Korkeakoulujen aikuiskoulutus

Esitys aiheesta: "Korkeakoulujen aikuiskoulutus"— Esityksen transkriptio:

1 Korkeakoulujen aikuiskoulutus
Ylitarkastaja Sanna Hirsivaara ja Kehittämispäällikkö Jouni Kangasniemi

2 Yliopistokeskusten arviointi käynnissä (syksy 2008)
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavan koulutuksen ja muun koulutuksen kysyntä aikuiskoulutuksessa tuotekehitysraha 2009 Yliopistokeskusten arviointi käynnissä (syksy 2008) Avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun strategiatyö käynnissä Korkeakouluja on pyydetty uudistamaan strategiansa vuoteen 2010 mennessä ja samalla huomioimaan aikuiskoulutusstrategiansa sen osana Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia vuoden 2008 aikana

3 Korkeakoulujen ohjausta uudistetaan
7. Korkeakoulujen lainsäädäntö lausunnoilla Yliopistolaki Laki ammattikorkeakouluista 8. AKKU korkeakoulujen aikuiskoulutusta koskeva ryhmä Selvitykset kysynnän kehittymisestä ja ehdotukset toiminnan kehittämisestä oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus näyttötutkintojärjestelmän hyödyntäminen korkeakoulujen täydennyskoulutuksessa.

4 8. AKKU – korkeakoulujen aikuiskoulutusta koskeva ryhmä
Työryhmän tehtävänä on laatia kokonaisuudistuksen linjaukset huomioonottaen 1) selvitykset ja ehdotukset ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen täydennyskoulutuksen, muun aikuiskoulutuksen sekä avoimen korkeakouluopetuksen kysynnän kehityksestä sekä kehittämistarpeista ja toimenpiteistä. 2) selvitykset ja ehdotukset näyttötutkintojärjestelmän hyödyntämisestä korkeakoulutasoisessa täydennyskoulutuksessa sekä selvitykset ja ehdotukset oppisopimustyyppisen koulutuksen laajentamisesta korkeakoulutettujen täydennyskoulutukseen. Työryhmän ehdotukset mennessä, työryhmä pyrkii saamaan ehdotuksensa johtoryhmälle valmiiksi jo vuoden 2008 loppuun mennessä.

5 Työryhmän tulee ottaa työssään huomioon AKKU -johtoryhmän linjaukset
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat korkeakoulutettujen kattavista täydennyskoulutusmahdollisuuksista. Korkeakoulututkinnon suorittaneen henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutuskysyntään vastataan pääosin ammatillisina erikoistumisopintoina ja täydennyskoulutusohjelmina järjestettävällä koulutuksella. Myös näyttötutkintojärjestelmää voidaan hyödyntää lisä- ja täydennyskoulutuksessa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintokoulutusta kehitetään niin, että se tarjoaa riittävästi myös työikäisen aikuisväestön tarpeisiin vastaavia ja työn ohella tapahtuvaan opiskeluun soveltuvia koulutusmahdollisuuksia. Avoimen ammattikorkeakoulun ja yliopiston tarjontaa monipuolistetaan niin, että se vastaa nykyistä paremmin työelämän ja työikäisen aikuisväestön korkeakoulutasoisen aikuiskoulutuksen kysyntään.

6 Akku-johtoryhmä teki korkeasti koulutettujen aikuiskoulutukseen sekä sen
rahoituspohjaan liittyvät ehdotukset uuteen yliopistolakiin väliraportissaan. Osana VOS uudistuksen valmistelua selvitetään ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutusvoimavarat. Akku-johtoryhmän mielestä (väliraportti) Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus on hallitusohjelman tavoitteiden, johtoryhmän toimeksiannon ja hallituksen iltakoulun linjausten perusteella katsottava merkittäväksi uudistukseksi, jonka yhteydet ja vaikutukset tulee ottaa huomioon uudessa yliopistolaissa. 2. Yliopistolain uudistamisen on osaltaan tuettava kokonaisuudistuksen tavoitteita, kuten elinikäisen oppimisen edellytysten ja korkeakoulutettujen täydennyskoulutusmahdollisuuksien parantamista sekä korkeakoulutasoisen aikuiskoulutuksen vahvistamista.

