Miten tuloksiin työterveys-/työkykyneuvotteluissa. 8. 5

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Hyvinvointia työstä.
Advertisements

KANSAINVÄLINEN FIBROMYALGIAPÄIVÄ
Palkkatuki.
Yhdessä työkyvyn tukena – TELAn koulutuskiertue
Työnantajan velvollisuudet käytännössä
Työkyvyn tukeminen pientyöpaikoilla
LUVALLISET POISSAOLOT
Työhönvalmennuksella työelämään
Tolkkua työaikoihin – kampanjan lähtötasokyselyn tuloksia Tarja Arkio Asiantuntija.
Hallituksen esitys 67/ / Pirkko Mäkelä-Pusa.
HUS:n Helsingin hengityshalvausyksikön Tykes-projekti
OSA-AIKATYÖ PALVELUALOILLA
Osatyökykyisten työssä jatkamisen tukeminen työterveysyhteistyössä
Hyvinvointia työstä.
Ronnie Djupsund Miten käy monialaisilta nuorten ohjaus- ja palveluverkostoilta rock’n roll.
Kela tukemassa vajaakuntoisen nuoren opintoja
Työpaikkaselvityskäytännön muutos HUS:ssa
Kelan palvelut Pia Kankare
Työfysioterapeutti – Työterveyshuollon asiantuntija
TTL Sosiaalisessa mediassa
90 päivän sääntö – sairauspäivärahan maksaminen työkyvyttömyyden pitkittyessä - sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutokset Voimaan
TYÖTERVEYSHUOLTO Liisa Lempiäinen Työterveyshuollon ylilääkäri
Työeläkekuntoutus © Tapiola-ryhmä.
Hyvä tietää palvelussuhteeseen liittyvistä asioista
Työeläke- kuntoutus Heidi Mannio
Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus
ERILAISIA TYÖSUHTEITA JA TYÖNTEON MUOTOJA
JAMIT-hanke Työurien jatkamisen tuki Sosiaali- ja terveysministeriö ja Euroopan sosiaalirahasto Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö.
Kelan mahdollisuudet tukea vammaisen tai osatyökykyisen työllistymistä
Työluotsityö työterveyshuollossa – kokemuksia
YHDISTYSTYÖNANTAJAN JÄRJESTÄMÄ TYÖTERVEYSHUOLTO KÄYTÄNNÖSSÄ
Työluotsityö työterveyshuollossa – kokemuksia
Työssä olemassa olevalla työkyvyllä Työssä jatkamisen tuki ja osatyökykyratkaisujen edistäminen.
Kelan kuntoutusmahdollisuudet työttömille ammatillinen kuntoutus 21. 9
TYÖSOPIMUS.
Työkyvyn tuki-nettiopas
Työkykyjohtaminen Serviisissä
Vaikeasti puhevammaisten tulkkipalvelu
TYÖTERVEYSHUOLTO MUKANA HYVISSÄ RATKAISUISSA
Työterveyshuollosta apua jaksamiseen Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2013.
Työaika-autonomialla kohti työhyvinvointia
Kuntoutuspalveluohjaus – työkyvyn tukemisen prosessi
Työterveyshuollon erikoislääkäri
Tampereen työllistämistuki
Työssä selviytymisen malli Itella konsernissa
Esa Niinisalo Koillismaan Osuuskauppa Vaarojen arviointi Koillismaan Osuuskaupassa -Vaarojen arviointi on systemaattista toimintaa. -Ohjeistettu.
Hoitoonohjaus – syntipukin kohtalo vai mahdollisuus parannukseen? Projektipäällikkö Antti Hytti, Elämäntapaliitto , Helsinki.
TYK Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus
Työkyvyn tukemisen keinot työpaikalla ja kuntoutukseen ohjaaminen
Työturvallisuus s. 50 – 53 tIrEZ7hZ_Dw.
JAMIT-hanke Työurien jatkamisen tuki
Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena Hyte- päivät Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö.
Kuntoutusyhteistyö työterveyshuollon korvaamisen näkökulmasta Leila Koskela Suunnittelija, Terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskus
Työelämässä eivät vallitse viidakon lait
TOIKE-hankkeen toimintamalli ja nykytila Polut hoitoon ja kuntoutukseen -kokeilujen OTE7 vertaisoppimispäivät Tampere Kärkihanke: osatyökykyisille.
TYÖKYKYKOORDINAATTORITOIMINTA TYÖTERVEYS WELLAMO OY:SSÄ
TYÖTERVEYTTÄ TUKEMASSA
Nuoret ja työlainsäädäntö
Maahanmuuttajan askeleet työelämässä – Maastå-hanke Yhteisöllinen menetelmä järjestöille Tavoite: tarjota ammattiliitoille ja työyhteisöille.
Pauliina Mattila-Holappa, erityisasiantuntija, PsL
Työura osatyökykyisenä
Uraohjauspalvelut työkyvyn muutostilanteissa
Työssä olevan työ- ja toimintakyvyn arviointi työterveyshuollossa
Työllisyyspoliittisen avustuksen käyttö ja rajoitukset
Koulutuskokonaisuus - työkykytiimi
PÄHEE OTE Satu Laakoli Kela.
Työterveyshuollon järjestäminen Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto.
Siun soten päihdeohjelma
Työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa
Terveyttä työpaikoille – suositukset
Esityksen transkriptio:

