KANSALLISKIRJASTO Palvelukysely 2012 Erikoiskirjastot/tutkimuslaitokset T IEDOSTA M ENESTYS INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, HELSINKI Puh

T IEDOSTA M ENESTYS YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena on saada Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluille tietoa palvelutarjonnan vastaavuudesta asiakaskirjaston tarpeisiin, palveluissa onnistumista sekä kehittämistoiveita. Tutkimus toteutettiin Internet-kyselynä helmikuussa Kohderyhmän muodostivat Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalvelujen asiakaskirjastojen työntekijät. Tässä raportissa tarkastellaan erikoiskirjastojen ja tutkimuslaitosten edustajien vastauksia. Tutkimus perustuu 660 vastaukseen, joista erikoiskirjastoista ja tutkimuslaitoksista 39. Tässä raportissa esitetään tutkimuksen päätulokset. Kaikki tutkimuksen tulokset esitetään yksityiskohtaisesti InnolinkWeb ® -järjestelmässä.

T IEDOSTA M ENESTYS TUTKIMUKSEN KESKEISIÄ TULOKSIA 1/2 Erikoiskirjastojen käytetyin tietokantapalvelu on Linda, jota 40 prosenttia vastaajista käyttää joko päivittäin (16%) tai viikoittain (24%). Seuraavaksi eniten vastaajat käyttävät Fennicaa. Erikoiskirjastojen vastaajat ovat tyytyväisimpiä tapahtumia ja kirjastoverkolle suunnattuja koulutuksia koskevasta tiedotuksesta. Heikoimmaksi tiedotus koetaan kansallisten metatietovaranto ja digitaalinen kirjasto –hankkeiden sekä uuden kirjastojärjestelmän valmisteluryhmän toiminnan osalta. Kansallisia tietokantoja, koulutuksia ja tapahtumia pidetään kaikkein hyödyllisimpänä Kansalliskirjaston palveluna erikoiskirjastojen keskuudessa. Vastaajien mielestä tärkeimmät Kansalliskirjaston palvelut ovat Lindan poimintaluettelointi ja hakukäyttö sekä Halti. Onnistuneimmat palvelut ovat Mandisin ja Violan poimintaluettelointi sekä Mandisin hakukäyttö. Palveluista eniten kehitettävää on kirjastojärjestelmissä, Kansalliskirjaston ylläpitämissä asiasanastoissa sekä formaattien ja standardien kehittämisessä ja koordinoinnissa.

T IEDOSTA M ENESTYS TUTKIMUKSEN KESKEISIÄ TULOKSIA 2/2 Toiminnan 5 tärkeintä tekijää: Toiminnan 5 onnistuneinta tekijää: Toiminnan 5 heikoiten onnistunutta tekijää:

T IEDOSTA M ENESTYS TUTKIMUSMENETELMÄN KUVAUS (KUILUANALYYSI) Kuiluanalyysin avulla voidaan tutkia vastaajien tyytyväisyyteen vaikuttavia toiminnan tekijöitä. Kuiluanalyysi kertoo, kuinka hyvin tarkasteltu organisaatio on onnistunut vastaamaan vastaajien odotuksiin. Kuiluanalyysissä vihreä pylväs (pitkä, oikealle osoittava pylväs) kuvaa kunkin arvioidun tekijän merkitystä vastaajille. Jos vihreä pylväs on pitkä, kyseinen tekijä on vastaajalle tärkeä ja jos pylväs on lyhyt, ei tekijällä ole paljoakaan merkitystä. Lyhyempi punainen pylväs kuvaa puolestaan annetun onnistumisarvosanan ja merkitysarvosanan erotusta (kuilua). Positiiviset (oikealle osoittavat) punaiset pylväät osoittavat tekijät, joissa onnistuminen on arvioitu korkeammaksi kuin merkitys. Nämä saattavat olla ylipanostustekijöitä. Negatiiviset (vasemmalle osoittavat) punaiset pylväät osoittavat tekijät, joissa onnistuminen on arvioitu heikommaksi kuin merkitys. Mitä pidemmälle vasemmalle tekijän punainen pylväs ulottuu, sitä kriittisempi tekijä on kyseessä. Tutkimusraportissa toiminnan tekijät luokitellaan kuiluanalyysin perusteella kolmeen luokkaan seuraavasti: Onnistuneet tekijät = kuilu -0,4 tai parempi Parantamisen varaa -tekijät = kuilu -0,5 - -0,9 Kriittiset tekijät = kuilu -1,0 tai heikompi Tärkeää on reagoida tekijöihin, joiden merkitys on korkea ja joissa on suurehko negatiivinen kuilu.