7 3. Elinikäisen oppimisen edistämisen tulee olla myös yliopistojen tehtävänä. Siksi yliopistolain ao. pykälässä tulee mainita elinikäisen oppimisen edistäminen. 4. Yliopistolain nykyinen muotoilu "voivat järjestää myös täydennyskoulutusta ja avointa korkeakouluopetusta" on muutettava velvoittavampaan muotoon, esimerkiksi "huolehtivat avoimesta yliopisto-opetuksesta ja korkeasti koulutettujen täydennyskoulutuksesta". 5. Opiskeluoikeutta ja suorittamisaikoja koskeviin perusteluihin lisätään eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamista koskeva tavoite.

8 6. Rahoitusta ja ohjausta koskevassa pykälässä sekä opetusministeriön ja yliopistojen kesken sovittavien määrällisten ja laadullisten tavoitteiden määrittelyssä otetaan huomioon elinikäisen oppimisen edistäminen. Tämä tukee kokonaisuudistuksen tavoitteita työelämän ja aikuisväestön osaamistarpeisiin vastaavan koulutustarjonnan monipuolistamisesta sekä korkeakoulutettujen täydennyskoulutusmahdollisuuksien parantamisesta. 7. Elinikäisen oppimisen edistämisen tullessa myös yliopistojen tehtäväksi, on tämä otettava huomioon myös yliopistojen rahoituksessa. Tuloksellisuusrahoitukseen oikeuttavana toimintana otetaan huomioon elinikäisen oppimisen ja aikuiskoulutuksen tavoitteita laadukkaalla tavalla edistävä toiminta. Koska merkittävä osa yliopistojen aikuiskoulutuksen rahoituksesta kohdentuu nuorten ja aikuisten tutkintoon johtavaan koulutukseen, on rahoitusmekanismeja kehitettävä siten, että aikuisille kohdentuva rahoitus voisi kohdentua nykyistä tarkoituksenmukaisemmin.

9 Ammatillinen aikuiskoulutus
Opetusneuvos Merja Leinonen Erikoissuunnittelija Pasi Rentola

10 Oppisopimuskoulutuksen määrällinen kehitys 2008-2011
Ammatillinen lisäkoulutus VTA 2007 kiintiö , toteuma VTA 2008 kiintiö , tammikuun laskentapäivä Kehys 2009 kiintiö 2010 kiintiö 2011 kiintiö Ammatillinen peruskoulutus VTA 2007 arvio , toteuma VTA 2008 arvio , tammikuun laskentapäivä Kehys , arvio

11 Vuosi Haetut määrät Enimmäismäärä Myöntöaste %
Oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen enimmäismäärien ja haettujen paikkojen kehitys Vuosi Haetut määrät Enimmäismäärä Myöntöaste % 2000 21 000 14 000 67 2001 23 000 16 000 70 2002 24 000 18 000 75 2003 25 000 20 500 82 2004 25 100 22 000 88 2005 27 000 22 085 2006 26 000 85 2007 28 000 87 2008 31 230 27 100 Kun haetusta määrästä poistetaan viiden koulutuksen järjestäjän ylisuuret hakemukset, täyttöasteeksi muodostuu yli 90 %. Arvion tekeminen lisäkoulutuksen valtakunnallisesta tarpeesta vaikea tehdä, koska kohderyhmänä lähes koko työikäinen väestö.

