TPO -arvioinnin satoa: musiikin kehittämiskohteet SML:n kevätpäivät Vaasassa 26.4.2012 Anna-Elina Lavaste

Arviointihankkeesta TPO-arviointihankkeen loppuraportti: Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden ja pedagogiikan toimivuus, Koulutuksen arviointineuvoston julkaisu 57, Jyväskylä 2012 Koko materiaali myös internetissä http://www.edev.fi/portal/julkaisu/julkaisu_57 Arviointiprosessi ja loppuraportti arviointineuvoston antaman kehyksen mukaisia Lopputulos on taiteen perusopetuksen eri alojen välinen kompromissi, minkä vuoksi tarvitaan taiteenalakohtaisia tarkasteluja

Arvioinnista Jos arviointitieto ei johda mihinkään, aika on heitetty hukkaan. Jos se johtaa kehittämiseen, se on vaivan arvoista. ” You see things that exist, and you ask: Why? I see things that do not exist and I ask: Why not?” Georg B. Shaw

Musiikin kehittämiskohteet Loppuraportissa esitetyt yleiset taiteen perusopetuksen kehittämiskohteet musiikin näkökulmasta, kohtien numerointi viittaa raportin kehittämisehdotuksiin Kaksi päälähdettä: kyselyn vapaakenttävastaukset musiikin osalta (rehtorit ja opettajat), oppilaitosvierailujen keskustelumuistiot

1. Kahden oppimäärän järjestelmä, ops-perusteiden toimivuus (1.1. ja 1.2. Yleinen oppimäärä) Yleinen ja laaja oppimäärä musiikissa pysyneet erillään, kahden oppimäärän järjestäjiä vähän Yleinen oppimäärä ei ole selkeästi profiloitunut Yleisen ja laajan työnjako epäselvä, yleinen tavallaan laajan supistettu versio, kahden oppimäärän tarpeellisuutta kyseenalaistetaan Huolena siirtyminen yleisestä laajaan Yleisen oppimäärän mahdollisuutta monitaiteisuuteen käytetty vähän Yleisen oppimäärän 500 tunnin laajuus musiikissa riittämätön suhteessa tavoitteisiin 10 moduulin rakennetta ei pidetä musiikissa kovin toimivana

Kehittämisehdotukset 1.1 ja 1.2 Yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet laaditaan a) jokaiselle taiteenalalle erikseen kunkin alan ominaislaadusta, tarpeista ja tavoitteista lähtien b) monitaiteisesta lähtökohdasta siten, että opintojen kokonaisuus voidaan rakentaa monella eri tavalla. Musiikin yleisessä oppimäärässä luovutaan 10 moduulin rakenteesta. Ops-perusteissa määritellään oppimäärän tavoitteet, sisältöalueet ja laajuus. Opetuksen järjestäjät päättävät itse rakenteen. Määritellään yleisen oppimäärän laajuus tarkemmin suhteessa tavoitteisiin sekä laajaan oppimäärään.

1.3 Musiikin laajan oppimäärän laskennallinen laajuus ja tuntijako 1300 tunnin laajuus vastaa tarvetta Oppimäärän laajuuden käsite epäselvä Oppimäärän sisäiseen tuntijakoon kaivataan korjausta

Kehittämisehdotukset 1.3 Oppimäärän nykyinen laajuus säilytetään, mutta oppimäärän laajuuden käsitteen soveltamisesta tarvitaan selkeämmät ohjeet (OPH) Onko musiikin laajan oppimäärän sisäistä tuntijakoa tarpeen lainkaan normittaa ops-perusteissa? Mikäli se todetaan tarpeelliseksi, tuntijakoa tarkistetaan niin, että opetusresursseja voidaan riittävästi suunnata musiikin oppimisen kannalta keskeiseksi koettuihin osa-alueisiin.

1.4 Musiikin laajan oppimäärän rakenne ja vetovoimaisuus Laajan oppimäärän kaksitasoinen rakenne jakaa mielipiteet - peruste historiallinen, ei pedagoginen Valtaosa oppilaista lopettaa musiikin perustason päättötodistukseen Musiikkiopistotasolle siirtyminen vähentynyt, syitä monia Yhteinen perushuoli: miten taiteen perusopetus kykenee nyt ja tulevaisuudessa kohtaamaan lasten ja nuorten elämismaailman ja säilyttämään vetovoimaisuutensa?

