TYYLI ’tekstille, tekstin osalle, tekstilajille, tekijälle ja aikakaudelle ominainen esitystapa’ (OK s. 327 – 333)

Esitys aiheesta: "TYYLI ’tekstille, tekstin osalle, tekstilajille, tekijälle ja aikakaudelle ominainen esitystapa’ (OK s. 327 – 333)"— Esityksen transkriptio:

1 TYYLI ’tekstille, tekstin osalle, tekstilajille, tekijälle ja aikakaudelle ominainen esitystapa’ (OK s. 327 – 333)

2 Tyyliä tutkitaan tekstin kielestä
sananvalinnat (päämerkitys, sivumerkitykset; synonyymit tyylisävyineen; abstrakti – konkreettinen merkitys jne.) sanaluokkajakauma (esim. paljon adjektiiveja) kuvakieli retoriset keinot fraasit lausevalinnat (toteava väitelause, kysymyslause, käskylause) virkkeiden ja lauseiden pituus rytmi sidosteisuus sana- ja esittämisjärjestys konventiot (totutut, vakiintuneet piirteet (esim. tekstilajipiirteet tai tapa puhua jostain asiasta)

3 Tyyliä tutkitaan vertaamalla, suhteuttamalla
odotuksenmukaisuus – yllättävyys tunteikkuus – asiallisuus tuoreus – kuluneisuus (kliseisyys) arkisuus – juhlavuus humoristisuus – vakavuus tekstilajisidonnaisuus

4 Asiatyyli eli perustyyli
sanat neutraaleja, kaikille ymmärrettäviä sanajärjestys odotuksenmukainen - yleensä suora: subj.+ pred. lauseissa keskimäärin 6,6 sanaa virkkeessä keskimäärin 13,3 sanaa yleisimpiä yhden ja kahden lauseen virkkeet jne. -> Kieli ei varasta huomiota asialta.

5 Kohosteisen tyylin piirteitä
huomion kiinnittävät sanat, esim. onomatopoeettiset tai deskriptiiviset sanat kielikuvien runsaus sävypartikkelit (esim. aina, ihan, oikeastaan) vahvistus- ja voimasanat (esim. valtavan ihana, erityisen kaunis, aivan p:stä) normaalista erottuvat sanajärjestykset (esim. Ei ollut hän mokomaa ennen nähnyt.) kieliopilliset poikkeavuudet, esim. predikaatittomat lauseet yllättävä asioiden esitysjärjestys toisteisuus: sisällön, sanojen esim. verbien, lauserakenteiden tai lausekkeiden toisto; alku- tai loppusointu, toistoyhdyssanat (esim. pienenpieni), verbitoisto (esim. juoksi ja juoksi) -> Kieli kiinnittää lukijan huomion; kieli ja tyyli voivat olla itsetarkoituksia.

6 Tyylihavainnoista tehdään päätelmiä
havainnot todistetaan esimerkeillä havainnoista edetään tulkintaan, jossa tyylityylivalintojen perusteita etsitään tekstin - kontekstista - lajista - lajikonventioista (esim. fiktiivinen teksti, pakina) - tavoitteista

7 Mikä tekstilaji? Perustele tyylipiirteiden avulla.
1. Laivan nimi on Oiva. Oiva on Ollin laiva. Olli ja Laila nukkuvat. 2. Olipa kerran pieni tyttö, joka asui suuren suuressa metsässä. 3. Jos pragmaattinen systemointi asetetaan siinä ylimmälle tasolle, P vastaa lähinnä osaprosessia 1 ja osittain osaprosessia 2, semanttinen ja konstruktiivinen systemointi ovat osia --. 4. Äiti istuu selkä ojossa / siivet supussa, miljoonakutoja.

8 Kapulakieli Ilmaisee asian mutkikkaammin ja hämärämmin kuin olisi tarpeen. tavallista hallinnon ja muun vallankäytön piirissä. tarkoituksellista tai tahatonta monimutkaisuutta, kun halutaan kuulostaa ”virallisilta” tai pyritään luomaan mielikuva asiantuntemuksesta ajattelun laiskuutta: ei viitsitä etsiä sujuvaa ilmaisutapaa

9 Mitä jää epäselväksi? Päättävältä taholta ilmoitetaan, että yhtiömme vastaa paineisiin rationalisoimalla tuotantoa.

10 Puhekieli Varsinkin sanastoltaan ja muoto-opiltaan kirjoitetusta yleiskielestä poikkeava aluepuhekieli, murre tai slangi. -> Ei sovi asiatyyliseen tekstiin.