12 Lisäkoulutuksen paikkojen jako vuodelle 2009
Hakukirjeen määräaika Paikkojen jaon painopistealueet: sosiaali- ja terveysalan työvoimatarpeen huomioiminen koulutuksen järjestäjän alueella sijaitsevien yritysten erityisosaamista edellyttäviin koulutustarpeisiin vastaaminen, yrittäjien toimintaedellytysten parantaminen ja yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksien parantaminen vailla ammatillista tutkintoa olevan tai vanhentuneen ammatillisen koulutuksen varassa työelämässä olevan henkilöstön koulutustarpeiden huomioonottaminen työttömien tai työttömyysuhan alaisten henkilöiden opiskelumahdollisuuksien parantaminen kuljetusalan työvoimatarpeiden huomioiminen metsäkoneenkuljettajien ja puutavara-autonkuljettajien koulutustarpeiden huomioonottaminen Alueella sijaitsevien yritysten erityistarpeiden huomioiminen tarkoittaa kysyntälähtöisyyden painottamista

13 Oppisopimuskoulutuksen yksikköhinnat 2009
Peruskoulutuksen yksikköhinta 6 312,4 € (-18 %) Lisäkoulutuksen yksikköhinnat Tutkintoon johtava 3 223,16 € (+6,5 %) Muu lisäkoulutus 2 327,84 € (+6,5 %) Tavoitteena hintojen saattaminen vastaamaan toteutunutta kustannustasoa Liittyy valtion erityisoppilaitosten yksityistämisestä aiheutuvaan kuntien rahoitusosuuden kasvuun

14 Oppisopimuskoulutuksen pelisääntökirje 19.6.2008
Viranomaisvelvoitteiden sisäistäminen ja noudattaminen Henkilökohtaistamismääräyksen noudattaminen Kuljettajakoulutus esimerkki periaatteellisten viranomaisvelvoitteiden erilaisista tulkinnoista Kyse periaatteiden sisäistämisestä Koulutusmuodon kysyntälähtöisyys

15 Oppisopimuskoulutuksen selvitysmies
Opetusministeri kutsui , määräaika Tehtävänä: laatia selvitys oppisopimuskoulutuksen tilasta sekä toiminnan laajentamisen seurauksista ja kehittämisen tuloksista koota näkemykset ja ehdotukset toimenpiteistä oppisopimuskoulutuksen laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi sekä edelleen parantamiseksi.

16 Ammatillisen lisäkoulutuksen tuloksellisuusrahoitus
Oppilaitosmuotoinen ja oppisopimuksena annettava lisäkoulutus Taustalla KESU:n maininta tutkintojen merkityksen korostamisesta Lähtökohtana näyttötutkintojärjestelmän toimivuus Perusrakenne; valtionosuuspotista vähennetään tietty prosenttimäärä, joka jaetaan järjestäjille tutkintokohtaisen euromäärän perusteella Oppisopimuskoulutuksessa tulosrahoitusjärjestelmä yksinkertaisempi; ei alakohtaisia hintoja eikä jakoa omaehtoiseen/henkilöstökoulutukseen Tulosrahoituksen osuus Koulutusalakohtaisuuden huomioiminen Tulosrahoituksen aiheuttamien rahoitusmuutosten tasoittaminen

17 Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat 2009
ammatillisen koulutuksen keskimääräinen yksikköhinta ,46 euroa ( 9 623,04 euroa vuonna 2008) valtionosuusprosentti: omaehtoisessa koulutuksessa 85,60 %, henkilöstökoulutuksessa 47,23 % (HE 119/2008) opiskelijatyövuotta vuonna 2007 rahoituksen perusteena käytetty yksikköhinta kattoi keskimäärin 97 % kustannuksista

18 Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän hakeminen
haku , päättyi hakemuksia 65, 10 uutta hakijaa päätökset vuoden 2008 loppuun mennessä valtionavustukset 2009

19 Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän arviointi
toimeksianto , määräaika marraskuu 2009 tehtävä: arvioidaan 1) TYKE-tehtävän toimivuutta ja vaikutuksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin; 2) TYKE-tehtävän hakumenettelyn toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta; 3) TYKE-tehtävän vaikutusta koulutuksen järjestäjän toimintaan.

