1 OPSO Laatuseminaari Jyväskylä Pasi Rentola

2 Oppisopimuskoulutuksen ajankohtaiset asiat Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Rahoitusjärjestelmän muutokset Volyymin kehitys Lisäkoulutuspaikkojen jako vuodelle 2009 Oppisopimuskoulutuksen laatu Työvoiman kysynnän ja osaamistarpeiden muutokset

3 Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Toimeenpannaan ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonais-uudistus, jossa selkiytetään hajanainen hallinto, rahoitus, tarjonta ja etuudet Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus kattaa –ammatillisen aikuiskoulutuksen, työvoimapoliittisen koulutuksen, korkeakoulujen aikuiskoulutuksen ja henkilöstökoulutuksen –samoin oppisopimuskoulutuksen ja oppisopimustyyppisen koulutuksen laajentamisen korkeakoulutettujen täydennyskoulutukseen Kokonaisuudistuksen taustalla pyrkimys toimivaan aikuiskoulutusjärjestelmään, jolla –vastataan työelämän ja aikuisväestön osaamistarpeisiin kattavasti ja joustavasti –vahvistetaan nykyisen aikuiskoulutustoiminnan kysyntälähtöisyyttä –lisätään työelämässä ja työn ohella tapahtuvaa kouluttautumista erityisesti muutostilanteissa –edistetään ammatillista liikkuvuutta –varmistetaan työvoiman saatavuutta ja luodaan edellytyksiä osaamisen jatkuvaan kehittämiseen –tuetaan pyrkimyksiä työurien pidentämiseen ja työllisyysasteen nostamiseen

4 Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Tavoiteaikataulu Kuusi jaostoa: rahoitus, aluehallinto, etuudet, tarjonta, maahanmuuttajat, korkeakoulujen aikuiskoulutus Keskeiset ehdotukset syksyn 2008 aikana ja 2009 alussa Kytkeminen muihin uudistuksiin: ALKU, SATA, JOUSTOTURVA, VOS 2010, YO-laki Rahoitusjaosto: 1)aikuiskoulutuksen rahoituksen tasosta, suuntaamisesta ja rahoituspohjasta, 2)eri ministeriöiden tehtävien ja aikuiskoulutuksen eri muotojen rahoitusta koskevan kokonaisuuden ja työnjaon selkiyttämisestä sekä 3)rahoitusperusteiden uudistamisesta niin, että ne tukevat kokonaisuudistukselle asetettuja aikuiskoulutuspoliittisia tavoitteita sekä aikuiskoulutusvoimavarojen käytön tehostamispyrkimyksiä. Määräaika

5 Peruskoulutuksen yksikköhinta 6 312,4 € (-18 %) Lisäkoulutuksen yksikköhinnat –Tutkintoon johtava 3 223,16 € (+6,5 %) –Muu lisäkoulutus 2 327,84 € (+6,5 %) Tavoitteena hintojen saattaminen vastaamaan toteutunutta kustannustasoa Liittyy valtion erityisoppilaitosten yksityistämisestä aiheutuvaan kuntien rahoitusosuuden kasvuun Oppisopimuskoulutuksen yksikköhinnat 2009

6 Ammatillisen lisäkoulutuksen tuloksellisuusrahoitus Oppilaitosmuotoinen ja oppisopimuksena annettava lisäkoulutus Taustalla KESU:n maininta tutkintojen merkityksen korostamisesta Lähtökohtana näyttötutkintojärjestelmän toimivuus Perusrakenne; valtionosuuspotista vähennetään tietty prosenttimäärä, joka jaetaan järjestäjille tutkintokohtaisen euromäärän perusteella Oppisopimuskoulutuksessa tulosrahoitusjärjestelmä yksinkertaisempi; ei alakohtaisia hintoja eikä jakoa omaehtoiseen/henkilöstökoulutukseen Tulosrahoituksen osuus

7 Koulutusalakohtaisuuden huomioiminen –Oppilaitosmuotoisessa lisäkoulutuksessa Tulosrahoituksen aiheuttamien rahoitusmuutosten tasoittaminen –Vähennys korkeintaan 5 % –Yli 5 %:n lisäyksestä koulutuksen järjestäjälle maksetaan 1/3 Tavoitteena vuoden 2010 alusta Toimeenpano kahdessa vaiheessa Ammatillisen lisäkoulutuksen tuloksellisuusrahoitus