Kehittämisehdotukset 1.4 Onko kaksitasoinen oppimäärän rakenne musiikissa toimiva ja pedagogiikkaa tukeva ratkaisu? Mikäli kaksitasoinen rakenne säilyy, raja voidaan vetää toisin kuin nykyisissä perusteissa. Uudistetaan musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteita sisällyttämällä oppimäärään opintojen edetessä lisääntyvää valinnaisuutta, joka mahdollistaa erilaiset oppimisen polut. Oppimäärästä vain yksi päättötodistus (Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän päättötodistus), sen lisäksi voidaan antaa väli- tai muita todistuksia.

2. Tasa-arvon toteutuminen Sukupuolijakauma musiikissa parempi kuin muilla tpo-aloilla, mutta ei hyvä, vaatii lisäselvitystä Erilaisten oppijoiden huomioimisessa edelleen kehitettävää Pääsykoe kipupisteenä musiikissa, muilla tpo-aloilla sitä ei pidetä yhtä tarpeellisena eikä myöskään käytetä samassa mittakaavassa

Kehittämisehdotukset 2 Tehdään kattava selvitys musiikin perusopetuksen piirissä olevien oppilaiden sukupuolijakaumasta Vahvistetaan erityisesti varhaisiän musiikkikasvatuksen ”poikapedagogiikkaa” Musiikkioppilaitosten oppilasvalintamenetelmiä kehitetään niin, että niissä otetaan paremmin huomioon tyttöjen ja poikien erilainen kehitys Vahvistetaan opettajien pedagogista osaamista, joka mahdollistaa erilaisten oppijoiden kohtaamisen

3. Opetussuunnitelma- osaaminen, opettajien koulutus Opetussuunnitelmaosaamisen puutetta erityisesti oppilasarvioinnin ja opetuksen yksilöllistämisen kohdalla Laajan oppimäärän mukaista opetusta antavissa oppilaitoksissa osaaminen on kuitenkin selvästi paremmalla tasolla kuin yleisen, ja musiikissa keskimäärin parempaa kuin muilla taiteenaloilla Opettajakoulutusta koskeva yleisin tarve opettajien pedagogisten taitojen kehittämisessä Myös täydennyskoulutuksen tarpeet moninaiset

Koulutustarpeita Ryhmäopetuksen pedagogiikka Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot Eri-ikäisten oppilaiden ja erilaisten oppijoiden kohtaamisen taidot Verkko-opetus, musiikin teknologia Sosiaalisen median ja nuorten elämismaailman tunteminen

6. Oppilasarvioinnin kehittäminen Oppilasarviointi opetussuunnitelmissa usein puutteellisesti dokumentoitu Arviointimenettelyä tai oppilaan ohjaamista itsearviointiin ei ole kuvattu, perusteiden edellyttämät arviointikriteerit puuttuvat Selkeä yleinen kehityssuunta on numeroarvioinnin vähentäminen ops-perusteiden vaatimaan minimiin (päättösuoritusten arviointi) ja sanallisen arvioinnin lisääminen

Kehittämisehdotus 6 Tuetaan oppilasarvioinnin kehittämistä lisäämällä arviointiin liittyvää täydennys- ja muuta koulutusta, tarkentamalla arvioinnista annettua ohjeistusta ja selkiyttämällä arviointiin liittyvää käsitteistöä. Tuetaan erilaisten osaamisen näyttämisen tapojen kehittämistä tasosuoritusten rinnalle tai tilalle. Käydään keskustelua siitä, tarvitaanko taiteen perusopetuksessa lainkaan numeroarviointia ja jos, niin mihin tarkoitukseen.

9. Järjestäjät ja rahoitus TPO-järjestäjäkenttä on kirjava ja rahoitusperusteet sekavat Näyttää mahdolliselta, että nykyisen lainsäädännön puitteissa voidaan samaa opetusta (musiikin laajan ja yleisen oppimäärän mukainen opetus) toteuttaa erilaisella rahoituksella (taiteen perusopetuksen tuntiperusteinen valtionosuus ja vapaan sivistystyön tuntiperusteinen valtionosuus) Kuntien tuki on vaihtelevaa, samoin oppilasmaksut

Kehittämisehdotukset 9 Tehdään taiteen perusopetuksen järjestäjäverkkoa ja rahoitusta koskeva kattava selvitys ja sen perusteella tarpeelliset tarkistukset ja korjaukset taiteen perusopetuksen järjestämislupa- ja rahoitusperusteisiin. Turvataan musiikkioppilaitosten asema ja rahoitus taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän ensisijaisina järjestäjinä. Samalla selkiytetään taiteen perusopetuksen erityisoppilaitosten ja vapaan sivistystyön oppilaitosten työnjakoa taiteen perusopetuksen järjestämisessä.

