Kielellinen erityisvaikeus

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Lasten vuorovaikutustaitojen tukeminen käytännössä
Advertisements

TAITOTASO 1 = ALKEISTAIDOT
TAITOTASO 5 = TAITAJAN TAIDOT
Sijaisvanhemmuus ja henkinen hyvinvointi. 1.Palauta usein mieleesi, ettet ole syypää lapsen ongelmiin, et ole niistä vastuussa, mutta voit toimia ensisijaisena.
Helppoa ja ymmärrettävää suomea
Suomen kielen syötöksen ja käytön kartoitus
Hannu Virtanen Selkokielen tarvearvio 2014
Viivästynyt kielen kehitys
Lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen 1.luokalla
Oppiminen ja oppimisvaikeudet
Verkonkäytön ongelmat
Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksien taustalla voi olla lukemis- ja/tai kirjoittamisvaikeus, matemaattinen hahmottamisvaikeus, koordinaation tai hahmottamisen.
Jenna, Marika, Iiris. Esiintymismuodot: • Kielen äännerakenne epäselvä, metalingvistiset vaikeudet • Vaikeudet ääntämisessä, kirjoittamisessa, lukemisessa.
SLI Poikkeava tai viivästynyt puheen kehitys
"Maahanmuuttaja-opiskelijoiden oppimisvaikeuksien tunnistaminen" Turku
Puheterapia / Riihimäen seudun terveyskeskus
Luetaan! Kota-projekti, Diat laati Maija-Liisa Halme-Briedis.
Hyvä lapsuus kaikille! Maria Kaisa Aula
Puhuminen Varmista, että toiset ymmärtävät sinua
Oppimisvaikeudet.
Ensimmäiselle luokalle Paattisten kouluun syksyllä 2010.
Tampereen Aikuiskoulutuskeskus1 Toteutuminen 2 ryhmää, TAO ja TAKK verkkotaitojen opetuspäivää 7 viikon lähiopetusjakson aikana Käytössä.
Persoonallisuus Biologinen perusta.
Kielellinen erityisvaikeus SLI
Oppimisvaikeudet kehityksen riskitekijöinä
Hoitajan ja muistisairaan välisen vuorovaikutuksen tukeminen
Oppimista tukevia aineistoja kirjastoihin
- Sanna, Sini ja Liisamaija.  Dysleksia ( 10 %, 2%)  Neurologinen  Vaikeudet tarkassa ja/tai sujuvassa sanantunnistuksessa  Heikko oikeinkirjoitus-
Suomi-koulujen opettajat suomenopettajina
Ammatillisuuden ydintä etsimässä
Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut Katja Savolainen
Yhteistyössä:. Mistä on kyse? Hanke edistää esi- ja alakouluikäisten vähän liikkuvien lasten yhdenvertaisia osallistumis- ja liikkumismahdollisuuksia.
Lukivaikeus.
Koulussa elämää opettelemassa
OPPIMISVAIKEUDET Ylivoimaisesti yleisin oppimisen vaikeus on luki-vaikeus. Sen vaikea muoto on dysleksia. Noin 10 % koulutulokkaista tarvitsee yksilöllistä.
Kielivalinnat 2. luokalla
Toimintaohjeet opelle
Antti-Jussi Lakanen Nuorten peliohjelmointi 2011 / Jyväskylän yliopisto.
Kuvat ja tukiviittomat opetuksen tukena
Sosiaalinen kehitys lapsuudessa
Ops seminaari Askola.
S2-opetus esiopetuksessa
Välipalaute Moduuli 3 Mitä tästä voimme oppia? Mitä parantaa?
Erityistä tukea tarvitsevan ohjaaminen Helena Sorsa.
Lapsen ja nuoren tukeminen Tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet.
LASTENNEUROLOGIA poliklinikka ja päiväsairaala rakennus 45 TERVETULOA.
Tarja Rauste  Jokainen yksilö kehittyy omaan tahtiinsa  Yksilön kehityksessä voidaan erottaa seuraavat osa-alueet o Fyysinen kehitys (painon.
LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi Esiopetuspaikka ja toimintavuosi Esiopetuksesta vastaava opettaja Syntymäaika HuoltajuusYhteishuoltajuusYksinhuoltajuus.
Näkövammaisen lapsen vuorovaikutuksen ja puheenkehityksen tukeminen NKL Lasten kuntoutus Riitta Laakso Maria-Liisa Punkari
L ASTEN JA NUORTEN KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS S PECIFIC LANGUAGE IMPAIRMENT SLI Petra Suonio 2012.
Lapsen ja nuoren tukeminen ja osallisuuden vahvistaminen kuntouttavilla elementeillä Petra Suonio 2012.
Märta Kinnunen1 TUNNE OPPIMISTYYLISI JA KÄYTÄ SITÄ HYVÄKSESI.
1. Tietoinen tiedonkäsittely
TUKIVIITTOMAT JA KUVAT KOMMUNNIKOINNIN TUKENA
TYYLI ’tekstille, tekstin osalle, tekstilajille, tekijälle ja aikakaudelle ominainen esitystapa’ (OK s. 327 – 333)
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
Käyttäytymisen erityisen tuen ryhmämuotoinen tuki
TAVOITTEET JA SISÄLTÖ LV
Englanti 8. lk LV – 2017.
Motorinen kehittyminen
Opiskelutaidot ja aineenopettajan ohjaus
KPL 8 Tiedonkäsittely edistyy muiden opastamana
ESSEE.
Kielen kehityksen avainkohdat
Kielitietoisuus.
Marja-Kristiina Lerkkanen
Arviointi Vsop-opetuksessa
1. Ilman lukevia aikuisia ei kasva lukevia lapsia
Opiskeluhuollon palvelut
Kielellinen erityisvaikeus
Esityksen transkriptio:

