Kirsi Parnila lakimies Helsingin seudun kauppakamari Ajankohtaista työsuhdeasiaa ”Sama vene” –tilaisuus 28.10.2011 Mitään merkittävää ei ole tapahtunut työlainsäädäntörintamalla vuoteen. Ja vuoden takainenkaan muutos ei ole kovinkaan merkittävä… nimittäin määräaikaisia työsopimuksia koskeva työsopimuslain muutos. Koskee tilanteita joissa vuosia ketjutetaan määräaikaisia työsopimuksia  milloin työsopimus pitäisi tehdä toistaiseksi voimassaolevaksi Kirsi Parnila lakimies Helsingin seudun kauppakamari

Määräaikaisista työsuhteista Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi (TSL 1:3,2) Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä, jos esimerkiksi työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tms. on siihen syynä tai jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan taikka suoritettavaan työhön liittyvä perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen. Ei koske tilanteita, joissa määräaikainen sopimus tehdään työntekijän pyynnöstä tai aloitteesta tai työntekijä on täyttänyt 68 vuotta. TSL 1:3§ 2 mom. Työsopimuslain mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi.

Perusteista Työn luonne Sijaisuus Harjoittelu Kestoltaan rajoitetut työt, projektit, kausiluonteiset työt Kausiluonteisia: jäätelö- ja virvoitusjuomateollisuus, maa- ja metsätyöt, tienhoito, ravintola-ala, kaupan joulu-, alennus- ja loppuunmyynti Työ ei kausiluonteista, jos työtä teetetään vuosittain 9-10 kuukautta Valtion ja kunnan myöntämän työllistämistuen ajaksi Sijaisuus Yksilöitävä poissaolevan työntekijän ja tehtävän avulla Harjoittelu Oppisopimuskoulutus, oppilaitosten työharjoittelujaksot Työn luonne esimerkiksi kestoltaan rajoitetut työt, erilaiset projektityöt ja kausiluonteiset työt. Työ on kausiluonteista, jos tilapäistyövoimaa tarvitaan vain lyhyehköksi ajaksi. Jos työtä sen sijaan teetetään toistuvasti vuosittain esimerkiksi 9–10 kuukautta, työtä ei ole pidettävä kausiluonteisena. Työnantaja voi palkata lisätyövoimaa määräaikaisin työsopimuksin myös tietyn tilauksen kestoajaksi, jos tilauksen toimittaminen sitä välttämättä edellyttää. Tällöin sopimuksen teon perusteena on työnantajan perusteltu aihe olettaa, että kyseisen tilauksen toimittamisen jälkeen hänellä ei ole tarjota kyseisille työntekijöille muuta työtä. Työ on kestoltaan rajoitettu myös silloin, kun työnantaja saa työntekijän työllistämiseen valtion tai kunnan myöntämää työllistämistukea, ja työsopimus tehdään nimenomaan työllistämistuen ajaksi (KKO 1990:54). Sijaisuus Työsopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi, jos kysymys on sijaisuudesta. Sijaisuus on yksilöitävä työstä poissaolevan vakinaisen työntekijän ja tämän työtehtävien avulla. Sijaisuuden peruste voi olla mikä tahansa poissaolo tai vapaa (sairausloma, äitiysvapaa, hoitovapaa, opintovapaa jne.). Sijaisuuden pituus voi vaihdella päivästä useisiin vuosiin. Sijaisuuteen perustuvia määräaikaisia työsopimuksia voidaan tehdä useita peräkkäin, jos siihen on perusteltu syy (KKO 1996:105). Harjoittelu Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä myös harjoittelusta. Harjoittelulla tarkoitetaan mm. virallisissa oppi- ja koulutusohjelmissa tai oppilasvalinnoista annetuissa määräyksissä tarkoitettua työharjoittelua. Tällaiseen harjoitteluun ei tarvitse liittyä opetusta.