10 Musiikin laajan oppimäärän sisällöllinen kehittäminen Sisällöllisen kehittämisen lähtökohdan tulisi olla oppilaskeskeinen ja suhteessa tavoitteisiin Mitä musiikillisia taitoja ja tietoja nuori tarvitsee kyetäkseen toisaalta musiikkiharrastuksen itsenäiseen jatkamiseen ja toisaalta voidakseen hakeutua musiikkialan ammattiopintoihin (= kaksijakoinen perustehtävä)? Keskeiset kehittämiskohdat kyselyn perusteella: 1. Valinnaisuuden lisääminen laajan oppimäärän sisällä 2. Musiikin perusteiden sisältöjen muokkaaminen ja valinnaisuuden lisääminen myös siinä 3. Yhteismusisointitaitojen painottaminen

Kehittämisehdotus 10 Uudistetaan musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteita sisällyttämällä oppimäärään valinnaisuutta, joka mahdollistaa erilaiset oppimisen polut. (Ks. myös kohta 5) Jaetaan musiikin perusteiden oppiaines nykyistä hieman suppeampaan, kaikille yhteiseen peruspakettiin ja valinnaisiin lisäkursseihin Nostetaan oman musiikin tekeminen yhdeksi musiikin perusteiden opetuksen lähtökohdaksi, opetuksen tavoitteena on antaa siihen tarvittavia tietoja ja taitoja Korostetaan edelleen yhteismusisoinnin opetuksen merkitystä ja tuetaan sen eri muotojen kehittämistä oppilaitoksissa

Kansallinen kehittämisohjelma Olisi tärkeää saada Taiteen perusopetuksen kansallinen kehittämisohjelma käynnistettyä välittömästi Kehittämisohjelma pohjustaisi luvattua ops-perusteiden uudistusta 2015 Kehittämisohjelmassa keskeistä TPO-järjestäjäkentän ja rahoituksen selkiyttäminen

Opetusministeriön edustajien kysymykset Mistä TPO:n epätasainen sukupuolijakauma johtuu ja voisiko sille tehdä jotakin? Pojatkin hyötyisivät taiteen perusopetuksesta. Voisiko taiteen perusopetuksella olla suurempi rooli nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä?

Lopuksi Suomalainen taiteen perusopetus on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen järjestelmä, jota kannattaa kehittää edelleen Musiikki on vakiintunein, laajin ja tuloksellisin osa taiteen perusopetusta, musiikkioppilaitokset sen alku ja juuri, mutta myös niiden täytyy kehittyä ajan mukana. Kysymys ei ole siitä, mitä me aikuiset haluamme vaan siitä, mitä lapset ja nuoret tarvitsevat. Nyt tehdään heidän tulevaisuuttaan.

Muusiikkioppilaitosten hyvät käytännöt Kuhmon musiikkiopisto: Verkostopohjainen mupe-opetuksen kehittäminen (4 oppilaitosta) Klaavi-hankkeella JAO, Taiteen perusopetus, Musiikki: Oma instrumenttiopintojen arviointimalli Musiikkiopisto Juvenalia, Espoo: Musiikkiteatteriosasto, yhteistyö ammattiopisto Omnian kanssa Pakilan musiikkiopisto, Helsinki: Varhaiskasvatuksen karusellit, oppilasvalinnan kehittäminen Musikinstitutet Legato, Närpiö: Omaperäinen musiikin perusteiden opetussuunnitelma musiikin perustasolla

Kehittämisehdotus Järjestetään vuosittain musiikin perusopetuksen kehittämisseminaari ”Ideatori”, jossa oppilaitokset voivat esitellä ns. hyviä käytäntöjä, pedagogisia innovaatioita ja kehittämishankkeita Tietopankki verkkoon