KELPO – erityisopetuksen kehittämistoiminta

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
KELPO KEHITTÄMISTÄ koonnut: Tuija Ikäläinen, koordinaattori 2008.
Advertisements

Kolmiportainen tuki ja uudet asiakirjat
Koonnut koordinaattori Tuija Ikäläinen 2008
Kolmiportainen tuki ja uudet asiakirjat
KELPO projekti Tuija Ikäläinen, koordinaattori
Harvialan koulu ja päiväkoti
RUNOSMÄEN KOULUN YTE-SUUNNITELMA
Lapsen, oppilaan ja opiskelijan parhaaksi – tuen turvaamisen haaste Hanketyöseminaari Kuusankoski-talo Irma Kärkkäinen, lukioiden erityisopettaja.
HENKILÖKOHTAINEN NÄYTTÖSUUNNITELMA – HENSU Seija Pajukoski
Yksilölliset opetussuunnitelmat
Kerrataan KOLMIPORTAINEN TUKI & PEDAGOGISET ASIAKIRJAT
Oppivelvollisuus Perusopetus on maksutonta yleissivistävää opetusta, jota annetaan kaikille Suomessa vakinaisesti asuville lapsille. Kaikki lapset ovat.
J Kangasniemi 2010 Valtion rahoittama opetustoimen henkilöstökoulutus Tätä kalvosarjaa päivitetään verkossa. Varmistathan että käytössäsi on viimeisin.
Perusopetuksen jälkeinen lisäopetus
Turun perusopetuksessa
HOLLIHAAN KOULUN JOUSTO-OPETUS
Kaikki erilaisia –kaikki samanarvoisia
Heinolan kaupungin opetussuunnitelma
Erityinen tuki Tampereen perusopetuksessa- muuttunut lainsäädäntö muuttuvat tuen rakenteet Leena Salonen
Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen esi- ja perusopetuksessa
KELPO-JA OSAAVA-hankkeiden seminaaripäivä
KULOMÄEN KOULUN TEHO-HANKE
Koulutuksen keskeyttämisen ehkäisy Pedagoginen kehittämistyö Toukokuu 2014 Sauli Korhonen, Mari Kukkola ja Marja Ruotsalainen.
Oppilaalle annettava tuki ja vastuuhenkilöt Turun perusopetuksessa
 Tutkimuksemme kantavana ajatuksena on uskomus siitä, että yhdistämällä matematiikan opetus johonkin konkreettiseen asiaan saavutetaan syvällisempää.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia
PERUSOPETUKSEN KONSULTAATIO, ALUEELLISET JA MAAKUNNALLISET OSAAMISKESKUS- ELI PERTTUKOULUT PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Pääperiaatteet (luonnos)
ESIOPPILAASTA KOULULAISEKSI
Joustavat opetusjärjestelyt Siilitien peruskoulu
TIEDON SIIRTO SIIRTYMÄVAIHEESSA
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAKI JA OPPILASHUOLLON OPETUSSUUNNITELMA
JOPO- opetusta Kouvolassa vuodesta 2006
Kohdennetun tuen antaminen Torkinmäen koulu
VANTAAN TEHO-HANKKEET Kehittämistoiminnan tavoitteena on jalkauttaa uuden erityisopetuksen strategian (2007) linjauksia paikallisiin käytänteisiin. Strategiassa.
OPPILASHUOLLON ja OPPIMISEN KOULUNKÄYNNIN TUEN MUKAISET MUKAISET RYHMÄT PIHKAINMÄEN KOULUSSA LV Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä Yksilökohtainen.
Ylöjärven opetussuunnitelmaprosessi Opetuspäällikkö Leena Pöntynen
Opinto-ohjauksen ja erityisopetuksen yhteistyö SOOLin teemaseminaari
Viinijärven koulun vanhempainilta 23.4.
TUEN KOLMIPORTAISUUS KIURUVEDENALAKOULUISSA. KOLMIPORTAINEN TUKI YLEINEN TUKI YLEINEN TUKI YLEINEN TUKI YLEINEN TUKI Pedagoginen arvio Pedagoginen arvio.
Kolmiportaisen tuen toimintatapaohjeet. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet ”Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja.
KOLMIPORTAINEN TUKI Esi- ja peruskoulussa Hankasalmen kunta/Kuuhankaveden koulu.
OPS Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8. Oppilashuolto.
Sari Ågren. Työryhmä Perusopetuksessa Mari Aalto, Laura Impiö, Teija Warro, Satu Lehtonen, Anita Rapp, Hanna Leppänen, Anne Lähteenmäki, Liina Maarni,
Anne Luoma / VARHAISERITYISKASVATUS. Kunnan järjestämässä ja tukemassa päivähoidossa olevien tukea tarvitsevien lasten osuus päivähoitoikäisistä.
VESO Anne Hakanen Pirjo Vuorio Jaana Karlamaa NOPS 7.5. Osa-aikainen erityisopetus.
PEDAGOGINEN ILTAPÄIVÄ
YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI
Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan perusopetukseen ottaminen
KOLMIPORTAINEN TUKI Yleinen tuki: Siirtyminen tuen portailla
KYRÖSKOSKEN KOULUN PIENLUOKKA
KIRKONKYLÄN KOULUN PIENLUOKAT
SAMPPALINNAN KOULU Yksilöllisiä pedagogisen kokonaiskuntoutumisen palveluita Jorma Kauppila, rehtori
Prosessin nimi: Siirtymävaihe esiopetuksesta perusopetukseen, kun lapsella on pidennetty oppivelvollisuus ja/tai erityinen tuki tai kun tehostettu tuki.
Nopolan koulu Opettajien veso
Oppimisen tuki, pedagogiset asiakirjat ja muuta ajankohtaista
Tehostetun tuen lapsen 1. luokalle ottaminen
Kelpo-hanke Amisto
Asiakas Esiopettaja/kelto
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppilashuolto
Oppimisen tuki ja sen kirjaaminen
Tämän hetkinen tilanne
YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI YLEINEN TUKI
Esi- ja alkuopetuksen siirtymäkäytänteet ja oppimisen tuen portaat
Taru Patrikainen, Ruut Kielinen, Tanja Seppänen, Helena Lavikainen
Yhteysopettajapäivä Vantaa, Flamingo
SAMPPALINNAN KOULU Yksilöllisiä pedagogisen kokonaiskuntoutumisen palveluita Jorma Kauppila, rehtori
osa-aikainen erityisopetus oppimissuunnitelma avustajapalvelut
Esi- ja alkuopetuksen yhteistyösuunnitelma
KOLMIPORTAINEN TUKI
Esi- ja alkuopetuksen siirtymäkäytänteet ja oppimisen tuen portaat
Esityksen transkriptio:

