Oppisopimuskoulutuksen ajankohtaiskatsaus Hämeenlinna 30.3.2009 Pasi Rentola.

Esitys aiheesta: "Oppisopimuskoulutuksen ajankohtaiskatsaus Hämeenlinna 30.3.2009 Pasi Rentola."— Esityksen transkriptio:

1 Oppisopimuskoulutuksen ajankohtaiskatsaus Hämeenlinna 30.3.2009 Pasi Rentola

2 Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus -Johtoryhmän ehdotusten lähtökohdat työelämässä tapahtuva oppiminen, eri tavoin hankitun osaamisen tunnustaminen sekä tutkintojen ja tutkinnon osien joustavat yhdistelymahdollisuudet Ajallisesti ensivaiheen toimenpiteissä painottuvat taantuman vaikutusten lieventäminen, työllisyyden edistäminen sekä työmarkkinoiden nopeisiin muutoksiin vastaaminen – Pidemmän aikavälin toimenpiteinä työvoiman saatavuuden turvaaminen ja kohtaanto-ongelmien helpottaminen Tavoitteena koko työikäisen aikuisväestön kannustaminen osaamistaan parantavaan koulutukseen koko työuran ajan Tavoitteena vuotuisen aikuiskoulutuksen osallistumisasteen nostaminen 60 (43) prosenttiin ja osallistumispohjan laajentaminen -

3 Työpaikalla tapahtuvaa oppimista lisätään Oppisopimuskoulutuksen tarjontaa lisätään työelämän tarvetta vastaavaksi Korkeakoulujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus aloitetaan 2009 Maahanmuuttajien tarpeisiin räätälöidään oppisopimus(tyyppistä) koulutusta Työvoimapoliittiseen koulutukseen opso-tyyppinen toimintamalli "TOPPIS" Työpaikalla tapahtuvaa oppimista varten kolmikantainen yhteistyöelin OPM, OPH ja TEM tehostavat työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjeistusta Lisätään työpaikkaohjaajien koulutusta: kaikilla työpaikoilla joissa tp- opiskelua tulee olla käytettävissä osaava työpaikkaohjaaja Lisätään työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan rahoitusta 6 =>10 milj. euroon; pk-yritysten ja koulutuksen järjestäjien verkostoituminen Oppisopimuskoulutuksen ja oppisopimustyyppisen koulutuskorvaukset työnantajien todellisia kustannuksia vastaaviksi = edistetään erityisesti pk- yritysten mahdollisuuksiin toimia koulutustyöpaikkoina

4 Oppisopimuskoulutuksen rahoitus, ohjaus ja laatu Oppisopimuskoulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmää kehitetään ottamaan huomioon työelämän tarpeet, toiminnan tuloksellisuus ja työvoimakapeikot: a)tuloksellisuusrahoitus laajenee ammatilliseen lisäkoulutukseen ja ammatillisen peruskoulutuksen tuloksellisuusmittarit myös oppisopimuskoulutuksen kattaviksi b)parannetaan kustannusten ja rahoituksen vastaavuutta: selvitetään oma kustannuspohja, alakohtaiset yksikköhinnat, laskentapäivien määrä, työnantajan koulutuskorvaukset jne. kevään 2009 aikana c)selvitetään opiskelijamäärien säätelyn eri vaihtoehdot osana VOS- uudistusvalmistelua. Laaditaan oppisopimuskoulutuksen järjestäjille suositukset yhtenäisistä toimintakäytännöistä (mm. viranomaistehtävät, henkilökohtaiset opiskeluohjelmat, työpaikalla tapahtuva opiskelu, tietopuolisen koulutuksen järjestäminen, alihankinta) Aluehallintoviranomaisen roolia oppisopimuskoulutuksen informaatio- ohjauksessa vahvistetaan Työpaikkaohjaajien koulutuksella laatua myös oppisopimuskoulutukseen