Perusteista Muu yrityksen toimintaan liittyvä perusteltu syy Tuotantohuippujen tasaaminen, tilauskannan vaihtelu Kysynnän vakiintumattomuus Ei yksinään riitä syyksi Liityttävä toiminnan aloittamiseen tai sen merkittävään laajentamiseen Työn eritysluonne Rakennustyöt, tienrakennus, näyttelijät, muusikot, ammattiurheilijat, kääntäjät Muu perusteltu syy Työsopimus voidaan solmia määräaikaiseksi, jos työnantajalla on tähän muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä perusteltu syy. Tämän kohdan tarkoittamat perustellut syyt voivat olla hyvin moninaiset. Ne voivat perustua yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön. Esimerkiksi tuotantohuippujen tasaaminen ja tilauskannan vaihtelu oikeuttavat yrityksen määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen. Eräänä tähän kohtaan liittyvänä esimerkkinä voidaan mainita TT:n ja SAK:n irtisanomissuojasopimuksen 3 §:n soveltamisohje. Sen mukaan tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista tai tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä koskeva määräaikainen työsopimus. Kysynnän vakiintumattomuus TSL 1:3.2:n perustelujen mukaan joillakin aloilla toiminnan aloittamisesta johtuva kysynnän vakiintumattomuus voi myös olla peruste tehdä määräaikaisia työsopimuksia. Kysynnän vakiintumattomuus ei ole siis yksinään peruste määräaikaisten työsopimusten käytölle, vaan sen tulee liittyä yrityksen toiminnan aloittamiseen tai sen merkittävään laajentamiseen. Työn erityisluonne Oikeuskäytännössä on hyväksytty määräaikaisen työsopimuksen perusteeksi myös tietyn työalan tai työn erityisluonne ja alalla vakiintunut käytäntö (KKO 1995:13 ja 1995:159). Tapauksessa KKO 1995:13 oli kysymys tienrakennusalasta. Samalla tavalla voidaan arvioida tavanomaisia rakennusalan töitä (kirvesmies, raudoittaja jne.). Muina esimerkkeinä töistä, joissa käytetään työn luonteen vuoksi määräaikaisia työntekijöitä tavanomaisesti, voidaan mainita näyttelijät, muusikot, kääntäjät ja ammattilaisurheilijat.

Jos em. perustetta ei ole… Määräaikaista työsopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana, jos sen tekemiseen ei ole lain mukaista perustetta. Sopimuksen solmimisesta lukien. Vaikka tällaista sopimusta jatketaan uudella määräaikaisella sopimuksella, jonka tekemiseen on perusteltu syy, työsopimus ei pääsääntöisesti muutu takaisin määräaikaiseksi  ei siis korjaannu itsestään Jos työnteko jatkuu määräajan päätyttyä… …eikä työnantaja puutu siihen, muuttuu määräaikainen sopimus toistaiseksi voimassa olevaksi

Peräkkäiset sopimukset Jokaista määräaikaista sopimusta tarkastellaan lähtökohtaisesti erikseen. Näin ollen peräkkäiset määräaikaiset työsopimukset ovat pääsääntöisesti sallittuja, jos jokaiselle yksittäiselle sopimukselle löytyy perusteltu syy. Kyse voi olla esimerkiksi useasta peräkkäisestä sijaisuudesta. Työsuhde etuudet kertyvät kuin yhdestä työsuhteesta! Asiaa arvioidaan kuitenkin hieman toisin silloin, kun määräaikaisia sopimuksia uusitaan toistuvasti ja pitkäaikaisesti. Sijaisuudet: työvoiman tarve vakiintunut – joku poissa – poissaolon ajaksi sijainen ma-sopimuksella Iso työnantaja / pieni työnantaja

Peräkkäiset sopimukset Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto tai kun niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi (TSL 1:3.3). Työntekijä suorittaa suunnilleen samanlaisia työtehtäviä pitkäaikaisesti, usean vuoden ajan, peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten perusteella, voidaan usein arvioida työvoimatarve pysyväksi  toistaiseksi voimassa oleva sopimus Sama työntekijä suunnilleen samoissa tehtävissä peräkkäisissä ma-sopimuksissa Tai Samaa tehtävää teetetään eri työntekijöillä toistuvissa määräaikaisissa työsuhteissa