20 Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän arviointi
Erityiskysymyksiä: 1) missä määrin TYKE-järjestelmä on suunnannut koulutuksen järjestäjien toimintaa kysyntä- ja asiakaslähtöisemmäksi; 2) mikä on myönnetyn TYKE-tehtävän ohjausvaikutus koulutuksen järjestäjien toimintaan; 3) mitkä ovat ne rakenteelliset ja toiminnalliset tekijät, jotka parhaiten edistävät TYKE-tehtävän mukaisen toiminnan kehittymistä ja toteutumista.

21 Ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitusjärjestelmän uudistaminen
OPM asetti valmisteluryhmän , määräaika joulukuu 2008 tehtävänä: 1) valmistella ehdotukset ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi, 2) laatia laskelmat uusien rahoitusperusteiden vaikutuksista rahoitusjärjestelmään ja järjestäjäkohtaisiin valtionosuuksiin sekä 3) tehdä luonnokset muutoksen vaikutuksista lainsäädäntöön - toimeenpano 2010

22 Aikuiskoulutuksen toimialan ajankohtaisseminaari, 17. 10
Aikuiskoulutuksen toimialan ajankohtaisseminaari, Ylitarkastaja Ulla-Jill Karlsson, koulutus- ja tiedepolitiikan osasto, aikuiskoulutuksen tulosalue

23 Maahanmuuttajien työllistymistä ja koulutusta koskevien tehtävien painoarvo kasvussa
maahanmuuttoministeri hallitusohjelma vuoden 2008 alusta sisäasiainministeriö on vastannut maahanmuuttopolitiikasta ja -hallinnosta sekä kotouttamisen yhteensovittamisesta hallituksen strategiat ja ohjelmat Maahanmuuttopoliittinen ohjelma (VN periaatepäätös lokakuu -07); toimenpidekirjaukset toteutetaan Etnisten suhteiden ja kotoutumisen puiteohjelma (PUIKOT) Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma  horisontaalinen yhteistyö lisääntynyt

24 Opetusministeriön hallinnonalan maahanmuuttoon liittyvät toimenpiteet
KESU: Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus työperusteinen maahanmuutto sektorikohtaisia tavoitteita: yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus, korkeakoulutus, aikuiskoulutus korkeakoulujen kansainvälistämisstrategia ESR-kehittämisohjelmat Toimintalinja 2: Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen Toimintalinja 4: Eurooppalainen yhteistyö työvoiman maahanmuutossa Mavi-ryhmä, koordinoi opetusministeriössä

25 Kesu, aikuiskoulutusta koskevat kirjaukset
Tuetaan työperusteista maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien työllistymistä aikuiskoulutuksen keinoin ensi vaiheessa erityisesti rakennusalalla, metalliteollisuudessa, palvelualalla sekä terveydenhuollossa ja vanhustyössä sekä lähivuosina työvoimatarpeen mukaisesti myös muilla aloilla. Tehostetaan ulkomailla hankitun osaamisen hyödyntämistä joustavoittamalla aiemman koulutuksen ja osaamisen tunnustamista mm. siten, että kelpoisuuden tuottavia täydentäviä opintoja voidaan tarjota avoimen yliopiston ja täydennyskoulutuksen kautta. Lisätään mahdollisuuksia pätevyyden osoittamiseen näytön kautta sekä kehitetään muiden kuin korkeakoulututkintojen tunnustamismenettelyjä Edistetään työelämän ulkopuolella olevien, erityisesti maahanmuuttajaperheiden äitien, mahdollisuuksia kielikoulutukseen.