Miten tuloksiin työterveys-/työkykyneuvotteluissa. 8. 5 Miten tuloksiin työterveys-/työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys

Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä yli kuntarajojen 14 kunnan ja 2 kuntayhtymän omistama työterveyspalveluita tuottava osakeyhtiö Päijät-Hämeessä Perustettu 10.12.2009 Toiminta käynnistynyt 1.5.2010 Lahden kaupungin tytäryhtiö 3000 sopimusasiakasta, joilla 31 000 työntekijää Työntekijöitä 93

Toimialue ja toimipisteet – 10 toimipistettä

STLY, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Yhdistys on perustettu vuonna 1946. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää työterveyshuoltoa ja edistää jäsentensä ammatillista kehitystä. Edunvalvonta ei kuulu yhdistyksen toimintaan. Yhdistykseen kuuluu noin 1 700 jäsentä STLY on edustettuna STM:n työterveyshuollon neuvottelukunnissa ja jaostoissa sekä Kelan tth:n neuvottelukunnassa

Työterveysneuvottelun perusteet ja lähtökohdat työterveysyhteistyö työntekijöiden, työnantajan ja työterveyshuollon kesken Aktiivinen ja varhainen tuki Uusi 1.1.2014 voimaan astunut asetus ”hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta” korostaa työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea, joihin työterveysneuvottelut kiinteästi liittyvät

Työterveysneuvottelu Työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistyömuoto, jonka avulla sovitaan työntekijän työkykyä tukevista työjärjestelyistä. Kun työntekijä itse, esimies tai työterveyshuolto (terveystarkastuksessa tai sairausvastaanotolla) on todennut työkyvyn tukitoimien tarpeen ja jos tilanne vaatii yhteisneuvottelua. Työterveyshuollossa kartoitetaan ensin tilannetta ja työterveyshuolto kutsuu tarvittaessa osallistujat koolle

Työterveysneuvottelun sisältö LUOTTAMUS ja LUOTTAMUKSELLISUUS on tärkeää Neuvottelussa käsiteltävät ja sovittavat asiat: Neuvottelun syy ja tavoite Lyhyt työhistoria ja nykyisten työtehtävien kuvaus Nykytilanne ja siihen vaikuttaneet tekijät Työkykyä alentavat ja tukevat tekijät Ehdotukset työkyvyn tukemiseksi Jatkosuunnitelma Työyhteisölle tiedottaminen Tilanteen seuranta ja sen aikataulu sekä vastuuhenkilöt

Työterveysneuvottelun osallistujat… Työntekijä, esimies, työterveyshuollon edustus, tarvittaessa luottamushenkilöt (työsuojelu, ltm), joskus asiantuntijoista ttpsykologi tai työfysio-terapeutti tai esh:n tai kuntoutuslaitoksen edustaja Tarvittaessa työnantajan edustajana esimiehen esimies tai päätösvallan organisaatiossa omaava henkilö, enenevästi työkykykoordinaattori

…ja heidän roolinsa Kukin puhuu omasta näkökulmastaan ja tuo esille haluamansa ja hallitsemansa asiat. Työterveyshuollon rooli on toimia ”työkyvyn puolueettomana asianajajana” Neuvottelun ytimessä on työntekijän toimintakyky – eivät potilaan sairaudet

Mitä työterveysneuvotteluissa vaaditaan työterveyshuollolta Ammatillista osaamista Hyvät ihmissuhdetaidot Neuvottelutaitoa Johtajuutta Tietoa laeista, säädöksistä ja toimintaohjeista Kykyä herättää luottamus kaikkien osapuolien kesken