5 Tutkintoja ja koulutusta kehitetään työelämälähtöisesti -Lisätään joustavuutta ammatillisten tutkintojen suorittamiseen: esim. osa kerrallaan, vain yksittäisiä osia, monipuolisempi yhdistely uudenlaisiksi kokonaisuuksiksi => muutoksia rahoitusjärjestelmään, koulutustarjontaan ja ohjaukseen: henkilökohtaistaminen, näytöt -Ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot asemoidaan työelämän osaamistarpeiden kannalta johdonmukaisesti tutkintojärjestelmään kansallisen viitekehyksen laadinnan yhteydessä -Lisätään näyttötutkintojärjestelmän kannalta keskeisten tutkintotoimikuntien resursseja ja yhdenmukaistetaan toimintaperiaatteita ohjeistuksen ja koulutuksen avulla -Turvataan OPH:lle riittävät voimavarat tutkintojen kehittämiseen -Toteutetaan ammatillisten tutkintojen kehittämishanke vuonna 2009 (OPM, OPH, työelämän järjestöt)

6 Osaamisen tunnustamisella ja henkilökohtaistamisella joustavuutta ja tehokkuutta opiskeluun ja resurssien käyttöön Kehitetään ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä korkeakoulujen koulutustarjontaa ja rahoitusperusteita kannustamaan eri tavoin hankitun osaamisen tunni/ustamista sekä koulutuksen henkilökohtaistamista Laaditaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjien, korkeakoulujen, työelämän toimijoiden ja sidosryhmien kanssa valtakunnalliset suositukset aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisen periaatteista ja menettelyistä Levitetään osaamisen tunnustamiseeen ja henkilökohtaistamiseen liittyvät hyvät käytännöt koko järjestäjäkentän käyttöön koulutuksen ja kehittämishankkeiden avulla Vahvistetaan opetushenkilökunnan osaamista suuntaamalla täydennyskoulutusrahoitusta aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisen ja henkilökohtaistamisen tehostamiseeen

7 Aliedustettujen ryhmien osallistumista kannustetaan Poistetaan vailla ammatillista tutkintoa olevilta opiskelijamaksut vuoden 2010 alusta ammatillisessa lisäkoulutuksessa Lisätään määräaikaisesti vailla tutkintoa tai vanhentuneen koulutuksen varassa oleville tarkoitettua ammatillista perus- ja lisäkoulutusta ja AMK- tutkintoon johtavaa koulutusta (ns. taantumapaketti) Uudistetaan rahoitusperusteita (esim. korkeampi yksikköhinta) vuodesta 2011 lähtien niin, että ne kannustavat haastavien kohderyhmien koulutukseen Parannetaan opetushenkilöstön ja työpaikkaohjaajien valmiuksia oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja tuetaan opetusjärjestelyillä ja ohjauksella erityistä tukea tarvitsevien opiskeluprosessia ja työllistymistä

8 Korkeakoulutettujen täydennyskoulutukseen ja rahoituspohjaan uusia muotoja Korkeakoulujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus aloitetaan syksyllä 2009 (LTAE) ja laajenee kysynnän kehityksen mukaan 2010-2012 Erityispätevyydet otetaan käyttöön uutena täydennyskoulutuksen muotona Harkinnanvarainen valtionavustus Laskentaperusteena lisäkoulutuksen tutkintoon johtava yksikköhinta Koulutussisällöt ja yksikköhinta muodostuu hakemusten perusteella Koulutuksen järjestäjänä korkeakoulu Sopimukset; –Korkeakoulu-opiskelija –Korkeakoulu-työnantaja

9 Ministeriöiden yhteistyö tiiviiksi ja ELY:t vahvoiksi alueellisiksi toimijoiksi a)OPM:n ja TEM:n yhteistyö jo nyt monipuolista ja tiivistyy edelleen esim. Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvostossa (TKE) sekä perustettavaksi esitetyssä työpaikalla tapahtuvan oppimisen yhteistyöelimessä b)ELY-virastot, maakuntien liitot, koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut sekä työelämän toimijat laativat alueellisia osaamis- ja työvoima-analyyseja pohjaksi alueen koulutustarjonnan suunnittelulle c)Koulutuspalvelujen tuottajien ja ELY-virastojen yhteistyönä asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia, joissa yhdistetään koulutuspalveluita ELY:jen työvoima- ja yrityspalveluihin asiakkaiden tarpeiden mukaisesti d)Ammatillisen lisäkoulutuksen työelämän kehittämis- ja palvelutehtäviin suunnattujen avustusten myöntäminen siirretään OPH:sta ELYjen tehtä- väksi. Valtakunnallisten oppilaitosten avustuksiin erikoistuu vain yksi ELY.