Kielellinen erityisvaikeus Maria Widenius Puheterapeutti, FM

Kielenkehitys Ikä Kielenkehitys 1 v 6 kk 10–30 sanaa Lapsi ymmärtää enemmän kuin tuottaa 2 v n. 250 sanaa Kahden sanan yhdistelmiä 3 v Puhe vieraalle aikuiselle ymmärrettävää Lapsi taivuttaa sanoja (verbit, aikamuodot, vertailumuodot) Kielto- ja kysymyslauseet 4–5 v Lapsi hallitsee sanojen taivuttamisen ja lauseen muodostamisen perussäännöt Omatekoiset taivutusmuodot  (”kukkeja”, ”töipaikka”) Kertova puhe 6 v Puhe yleiskielen mukaista Kielellisen tietoisuuden taidot kehittyvät (Joko se puhuu, 2004)

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus Lapsen/nuoren vaikea-asteinen kielellinen häiriö Kielen kehitys poikkeavaa ja selvästi jäljessä muuta kehitystä Kielellinen häiriö tuottaa sosiaalisia ja käyttäytymisen ongelmia

Yleisyys Arviota yleisyydestä vaihtelevat tutkimuksittain, n. 7 % vaikea-asteisena 1 % Pojilla yleisempi kuin tytöillä

Kielellinen erityisvaikeus on pysyvä häiriö, mutta se muuttaa muotoaan iän myötä Nuoruusiässä vaikeudet painottuvat oppimisvaikeuksiin ja sosiaalisiin suhteisiin

Piirteitä mm. ensisanat viiveellä puutteelliset sanahahmot (pani po. banaani, eeoe po. lentokone) puutteet lauserakenteissa äänteellisen kehityksen häiriöt kielen käytön poikkeavuus (pragmatiikka) auditiivisen erottelun ja muistin heikkous

Piirteitä: ymmärtämisen vaikeudet Kielen ymmärtämisen vaikeudet ovat hyvin yleisiä, mutta voi olla vaikeita huomata arjessa Voi ilmetä levottomuutena, käytöshäiriöinä tai vetäytymisenä Voi johtua: Kielellisen muistin vaikeudesta Kuulonerottelun vaikeudesta Sanavaraston ja käsitteiden hallinnan puutteista

Ymmärtämisen tukeminen Ymmärtämisen tukeminen korostuu, kun jutellaan vaikeammista asioista, tunteista, menneistä asioista tai annetaan ohjeita NÄYTÄ ensin itse, miten asia tehdään PILKO ohjeet pienempiin osiin KUVITA, PIIRRÄ

Piirteitä: oraali/verbaali dyspraksia Neurologisperäinen häiriö, joka vaikuttaa puhemotoriikan ohjelmointiin Voi vaikeuttaa puheen ja kielen kehitystä -puutteelliset sanahahmot voi hidastaa esim. aktiivisen sanavaraston kasvua ja kieliopin kehittymistä Oraalimotoriikka: kynttilöiden ja saippuakuplien puhaltaminen, pillit, suujumppaa, veden porskuttelu jne. Puheliikkeiden harjoittelu ja automatisoituminen

Piirteitä: nimeämisvaikeudet Ei tarkoita että lapsi unohtaa jo opittuja sanoja, sanat ei vaan ole juuri sillä hetkellä ”käytettävissä” Tilannesidonnaista; joskus sana löytyy, joskus ei

Piirteitä: pragmatiikan vaikeudet Vaikeuksia käyttää kieltä vuorovaikutuksen välineenä Yleensä puhe selkeää ja sanavarasto laaja Puhe usein vuolasta ja syrjähtelevää Vuorottelu vaikeaa Vaikeuksia ymmärtää erityisesti ei-kirjaimellista kieltä ja tulkita toisten eleitä ja ilmeitä Puheessa liian paljon/vähän tietoa Mielen teoria/ mielen malli

Piirteitä kouluiässä nimeämis- ja sananlöytämisvaikeudet Uusien sanojen ja käsitteiden oppiminen Kielellinen muisti ja –päättely Kuullun ja/tai luetun ymmärtäminen (pitkät, monimutkaiset ja käsitteelliset lauseet) Sujuvan luku- ja kirjoittamistaidon oppiminen Kerronnan vaikeudet Vieraat kielet Matematiikan sanalliset tehtävät Keskittyminen ja oman toiminnan ohjaus Sosiaaliset taidot, tunteiden käsittely