KELPO – erityisopetuksen kehittämistoiminta Jorma Kuistio Marja-Leena Karjalainen Inkeri Mäensivu 30.9.2008

Peruslähtökohdat Toiminnan kohderyhmänä ovat esi-, perus- ja lisäopetuksen (jatkossa kaikista puhutaan perusopetuksena) oppilaat Painopisteenä on ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki Vahvistetaan tuen jatkumoa varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta toiselle asteelle

Lähikouluperiaate osa toimintakulttuuria Toiminta tukee perusopetuksen yhtenäisyyttä Toiminnassa painottuu moniammatillinen, eri hallintokuntien, organisaatioiden ja eri viranomaistahojen sekä palveluntuottajien välinen yhteistyö Yhteistyö huoltajien kanssa on tärkeää

Luodaan uuden strategian mukaisia rakenteita, toimintamuotoja ja menetelmiä, joilla taataan oppilaille riittävät tukitoimet opiskelussaan Hallintokuntien yhteistyönä tuotetaan kunnallinen/ alueellinen rakenne käytännön toimenpide-ehdotuksineen; MITEN TEHOSTETTUA JA ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS JA TUKITOIMET JÄRJESTETÄÄN? Kehittämistyön myötä luodut toimintamallit vakiinnutetaan osaksi kunnan toimintaa!!

