantatiedon ja muun tiedon hallinnan kehittäminen; raportoinnin systematisoiminen ja yhdenmukaistaminen - henkilöstön laadunvarmistus- ja arviointiosaamisen jatkuva kehittäminen Uusinta-auditoinnin ajankohdaksi sovittiin tammikuu 2009 ja tarkasteltavaksi valittiin: Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, kokonaisrakenne ja osa-alueiden väliset yhteydet Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä dokumentaatio. 12.4.2010

Auditointiraportin pohjalta laadittiin SeAMK:n kehittämistoimenpidesuunnitelma: Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden uusiminen; päästrategia ja alastrategiat (pedagoginen strategia, T&K-toiminnan strategia ja kv-toiminnan strategia), tulosyksiköiden erillisistä strategioista luopuminen, strategiamittariston yksinkertaistaminen, tavoitteiden saavuttamisen arvioinnin kehittäminen (mm. johdon katselmus) Kokonaisrakenteen selkiyttämiseksi yhden yhtenäisen laatukäsikirjan ja prosessikuvausten luominen koko organisaatiolle (yksikkökohtaisista toiminnankuvauksista luopuminen), yhteisen laatupolitiikan ja SeAMK:n arvojen luominen, laatumittariston kehittäminen Laatujohtoryhmän perustaminen, opetuksen tulosalueen ja T&K tulosalueen ohjausryhmien perustaminen (ohjaamaan ydinprosessien toiminnan ja laadun kehittämistä), opiskelijoiden roolin vahvistaminen sekä yleisesti toimijoiden ja vastuiden selkiyttäminen (vastuumatriisi) Itsearviointien ja sisäisten auditointien käyttöönotto laadun arvioinnissa sekä raporttien ja tutkimusten tulosten arvioinnin ja seurannan kehittäminen tulosyksikkötasolla Dokumentaation ja asiakirjojen säilyttämisen selkiyttäminen ja yhtenäistäminen  Sharepoint-työtila laatudokumenteille ja työryhmille 12.4.2010

Laadunvarmistusjärjestelmän vastuunjako 12.4.2010

SeAMK:n laadunvarmistusjärjestelmän uusinta-auditointi, kevät 2009 Tulokset auditointikohteittain: Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, kokonaisrakenne ja osa-alueiden väliset yhteydet Laadunvarmistujärjestelmä kattaa suuren osan korkeakoulun toiminnoista ja laadunvarmistuksen menettelytavat muodostavat melko hyvin toimivan järjestelmärakenteen. Laatupolitiikan ja laatukäsikirjan kehittäminen ovat vahvistaneet laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisrakenteen kehittymistä. Lisäksi SeAMK:n laadunvarmistusjärjestelmään sisältyvät yhteiset ohjeet, prosessien yhdenmukaistaminen, sisäiset auditoinnit ja johdon katselmukset tukevat toiminnan kehittämistä. Laadunvarmistusjärjestelmä mahdollistaa myös toiminnan vertaamisen eri yksiköiden välillä. SeAMK:n laadunvarmistusjärjestelmä täyttää hyvin kehittyvälle järjestelmälle asetetut kriteerit. Järjestelmä on kehittymässä kohti edistynyttä kehitysvaihetta. 2. Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä dokumentaatio (sis. laatupolitiikan, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely) Toiminnot, toimijat ja vastuut ovat selkeästi, ymmärrettävästi ja konkreettisesti määriteltyjä ja dokumentoituja. Dokumentit ovat helposti kaikkien saatavilla. Laatukäsikirja on käytössä koko korkeakoulussa. Laadunvarmistusjärjestelmää koskeva raportointi on organisoitu Sharepoint- tietojärjestelmän kautta, johon koko henkilökunnalla ja opiskelijoilla on pääsy. Laadunvarmistuksen organisointi on toimivaa. Laadunvarmistusjärjestelmä on tämän auditointikohteen osalta vaiheessa ”kehittyvä”. 12.4.2010

SeAMK:n laadunvarmistusjärjestelmän uusinta-auditointi, kevät 2009 Auditointiryhmän esityksestä KKA päätti kokouksessaan 26.3.2009, että ”Seinäjoen ammattikorkeakoulu täyttää laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävien laadunvarmistukselle asetetut kriteerit. Auditointi on voimassa kuusi vuotta.”  SeAMK läpäisi kansainvälisen auditoinnin ensimmäisenä ammattikorkeakouluna Suomessa. 12.4.2010

Opiskelijoiden rooli SeAMK:n laadunvarmistusjärjestelmässä Opiskelijoiden roolia laadunvarmistusjärjestelmässä vahvistettu ensimmäisen auditoinnin (2006) jälkeen Syksystä 2007 lähtien tulosyksiköiden johtoryhmiin on osallistunut opiskelijakunta SAMOn nimeämä yksikön opiskelija Opiskelijakunta SAMO nimeää opiskelijaedustajat myös muihin SeAMK:n työryhmiin  opiskelijaedustus mm. AMK-hallituksessa, tulosalueiden ohjausryhmissä, laatutyöryhmässä ja laatujohtoryhmässä SAMO nimeää edustajat myös SeAMK:n sisäisiksi auditoijiksi Opiskelijat osallistuvat tulosyksiköiden sisäisten auditointien valmisteluun, toteutukseen ja raportointiin muiden auditoijien tavoin. Lisäksi sisäisissä auditoinneissa yhtenä haastatteluryhmänä ovat kohdeyksikön opiskelijat. Opiskelijoilla on merkittävä rooli myös palautteenantajina; kyselyt hakuvaiheessa, opintojen aikana, valmistumishetkellä ja vuosia valmistumisen jälkeen 12.4.2010