T IEDOSTA M ENESTYS TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS Muita: evo-yhteyshenkilö, julkaisuyhteyshenkilö, tietojärjestelmien kehittäminen, arkistonhoito, kirjaston edustustehtävät ja yhteistyökumppanit, tietoresurssien hallintaan liittyvät erilaiset tehtävät ja hankkeet omassa organisaatiossa, projektityö

T IEDOSTA M ENESTYS KANSALLISKIRJASTON TIETOKANTAPALVELUIDEN KÄYTTÄMINEN Kuinka usein käytät seuraavia tietokantapalveluita?

T IEDOSTA M ENESTYS VÄITTÄMIEN KUVAAVUUS Kuinka seuraavat väittämät kuvaavat Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluita?

T IEDOSTA M ENESTYS TYYTYVÄISYYS TIEDOTUKSEEN Miten tyytyväinen olet seuraavia palveluita ja hankkeita koskevaan tiedotukseen?

T IEDOSTA M ENESTYS KANSALLISKIRJASTON PALVELUJEN HYÖTY Kuinka paljon seuraavista on ollut hyötyä omalle kirjastollesi?

T IEDOSTA M ENESTYS PALVELUIDEN MERKITYS VASTAAJILLE Asteikko: 1 = ei lainkaan tärkeä … 4 = erittäin tärkeä

T IEDOSTA M ENESTYS PALVELUIDEN KUILUANALYYSI Mitä suurempi tekijän negatiivinen kuiluarvo on, sitä heikommin tekijässä ollaan onnistuttu. Onnistuneet tekijät: negatiivinen kuilu on alle 0,5 yksikköä tai kuilu on positiivinen. Parantamisen varaa -tekijät: negatiivinen kuilu on 0,5 - 0,9 yksikköä. Kriittiset tekijät: negatiivisen kuilun arvo on vähintään 1,0 yksikköä.

T IEDOSTA M ENESTYS PALVELU EI LIITY TYÖHÖNI / EOS

T IEDOSTA M ENESTYS NELIKENTTÄANALYYSI Nelikenttäanalyysin vaaka-akselilla esitetään tekijän merkitys vastaajalle ja pystyakselilla tarkastellun organisaation onnistuminen ko. tekijässä. Nelikenttäjaottelu muodostuu tekijän merkitys- ja onnistumisarvosanojen keskiarvojen perusteella. Vasemmasta alakulmasta oikeaan yläkulmaan kulkeva vihreä viiva on ns. optimisuora; optimisuoralla sijaitsevissa tekijöissä merkitys ja onnistuminen ovat yhtä suuret. Vastauspisteet optimisuoran yläpuolella = ylipanostustekijä Vastauspisteet optimisuoran alapuolella = kriittinen tekijä Vastauspisteet optimisuoran molemmin puolin sijaitsevalla valkoisella alueella = onnistunut tekijä

T IEDOSTA M ENESTYS VERTAILU KIRJASTOSEKTORIN JA KOKONAISTULOSTEN VÄLILLÄ Onnistuneet tekijät: negatiivinen kuilu on alle 0,5 yksikköä tai kuilu on positiivinen. Parantamisen varaa -tekijät: negatiivinen kuilu on 0,5 - 0,9 yksikköä. Kriittiset tekijät: negatiivisen kuilun arvo on vähintään 1,0 yksikköä.

T IEDOSTA M ENESTYS Vastaajat antoivat myös vapaamuotoista palautetta toimintaan liittyen. Vapaamuotoinen palaute on kokonaisuudessaan selattavissa InnolinkWeb ® -järjestelmällä. InnolinkWeb ® -järjestelmässä esitetään yksityiskohtaisesti kaikki tiedonkeruuvaiheessa kartoitetut tutkimuskysymykset. InnolinkWeb ® -järjestelmällä voidaan myös tarkemmin tutkia ja analysoida eri vastaajaryhmiä.