Mitä ollaan tekemässä syksyllä 2008? Opetushallitus: järjestää alueellisia koordinaattoritapaamisia ja muuta ohjausta toimijoille. Esite tekeillä + lisäpainokset strategiajulkaisusta Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus: KELPO -toimintaa tukeva koulutus käynnistyy oppimistehtävineen syksyllä 2008 Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus antaa palautteet tehdyistä suunnitelmista sekä reflektoi toimijoiden kanssa keskusteluiden ja haastatteluiden avulla. Tämä tarkoittanee käytännössä sitä, että toimintaa arvioidaan ulkoisesti. Kunnat ja kuntaryhmät tekevät omaa kehittämistyötä, osallistuvat koulutukseen ja kehittävään arviointiin

Kevät 2009- kevät 2010 Kehittämistoiminnan myötä syntyneistä hyvistä käytänteistä kootaan julkaisu syksyyn 2009 mennessä Mahdolliset uudet avustusmäärärahat tulevat hakuun vuoden 2009 alussa Avustus tarkoitettu lukuvuotta 2008- 2009 varten; sitä voi käyttää 2009 loppuun asti Väliraportointi rahoituksen käytöstä ja toiminnan sisällöistä keväällä 2009, loppuraportointi keväällä 2010

Muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen on niukahkoa Sosio-emotionaalinen oirehtiminen on lisääntynyt Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen etäisyys toisistaan Lähikoulujen opettajien tietotaidon tarve

Jokaiselle oppilaalle Tehostettu tuki Erityinen tuki suunnattu tuki Pedagoginen selvitys Erityisopetus- päätös ja HOJKS Pedagoginen arvio Oppimissuunnitelma Tukimuodot Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Kodin ja koulun yhteistyö Oppilaan ohjaus Oppilashuollon tuki Oppimissuunnitelma Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Kerhotoiminta Ap- ja ip- toiminta 1.-2. lk Apuvälineet yms. Avustajapalvelut Ohjaus- ja tukipalvelut HOJKS Ap- ja ip- toiminta 1.-9. lk Kokoaikainen erityisopetus

Lähikoulu Lähtökohta on, että erityistä tukea tarvitsevat oppilaat (eli erityisoppilaat) opiskelevat lähikoulussaan yleisopetuksessa Kunnan on järjestettävä oppilaan oppimisen ja kehittymisen kannalta riittävät tukitoimet tätä ajatellen

Varhainen puuttuminen Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan tuen tarjoamista lapsen varhaisvuosina Tavoitteena on tukea oppilasta niin ajoissa, että tavoite yleisopetuksen yhteydessä opiskelemisesta ei vaarannu Keskeistä on luonnollisesti varhainen tunnistaminen

Tehostettu tuki Tarkoitetaan joustavia ohjaus- ja opetusjärjestelyitä, kuten: eriyttämistä tiimi- ja samanaikaisopetusta jakoryhmiä tukiopetusta osa-aikaista erityisopetusta Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma

Oppimissuunnitelma Suunnitelmaan kirjataan käytettävät tehostetun tuen keinot, joiden avulla: oppilas voi jatkaa yleisopetuksessa saavuttaa yleisopetuksen tavoitteet lisäksi kirjataan tuesta vastaavat henkilöt ja tuen seuraamista ja arvioinnista vastaavat henkilöt

Erityisopetuspäätös Erityisopetussiirto on jatkossa määräaikainen, määräajoin arvioitava Siinä päätetään oppilaan koulupaikasta opetusryhmästä tai -ryhmistä avustajapalveluista oppilashuoltopalveluista yksilöllistettävät aineet

Pedagoginen arvio Erityisopetussiirron edellytys Arviossa todetaan: oppilaan heikkoudet ja vahvuudet hänen tarvitsemansa tuki hänelle annettu tehostettu tuki oppimisympäristöön tarvittavat muutokset oppimateriaaleihin tarvittavat muutokset