Työvoiman tarve ei saa kyseisessä tehtävässä olla pysyvä Mitä useampi sopimus solmitaan saman henkilön kanssa, sitä todennäköisempää on, että kysymys on työvoiman tarpeen pysyvyydestä Myös samassa tehtävässä useiden henkilöiden kanssa tehdyt toistuvat määräaikaiset sopimukset viittaavat siihen, että toiminnan edellyttämä työntekijöiden määrä on vakiintunut Määräaikaista sopimusta ei saa käyttää koeajan korvikkeena Määräaikaisella sopimuksella ei saa kiertää irtisanomissuojaa (vrt. kuitenkin KKO 1996:105)

Oikeuskäytäntöä – määräaikaisuuden peruste KKO 2011:73 Työntekijä oli työskennellyt useita vuosia kuntayhtymän palveluksessa tutkimushoitajana pitkäaikaisiksi tarkoitetuissa tutkimusprojekteissa, joiden jatkuminen oli perustunut vuosittain saatavaan ulkopuoliseen rahoitukseen. 7 vuoden aikana 11 määräaikaista sopimusta Työvoiman tarve oli pysyvää  toistaiseksi voimassa oleva työsopimus

Oikeuskäytäntöä – määräaikaisuuden peruste TT 2008-15 Opiskelijoiden etujärjestön koulutuspoliittisen sihteerin ja sosiaalipoliittisen sihteerin tehtäviin oli otettu henkilöt määräaikaiseen työsuhteeseen, perusteena työnantajan asema opiskelijajärjestönä ja työn luonne. Työnantajan mukaan opiskelijoiden edunvalvontatyön uskottavuuden ylläpitäminen edellytti, että työntekijät ovat itsekin opiskelijoita tai vastavalmistuneita henkilöitä.  Kun työtehtävät olivat pysyviä eikä ilmoitettua perustetta muutenkaan voitu pitää työsopimuslaissa perusteltuna syynä määräaikaisen työsopimuksen solmimiselle, työntekijöiden työsopimusten vahvistettiin olevan voimassa toistaiseksi.

Määräaikaisen työsopimuksen päättyminen Määräaikainen työsopimus päättyy automaattisesti määräajan päättyessä, määrätyn työn valmistuttua tai muun määräaikaisuuden perusteen lakattua. Jos työsopimuksen päättymisen ajankohta on vain työnantajan tiedossa, hänen on ilmoitettava työntekijälle työsopimuksen päättymisestä viipymättä. Työsuhteen päättymispäivää ei siis työsopimuksessa tarvitse välttämättä näkyä. Työsuhde on voimassa NN:n sairausloman / poissaolon keston ajan. Kesto voidaan myös arvioida Työsuhde on voimassa projektin XX keston ajan. Arvioitu kesto 6 kuukautta.

Määräaikaisen työsopimuksen päättyminen Voidaan purkaa Erittäin painavasta syystä Voidaan käsitellä purkautuneena Vähintään viikon kestäneen ilmoittamattoman poissaolon vuoksi Määräaikainen työsopimus ei ole irtisanottavissa Sitoo molempia osapuolia sovitun määräajan Voidaan sopia irtisanomismahdollisuudesta  sekamuotoinen työsopimus

Sekamuotoinen työsopimus Määräaikaisen ja toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen välimuoto Loppumisajankohta määritelty, mutta sisältää myös irtisanomisehdon ”Tämä sopimus on voimassa NN:n perhevapaan keston ajan. Sopimus voidaan irtisanoa sopimuskauden aikana työsopimuslain mukaisilla irtisanomisperusteilla.” Irtisanomisoikeus molemmilla osapuolilla Työnantaja tarvitsee irtisanomisperusteen Myös lomauttaminen mahdollista Ei kuitenkaan tilapäisen työn vähentymisen vuoksi

Kiitos mielenkiinnosta ! kirsi.parnila@chamber.fi Puh. 228 60 231