26 Maahanmuuttoon liittyvät toimenpiteet aikuiskoulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä
näyttötutkintojärjestelmä ja ammatillinen aikuiskoulutus kielitutkintojärjestelmä ja kielenopetus vapaa sivistystyö ja opintoseteliavustukset lukion aineopintojen rahoitusperusteet korkeakoulujen aikuiskoulutus maahanmuuttajataustaisen opetushenkilökunnan SPECIMA-koulutus aikuisopiskelun tietopalvelut, neuvonta ja ohjaus: kansalliset ja ESR-ohjelmien toimenpiteet osana AKKU-valmistelua AKKU-mako valmisteluryhmä

27 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen
Pääsihteeri Kimmo Hämäläinen ja kehittämispäällikkö Jouni Kangasniemi

28 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen
Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen vuoden 2009 täydennyskoulutushakua koskeva ohjekirje sekä vuosien kehittämistavoitteet. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta ja sen toiminta. Opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen varmistaminen –työryhmä. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen laatutyö. Ajankohtaista Opetusalan koulutuskeskuksesta.

29 Aikuiskoulutusneuvoston ja pohjoismaisen yhteistyön kuulumisia
Pääsihteeri Matti Ropponen Aikuiskoulutusneuvosto

30 AIKUISKOULUTUSNEUVOSTON KUULUMISIA
Aikuiskoulutuspolitiikka Suomessa 2010-luvun alkuvuosina -muistio valmistui vuonna 2008 Neuvoston työn kohteita ovat lisäksi olleet mm.: AKKU-työryhmän työskentelyn seuraaminen TEMin rakentaminen ja tehtävät Joustoturva ja työmarkkinoiden kehitys Ammattikorkeakoulujen ylemmät tutkinnot Joustoturva ja työmarkkinoiden kehittyminen Valtion talousarvio vuodelle 2009 Yliopistolain uudistaminen Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma

31 Aikuiskoulutusneuvoston kuulumisia (jatkoa...)
Yhtenä keskeisenä vaikuttamisasiana on ollut aikuiskoulutuksen/elinikäisen oppimisen edistämisen saaminen yliopistolain 2 §:ään yliopistojen tehtäväksi sekä avoimien yliopisto-opintojen sekä täydennyskoulutusopintojen aseman vahvistaminen yliopistojen toiminnassa (yliopistolain 7 §) Tavattu opetusministeri Sari Sarkomaa ja sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo Lausunto annettu Valtioneuvoston selonteosta valtiontalouden kehyksistä vuosille valtiovarain valiokunnan sivistys- ja tiedejaostolle Valtion vuoden 2009 talousarvioesityksestä Eduskunnalle Yliopistolakiluonnoksesta opetusministeriölle Valmisteilla on lausunto Vapaan sivistystyön kehittämisohjelmaa valmistelevan työryhmän väliraportista opetusministeriölle Ammattikorkeakoululain muuttamista koskevasta esityksestä opetusministeriölle Tekeillä on selvitys Yhdysvaltain aikuiskoulutuksesta ja aikuiskoulutuspolitiikasta

32 POHJOISMAISEN YHTEISTYÖN KUULUMISIA
Pohjoismaisen yhteistyön toimintamuotoja ovat: NMRU ja ÄKU Nordplus vuxen, Styrgruppen för Vuxnas Lärande (SVL) Nätverk för Vuxnas Lärande (NVL) Nordplus-kehysohjelma tukee Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin, Viron, Latvian ja Liettuan välistä koulutusyhteistyötä. Ensimmäisen ohjelmavuoden 2008 kokonaisbudjetti on 63,7 miljoonaa Tanskan kruunua.