10 Aikuisopintojen etuuksia selkiytetään ja parannetaan Etuuksia yksinkertaistetaan ja niiden kannustavuutta lisätään. Työssä olevien aikuiskoulutustuki jatkossa ilman ansaintaperiaatetta kaikille joilla vähintään 8 vuoden työhistoria: tuen pituus 18 kk yhdessä tai useammassa jaksossa työuran aikana. Aikuiskoulutustuki muodostuu kuten työttömyyspäiväraha ja se nostetaan työttömyyspäivärahan tasolle (keskituloiselle merkitsee noin 35 % korotusta tukeen!). Aikuiskoulutustuki on tästä johtuen korkeampi kuin vuorotteluvapaan aikainen toimeentuloturva. Tuen saamisen edellytyksenä on ansionmenetys Myös osa-aikainen opiskelu aikuiskoulutustuella tehdään mahdolliseksi työntekijälle, joka siirtyy työnantajan kanssa sopien osa-aikatyöhön. Työttömille mahdolliseksi opiskelu omaehtoisessa koulutuksessa työttömyys- päivärahalla kun siitä sovittu osana työnhakijan työnhakusuunnitelmaa ja työllistymisohjelmaa Työttömälle maksetaan em. koulutusajalta aktiiviaikaisen työttömyyspäivä- rahan suuruinen koulutustuki. Muutokset edellyttävät joustavuutta koulutustarjonnassa ja valinnoissa.

11 AKKU-johtoryhmän ehdotusten kustannusvaikutukset valtion talousarviossa Taantumatoimenpiteet 2009 LTAE: OPM 11 Meuroa, TEM 18,6 Meuroa Lisämääräratarpeet vuositasolla 2010-2012: 80-120 Meuroa OPM: 2010/30, 2011/40, 2012/35 Meuroa TEM: 2010/82, 2011/57, 2012/ 38 Meuroa (kattaa myös muut kuin Akku- ehdotukset) STM: 2010: 6,5, 2011: 6,5, 2012: 6,5 Meuroa - Ehdotukset aiheuttavat lisäkustannuksia myös kunnille (ammatillinen peruskoulutus, ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutus) sekä työnantajille (oppisopimuskoulutus, työpaikalla tapahtuva oppiminen, palkka- kustannukset, aikuisopiskelun tukia koskevat kustannukset) - STM:n kustannuksissa mukana vain aikuiskoulutustuki – työvoima- poliittisen koulutuksen laajeneminen ja tukia koskevat uudistukset aiheuttavat lisäkustannuksia, jotka eivät ole tässä arviossa mukana

12 AKKU-johtoryhmän preferoimien ehdotusten kustannukset OPM:n pääluokassa 2010-2012 - Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus: 8 Meuroa/ vuosi 2010-2012 - Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus: 5-10 Meuroa/vuosi 2010-2012 - Oppisopimus/ammatillinen lisäkoulutus: 3-6 Meuroa/vuosi 2011-2012 - AMK-tutkintoon johtava koulutus: 3 Meuroa/vuosi 2010-2011 - Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta: 4-5 Meuroa/vuosi 2010-2012 - Opintomaksujen poistaminen: 1,5 Meuroa/vuosi 2010-2012 - Sähköiset neuvonta-, haku- ja koulutustietopalvelut: 1,5 Meuroa/vuosi 2010 - Maahanmuuttajien kielikoulutusohjelma: 1,5 Meuroa 2010 ja 2011 - Tutkintotoimikuntien voimavarat: 0,5 Meuroa: 2011-2012 - Haastavien kohderyhmien rahoitusperusteet: 4 Meuroa/vuosi 2011-2012 - Verkko-opetus ja avoin korkeakoulu: 5 Meuroa/2011-2012 - Aikuisopiskelun laatu, AHOT ja henkilökohtaistaminen: 2 Meuroa/2011

13 Muut ajankohtaisasiat Tarkastukset ja päätösten perusteet Opiskelijamääräkehitys, täydennyspäätös Ammattiopistostrategia Oppisopimusopiskelijoiden lomautus/irtisanominen Ohjauksen riittävyyden arviointi