Kieli oppimisen välineenä: - kieli erillinen osa ympäröivästä arkitodellisuudesta - sanavaraston täytyy kasvaa uusien aihepiirien myötä - vaaditaan entistä tarkempaa ilmaisutaitoa

Lukivaikeudet Kielellinen erityisvaikeus lisää riskiä lukivaikeudelle sekä laajemmille oppimisvaikeuksille Johtuu - fonologisista vaikeuksista, eli äänteiden käsittelyn taidoista - nimeämisvaikeudet, eli sanojen sujuvan mieleenpalauttamisen ongelmat

Kielellinen tietoisuus kyky havainnoida ja jaksotella puhetta huomio kiinnitetään sanojen merkityksien asemesta kielen muotoon esim. sanojen pituuksien vertailu, riimittely, tavutus, alku- ja loppuäänteen tunnistaminen Ei voi olla totta, kellarissa vilistää… Kumpi on pitempi sana, käärme vai mehiläinen?

Tunnista lapsen oppimistyyli Oppiiko hän näkemällä, kuulemalla, tekemällä, kokemalla, lukemalla? Liikemuisti

Liitännäishäiriöitä Motorinen kömpelyys Tarkkaavuuden häiriöt Toiminnanohjauksen ongelmat Aistiyliherkkyys

Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiokeinot kuvat piirtäminen ilmeet, eleet tukiviittomat KEINOT EDISTÄVÄT LAPSEN KIELENKEHITYSTÄ

Miksi puhetta tukevat keinot? Ymmärtämisen tukeminen Pysähtyminen, hidastaminen 2 kanavaa: kuulo- ja näköaisti Ilmaisun ja kerronnan tukeminen Lapsen omat aloitteet Menneeseen palaaminen Rytmi, oman vuoron ottaminen Ajan ja paikan hahmottaminen AINA LÄHDETÄÄN LIIKKEELLE LASTA KIINNOSTAVASTA TOIMINNASTA!

Tukiviittomat Viitotaan lauseen avainsanat Hyödynnetään visuaalista kanavaa Tukevat puheen ymmärtämistä Tukevat kielenkehitystä Rytmi!

Kuvat ja piirtäminen kerronnan tukena

Mistä kuvia? Esim. www.papunet.net/kuvatyokalu

Piirtämisharjoitus

Tietokoneohjelmat Lukimaa ja Lukimaa 2 Lexia Oppivisa Ristisanoja ynnä muuta Suomiset seikkailevat Muistileikki

Tabletit http://ipadalkuopetuksessa.wordpress.com/about/

Arjen tuki: mitä voitte tehdä kun… käytte ruokakaupassa Suunnitelkaa ja tehkää yhdessä ostoslista (kirjoita, piirrä tai rastita mainoksista kuvia), toimii muistin tukena Etsikää, nimetkää, punnitkaa, laskekaa tuotteita, maksakaa, pakatkaa ja purkakaa yhdessä

Arjen tuki: mitä voitte tehdä kun… valmistatte ruokaa Nimetkää käyttämiänne välineitä ja ruoka-aineita Voitte käyttää kuvitettuja ruokaohjeita: www.papunet.net/materiaalia/reseptejä Mitatkaa, punnitkaa ja laskekaa ruoka-aineita

Arjen tuki: mitä voitte tehdä kun… ruokailette Kattakaa pöytä, miettikää montako ruokailijaa on, mitä välineitä tarvitaan, laitetaanko ne vasemmalle vai oikealle puolelle, keskustelkaa päivän tapahtumista ruokailun aikana, kuvailkaa miltä erilaiset ruoat maistuvat (suolainen, makea, karvas, hapan) tai miltä ne tuntuu (pehmeä, kova, sileä…)

Arjen tuki: mitä voitte tehdä kun… ulkoilette Retket puistoon, metsään, kalastamaan, torille jne. Keskustelkaa, nimetkää, kuvailkaa näkemiänne ja kokemianne asioita

Puhevammaisten tulkkauspalvelu Palvelua voivat tarvita kuulevat henkilöt, joilla on vamman tai sairauden takia vaikea ymmärtää tai tuottaa puhetta tai vaikea lukea ja kirjoittaa Esimerkiksi osa ihmisistä, joilla on kielellinen erityisvaikeus Laissa määritelty subjektiivinen oikeus Tulkkauspalvelua voi saada vähintään 180 tuntia vuodessa Käyttäjälle ilmaista

Tulkkauspalvelua voi käyttää työssä käymisen opiskelun asioimisen harrastusten yhteiskunnallisen osallistumisen tukena

Miten haetaan? Puheterapeutin lausunto palvelun tarpeesta Täytetään KELAN lomakkeet: TU 1 Vammaisen henkilön tulkkauspalveluhakemus TU 11 Vammaisten tulkkauspalvelun asiakasprofiili Hakemus KELAAN, jossa tehdään päätös tulkkauspalvelusta