Tukitoimien jatkuvuus Tukitoimien jatkuminen esiopetuksesta perusopetukseen varmistetaan Tukitoimien jatkuminen esiopetuksesta perusopetukseen varmistetaan. Samoin tukitoimien jatkuminen toisella asteella samojen periaatteiden mukaan kuin perusopetuksessa varmistetaan

Aikataulu Perusopetuslakiin ja –asetukseen sekä valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin tehdään tarvittavat muutokset syksyyn 2009 mennessä Kunta- ja koulutasolla tehdään opetussuunnitelmamuutokset lukuvuoden 2009 – 2010 aikana Uusien säädösten mukainen toiminta otetaan käyttöön syksyllä 2010

Mitä on KELPO Rovaniemellä? Opetusministeriö on myöntänyt 80 000 euron rahoituksen toiminnalle Kaupungissa pilottialueena toimiin Saaren alue Kelpo –toiminnan merkeissä järjestetään koulutusta niin erityis- kuin yleisopetuksen opettajille Uusitaan erityisopetusta koskevat toimintatavat, ohjeistus ja lomakkeet

Tehdään muutosesitykset uuden käytännön mukaisesta resurssin käytöstä Tehdään tarvittavat muutokset kaupungin yhteiseen opetussuunnitelmaan

Ajatuksia uuteen toimintatapaan siirtymisestä Rovaniemellä Erityisopetussiirrot Saaren alueella ei enää syksyllä 2009 siirretä 1. luokkalaisia alueellisiin pienryhmiin Asiantuntijan lausunnon ehdottomasta vaatimuksesta luovutaan syksyllä 2009  siirto voidaan tehdä myös pedagogisen selvityksen pohjalta Saaren alueella päätetään tuosta alkaen siirron yhteydessä myös integraatioryhmistä Samaan aikaan siirrytään määräaikaisiin erityisopetussiirtoihin

Lähikoulu Valitulla lähikouluun pyrkivällä tiellä jatketaan koko kaupungissa Saaren alueella ei siirretä oppilaita lähikoulusta (eikä alueen pienryhmiin oppilaita muilta alueilta) ”selviä pienryhmäopetusta tarvitsevia lapsia lukuun ottamatta” Saaren alueella tehostettua ja erityistä tukea tarvitseville oppilaille järjestetään kaikki heidän tarvitsemansa tukipalvelut (esim. avustaja, oppimateriaalit, riittävä osa-aikainen erityisopetus, oppilashuolto, sopivat integraatioryhmät)

Varhainen puuttuminen Saaren alueella luodaan esiopettajien ja alkuopettajien välille säännöllinen tapaamiskäytäntö koulutulokkaita ajatellen KELPO-toiminnan yhteydessä tapaamisissa keskitytään olemassa oleviin hyviin käytänteisiin, ongelmakohtien kartoittamiseen ja ratkaisuehdotusten esittämiseen

Tehostettu tuki Tehostetun tuen –käsite määritellään opetushenkilökunnalle Opetushenkilökunta opastetaan tuen antamisesta ja arvioinnista Tehostetun tuen käyttöönotossa huomioidaan myös sen vaatimat resurssit

Huomioita ja kysymyksiä? Opetussuunnitelman teossa pitäisi huomioida myös tehostetun tuen käytännön toteutus Tehostetun tuen vaatima resurssi on huomioitava Mahdollisten lisätehtävien korvattavuutta ei saa ohittaa suunnittelussa Miten käytännössä päätetään sopivasta ryhmäkoosta tai pystytään osoittamaan riittävän pieni ryhmä?

Miten toteutetaan opettajien täydennyskoulutus KELPO:n jälkeen? Mistä löytyy lisääntyvän integraation vaatima lisäresurssi avustajien palkkaamiseen inklusiivisessa koulussa? Miten erityisoppilaan status muuttuu inklusiivisessa koulussa? Mitä tukea se tarkoittaa oppilaalle? Varhaisen puuttumisen käytännöt ovat hyvin keskeisessä asemassa Pelkkä oppilasmääräkö erityisopetuksen resurssijaon pohjaksi vai jotain muutakinko?