14 Oppisopimus tarkastusten kohteena 5 Koulutuksen järjestäjää Kevään 2009 aikana tehdään neljä päätöstä Johtopäätökset yhdenmukaisia koulutuksen järjestäjien välillä Tavoitteena palauttaa luottamukseen perustuvan valtionosuusjärjestelmän toimivuus Tarkastustoiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisääminen –Hallituksen esitys tarkastuspalveluiden ulkoistamisesta –Myös muu kuin opm/oph

15 Oppisopimuskoulutuksen määrällinen kehitys 2008-2011 Ammatillinen lisäkoulutus –VTA 2007 kiintiö 25 000, toteuma 24 488 –VTA 2008 kiintiö 27 100, laskentapäivät 26 165 ja 28 031 (+266) keskimäärin 27 231 (711-580) –Tammikuun 2009 laskentapäivän ennakkotieto 28 025 –Kehys 2009-2011 2010 kiintiö 27 200 2011 kiintiö 27 200 Ammatillinen peruskoulutus –Kasvua 30 % kolmessa vuodessa –VTA 2008 arvio 15 050, toteutuma 21 891 –Tammikuun 2009 laskentapäivän ennakkotieto 21 800

16 16 Oppisopimus ja kuljettajakoulutus Ammatillisena peruskoulutuksena annettavan oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärä kasvanut 30 % (n. 7 000 opiskelijalla) kolmessa vuodessa –Kasvusta yli puolet kohdistunut logistiikan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen. Kasvu keskittynyt muutamalle koulutuksen järjestäjälle Kuljettajan työn luonne ja työpaikalla tapahtuva oppiminen Korostaa koulutuksen järjestäjän vastuuta ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen sisällöllistä suunnittelua ja resurssointia Sopimuksen voimassaoloaika on valtionosuusrahoitteista opiskeluaikaa Henkilökohtaisen opiskeluohjelman laatiminen sanelee opiskelun sisällön sekä työpaikalla tapahtuvan oppimisen että tietopuolisen koulutuksen osalta

17 Lisäkoulutuksen enimmäismäärien ja haettujen paikkojen kehitys 2000-2009 VuosiHaetut määrätEnimmäismääräMyöntöaste % 200123 00016 00070 200224 00018 00075 200325 00020 50082 200425 10022 00088 200527 00022 08582 200626 00022 08585 200728 00025 00087 200831 23027 10087 200930 90527 20088

18 Ammattiopistostrategia Rakenteellinen ja taloudellinen kestävyys Aikuiskoulutuksen tarpeen kasvu Julkisen talouden kestävyys Kysyntälähtöisyys Tiivis yhteistyö työpaikkojen, koulutuksen järjestäjien sekä opiskelijoiden kesken Verkostomaisen luonteensa se on pedagogisesti ja hallinnollisesti vaativa koulutuksen järjestämismuoto –erityistä huomiota laadunvarmistukseen, pedagogisiin järjestelyihin, viranomaistehtävien hoitamiseen sekä työpaikalla tapahtuvan opiskelun ohjaukseen Alueellisten vastuunjakojen selkeyttämistarve? –Koulutuksen järjestäjien keskinäinen kilpailu Oppisopimuskoulutuksen viranomaistehtäviä on eri alueilla koottu yhteistyösopimuksin yhden koulutuksen järjestäjän vastattavaksi. –Edistää ammattiopistostrategian tavoitteiden saavuttamista

19 19 Oppisopimuskoulutuksen ohjauksen kehittämistarve? Viranomaisasiakirjoista säädetty yksityiskohtaisesti –Asetus 6 § (811/1998) –Henkilökohtaistamismääräys –Laadunhallintasuositus –Rahoituslaki Ainoa työsopimukseen perustuva koulutusmuoto ja rahoitusjärjestelmä Oppimisesta vähintään 50 % työpaikalla Verkostomainen toteuttamistapa haaste laadun hallinnalle –koulutuksen järjestäjä, työantaja, tietopuolisen koulutuksen järjestäjä, näyttötutkinnon järjestäjä –Koulutuksen järjestäjän suunnittelu-, ohjaus- ja valvontavastuu –HOPS laatimis- ja toteuttamisprosessin tärkeys Koulutuksen järjestäjällä harkintavalta päättää opiskelijakohtaisesti saamansa rahoituksen määrästä ja käyttämiensä resurssien määrästä –Oppisopimuksen pituus –Tietopuolisen koulutuksen määrä, koulutuskorvaukset, muut viranomaistehtävät