8 Oppisopimuskoulutuksen määrällinen kehitys Ammatillinen lisäkoulutus –VTA 2007 kiintiö , toteuma –VTA 2008 kiintiö , laskentapäivät ja (+266) keskimäärin –Kehys kiintiö kiintiö kiintiö Ammatillinen peruskoulutus –VTA 2007 arvio , toteuma –VTA 2008 arvio , laskentapäivät ja keskimäärin –Kehys , arvio

9 Lisäkoulutuksen paikkojen jako vuodelle 2009 Hakukirjeen määräaika Paikkojen jaon painopistealueet: –sosiaali- ja terveysalan työvoimatarpeen huomioiminen –koulutuksen järjestäjän alueella sijaitsevien yritysten erityisosaamista edellyttäviin koulutustarpeisiin vastaaminen, yrittäjien toimintaedellytysten parantaminen ja yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen –maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksien parantaminen –vailla ammatillista tutkintoa olevan tai vanhentuneen ammatillisen koulutuksen varassa työelämässä olevan henkilöstön koulutustarpeiden huomioonottaminen –työttömien tai työttömyysuhan alaisten henkilöiden opiskelumahdollisuuksien parantaminen –kuljetusalan työvoimatarpeiden huomioiminen –metsäkoneenkuljettajien ja puutavara-autonkuljettajien koulutustarpeiden huomioonottaminen

10 Oppisopimuskoulutuksen pelisääntökirje Viranomaisvelvoitteiden sisäistäminen ja noudattaminen Henkilökohtaistamismääräyksen noudattaminen Kuljettajakoulutus esimerkki periaatteellisten viranomaisvelvoitteiden erilaisista tulkinnoista –Kyse periaatteiden sisäistämisestä Koulutusmuodon kysyntälähtöisyys

11 Oppisopimuskoulutuksen selvitysmies Opetusministeri kutsui , määräaika Tehtävänä: –laatia selvitys oppisopimuskoulutuksen tilasta sekä toiminnan laajentamisen seurauksista ja kehittämisen tuloksista –koota näkemykset ja ehdotukset toimenpiteistä oppisopimuskoulutuksen laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi sekä edelleen parantamiseksi.

12 Laadukkaan oppisopimustoiminnan lähtökohtia Hallinnontasojen työnjako, vastuut ja velvoitteet kahden hallinnontason välinen tulonsiirtojärjestelmä, jossa resursseja ja tehtäviä siirretään operatiiviselle hallinnontasolle Päähuomio hallinnontasojen välisessä työnjaossa; kuinka vastuu ja tulonjako toteutetaan optimaalisesti? OPM:n näkökulmasta keskeistä valtakunnallinen yhdenmukaisuus opiskelijoiden tasavertaisuuden näkökulmasta Vrt. oppilaitosmuotoiseen ja ops-perusteiseen koulutukseen viranomaisen harkintavallan laajuus Säädösperusta –Lainsäädäntö ei ota kantaa hallintoon tai organisointiin –Mitä väljempää yksityiskohtainen säätely, sitä enemmän merkitystä hallinnon yleisillä periaatteilla

13 Laadukkaan oppisopimuskoulutuksen lähtökohtia Oman toiminnan asemointi osana valtakunnallista koulutuksen järjestäjien kokonaisuutta Koulutusmuodon erityispiirteiden sisäistäminen –Kysyntälähtöinen (ei markkinalähtöinen), yritysten aitoon osaamistarpeen kasvuun perustuva omaehtoinen koulutusmuoto –Erittäin voimakas viranomaisvelvoitteiden vastuullisuus Julkisrahoitteisen koulutustoiminnan tunnuspiirteiden sisäistäminen –Laki 630/1998; voiton tavoittelu lailla kiellettyä –Huomio laatuun eikä määrään Koulutuksen järjestämisen strateginen lähtökohta; paikallisen ja alueellisen elinkeinoelämän ja työntekijöiden osaamistarpeisiin vastaaminen mahdollisimman tasokkaan koulutuksen järjestämisellä taustana rakenteellinen laadunvarmistusjärjestelmä