Mitä työterveysneuvotteluissa vaaditaan työntekijöiltä Työntekijälle tulee kertoa etukäteen, että neuvottelu järjestetään hänen asiansa edistämiseksi, jotta työntekijällä on mahdollisuus asennoitua tilanteeseen pelkäämättä ja rohkeasti Työntekijän tulee saada opastus siitä, että hänen ei tarvitse kertoa neuvottelussa sairautensa yksityiskohdista, vaan neuvottelussa keskitytään toimintakyvyn arviointiin suhteessa työhön Työntekijän tulee osata ilmaista omat motiivinsa ja tavoitteensa työkykynsä suhteen

Mitä työterveysneuvottelussa vaaditaan esimiehiltä Positiivista tai vähintään neutraalia asennetta Kykyä keskittyä olennaiseen Luovaa ideointikykyä Tietoa esimiehen vastuista ja sen mukaista käytöstä Tietoa ja ymmärrystä työsuhdeasioista sekä sosiaalivakuutusjärjestelmästä

Työkyvyn tukeminen tehtävänkuvaa ja työolosuhteita muokkaamalla Työkuormituksen säätäminen (mahdollista pyytää kartoitusta työkuormituksen arviosta työfysioterapeutilta tai työterveyspsykologilta sekä ohjeita kuormituksen vähentämiseksi) Työtehtävien rajaaminen Tehtäväaikataulujen tarkistaminen Työn tai työyhteisön kehittäminen Työryhmäkokoonpanon muuttaminen Työympäristön rauhoittaminen

…työkyvyn tukeminen tehtävänkuvaa ja työolosuhteita muokkaamalla Työaikajärjestelyjen tekeminen Joustomahdollisuuksien lisääminen Lisä- tai uudelleenkoulutuksen järjestäminen Työnohjauksen järjestäminen Ammatillisen kuntoutuksen mahdollistaminen

Työnantajan ja työterveyshuollon yhteisiä tukikeinoja Osasairauspäiväraha Mahdollistaa paluun osa-aikaisena oman työsopimuksen mukaisiin tehtäviin, kun Työntekijällä on kokopäivätyö Sairausloma on kestänyt sairastumispäivän lisäksi vähintään 9 työpäivää Myönnetään 2 viikosta 120 päivään Edellyttää sekä työntekijän että työnantajan suostumuksen

…jatkoa osasairauspäivärahaan Edellyttää kirjallista sopimusta työajasta ja palkasta Työajan(palkansaaja) tai työmäärän (yrittäjä) on vähennyttävä 40-60 prosenttia aiemmasta Etuuden hakee työnantaja, jos työntekijälle maksetaan täysi palkka; muussa tapauksessa työntekijä hakee etuuden Hakemukseen liitetään lääkärin tekemä B-lausunto ja osa-aikaisuudesta tehty kirjallinen sopimus Ero työkokeiluun: ei ole toistaiseksi osoitettavissa riskiä pysyvästä työkyvyn alenemasta

Työeläkelaitoksen työkokeilu ammatillisena kuntoutuksena Mahdollistaa asteittaisen työhön paluun pitkän sairausloman jälkeen Kesto yleensä 3 kuukautta, voi hakea lisää ad 6 kk Päivittäinen työaika 4-8 tuntia Rajattu tai muokattu tehtävänkuva (oma tai uusi työ) Työntekijä hakee kuntoutusrahaa/ammatillista kuntoutusta työeläkelaitoksestaan

…jatkoa työkokeiluun Työterveysneuvottelussa sovitaan työjärjestelyistä Työnantaja täyttää hakemukseen työkokeilun ajaksi sovitun työajan ja tehtävänkuvan Työterveyslääkäri laatii B-lausunnon

Muita tukimuotoja Työterveyshuollon työkokeilu Kelan ammatillinen kuntoutus Työeläkelaitokset tarjoavat pitkältä sairaslomalta palaajalle myös: Työhön valmennusta Lisä-, täydennys- ja uudelleenkoulutusta Kuntoutustukea Osakuntoutustukea Osatyökyvyttömyyseläkettä

Työterveysneuvottelun muistio Neuvottelusta laaditaan muistio, jonka kaikki osallistujat hyväksyvät ja allekirjoittavat (ainakin tt, ta:n edustaja ja tth:n edustaja)

Tuloksia syntyy neuvottelemalla