33 Nordplus-kehysohjelma
Vuosien 2008–2011 Nordplus-kehysohjelmalle on hyväksytty useita yleistavoitteita, ja ohjelma koostuu sektorienvälisestä Nordplus Horisontal -ohjelmasta sekä kolmesta sektoriohjelmasta: Nordplus Junior, Nordplus korkeakouluille ja Nordplus Vuxen. Pohjoismaiden neuvoston Nordplus-päätöksen mukaan vuosien 2008–2011 Nordplus-kehysohjelman tulee Edistää pohjoismaisia kieliä ja pohjoismaista kulttuuria sekä pohjoismais-balttilaista kielellistä ja kulttuurista ymmärrystä

34 Nordplus-kehysohjelma (jatkoa...)
Edistää osallistujamaissa koulutusjärjestelmien laatua ja innovaatioita sekä sitä kautta elinikäistä oppimista koulutusyhteistyön, kehitysprojektien, vaihdon ja verkostoitumisen avulla   Tukea, kehittää, hyödyntää ja levittää innovatiivisia tuotteita ja prosesseja koulutusalalla vaihtamalla järjestelmällisesti kokemuksia ja parhaita käytäntöjä   Vahvistaa ja kehittää pohjoismaista koulutusyhteistyötä sekä edistää pohjoismais-balttilaisen koulutusalueen syntymistä.

35 Nordplus vuxen Nordplus Vuxen -ohjelmalle on määritelty Nordplus-kehysohjelman yleistavoitteiden pohjalta seuraavat täydentävät erityistavoitteet: Aikuisten oppimisen laadun ja innovaatioiden edistäminen osallistujamaissa vahvistamalla ja kehittämällä yhteistyötä sekä luomalla verkostoja ja kumppanuuksia aikuisten oppimista edistävien tahojen kanssa   Sellaisen virallisen ja epävirallisen aikuisten oppimisen edistäminen ja kehittäminen, josta vastaavat oppilaitokset, yksityiset ja julkiset yritykset, järjestöt, vapaan sivistystyön organisaatiot ja kansalaisjärjestöt.

36 Styrgruppen för Vuxnas Lärande (SVL)
Styrgruppen för Vuxnas Lärande (SVL) on pohjoismaiden ja niiden itsehallintoalueiden edustajien (virkamiesten) muodostama johtoryhmä, joka ohjaa Nordplus Vuxenin ja NVL:n toimintaa ja koordinoi muuta pohjoismaista aikuiskoulutusyhteistyötä SVL:n rahoituksella on lisäksi käynnistynyt tai käynnistymässä seuraavia hankkeita: Effektstudie om läs- och skrivundervisning (kuuluu NMR:n globaliseringsprojektiin) Studie om integration gennem voksen - och efteruddannelse Nordisk blick på Adult Education Validering/Realkompetencevurdering: (Utredning/analyse og nordisk konference i 2009

37 Nordiskt Nätverk för Vuxnas Lärande (NVL)
Aikuisten oppimisen pohjoismainen verkosto Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittama hanke. Verkoston Suomen toimintaa koordinoidaan VSY:stä käsin. NVL on pohjoismainen aikuisoppimisen tapaamispaikka, joka tukee pohjoismaista yhteystyötä, välittää kokemuksia ja innovaatioita. Verkoston tavoitteena on nostaa esille pohjoismaista erityisosaamista ja luoda uusia toimintamalleja. NVL-verkosto välittää osaamista ja kokemuksia viiden Pohjoismaan ja kolmen itsehallintoalueen kesken. Aikuisten oppimisella on erityisasema pohjoisessa yhteistyössä. Verkosto syventää pohjoismaista osaamista. Sen vaikutukset voidaan ulottaa myös Koillis-Venäjälle ja muualle Eurooppaan.

38 Nordiskt Nätverk för (jatkoa...)
Verkostolla on seuraavat tavoitealueet: Elinikäinen oppiminen ja opitun tunnustaminen Aikuisten oppimisen laadun varmistus ja laatuindikaattoreiden kehittäminen Kilpailukyvyn kehittäminen Aktiivisen kansalaisuuden ja henkilökohtaisen kehittymisen edistäminen Parhaillaan on käynnissä NVL:n toiminnan uudelleenjärjestely seuraavaksi toimintakaudeksi