Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys ja koulutustoimikuntien työ Yli-insinööri Matti Ropponen Koulutustoimikuntien ennakointi-iltapäivä 27.10.2009 Paasitorni, Helsinki

Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys (National Qualification Framework) Opetusministeriön asettaman työryhmän raportti 20.8.2009. Valmistelussa otettu huomioon eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä (EQF) annettu suositus. Työryhmän tehtävä: Tehdä ehdotus kansallisesta viitekehyksestä ja kuvata sen tasot osaamisena Kuvata periaatteet, joiden mukaan tutkinnot sijoitetaan kansallisen viitekehyksen ja eurooppalaisen viitekehyksen tasoille ja tehdä ehdotus tutkintojen sijoittelusta viitekehyksiin Tehdä ehdotus, miten kansallista viitekehystä ylläpidetään, päivitetään ja kehitetään Kuvata, miten laadunvarmistus on järjestetty Tehdä esitys siitä, miten kansallista viitekehystä laajennetaan tutkintojen viitekehyksestä osaamisen viitekehyksen suuntaan siten, että sen avulla voidaan kuvata varsinaisen tutkintojärjestelmän ulkopuolella olevia osaamiskokonaisuuksia Tehdä ehdotus tarvittavista säädösmuutoksista.

Työryhmän keskeiset esitykset (1) Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys rakentuu eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen pohjalle niin, että viitekehyksessä on kahdeksan (8) tasoa. Viitekehyksessä kuvataan suomalaisten tutkintojen edellyttämä osaaminen (oppimistulokset) eurooppalaisessa yhteistyössä sovituin kriteerein tietoina, taitoina ja pätevyyksinä EQF:n tasokuvausten pohjalta. Osaamisen eri ulottuvuuksia ei kuitenkaan tasokuvauksissa eroteta toisistaan. Tasokuvauksia on täsmennetty kansallisista lähtökohdista käsin. Osaamisen osa-alueista on tarkasteltu tietoa, työskentelytapaa ja soveltamista (=taitoa), vastuuta, johtamista, yrittäjyyttä, arviointia sekä elinikäisen oppimisen avaintaitoja. Edellytetty osaaminen lisääntyy (laajuus ja syvyys) asteittain tasolta 1 tasolle 8 siirryttäessä.

Työryhmän keskeiset esitykset (2) Tutkinnot sijoitetaan kansalliseen viitekehykseen tutkinnon edellyttämän osaamisen perusteella siten, että vaikka tutkinnossa voi olla elementtejä useilta viitekehyksen vaativuustasoilta, tutkinto sijoitetaan sille tasolle, johon se kokonaisuutena parhaiten sopii (best-fit-periaate). Tutkinnot sijoitetaan viitekehykseen ensisijaisesti siten, että samaan tutkintotyyppiin kuuluvat tutkinnot ovat samalla kansallisen viitekehyksen tasolla.

Työryhmän keskeiset esitykset (3) Kansallinen taso = EQF-taso Tutkinto, oppimäärä, erityispätevyys 1 2 Perusopetuksen oppimäärä 3 (Muutama vanhimmista ammatillisista perustutkinnoista ja ammattitutkinnoista) 4 Lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot, vankeinhoidon perustutkinto, poliisin perustutkinto, pelastajatutkinto, hätäkeskuspäivystäjätutkinto 5 Erikoisammattitutkinnot, lennonjohdon perustutkinto, rakennustuotannon ammattitutkinto, poliisialipäällystötutkinto, alipäällystötutkinto (pelastusala)

Työryhmän keskeiset esitykset (4) Kansallinen taso = EQF-taso Tutkinto, oppimäärä, erityispätevyys 6 Ammattikorkeakoulututkinnot, alemmat korkeakoulututkinnot, alemman korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettavat korkeakoulutettujen erityispätevyydet, muutama erikoisammattitutkinto (muistiossa mainittu: johtamisen eamt., psykiatrisen hoidon eamt., rakennusalan työmaapäällikön eamt.) 7 Ylemmät korkeakoulututkinnot, ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettavat korkeakoulutettujen erityispätevyydet 8 Lisensiaatin tutkinnot lukuun ottamatta eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoja, tohtorin tutkinnot, erikoislääkäri, erikoishammaslääkäri, erikoiseläinlääkäri, yleisesikuntaupseeri

Työryhmän keskeiset esitykset (5) Viitekehyksestä säädetään lailla, johon kerätään tutkintojen ja oppimäärien kokonaisuus sellaisena, kuin siitä on säädetty eri säädöksissä. Lakiin kootaan myös korkeakoulutettujen erityispätevyydet. Laissa annetaan valtuus kuvata valtioneuvoston asetuksella vaativuustasot sekä säätää tutkintojen, oppimäärien ja korkeakoulutettujen erityispätevyyksien sijoittumisesta vaativuustasoille.

Työryhmän keskeiset esitykset (6) Viitekehyksen päivitys- ja kehittämis-tarpeiden kartoittaminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa yhdistetään olemassa oleviin sidosryhmäyhteistyön muotoihin ja tutkintorakenne-esitysten valmisteluun. Kartoituksessa hyödynnetään koulutus- ja tutkinto-toimikuntia ja niiden osaamista.

Työryhmän keskeiset esitykset (7) Tutkintotodistuksia ja muita todistuksia koskevat säädökset, määräykset ja ohjeet tarkistettava. V. 2012 mennessä kaikissa uusissa tutkintotodistuksissa ja EUROPASS-asiakirjoissa (Diploma Supplement) on oltava maininta EQF-viitekehyksen tasosta. Aiemmin hankittu osaaminen pyritään ensisijaisesti sisällyttämään kansallisessa tutkintojärjestelmässä ja viitekehyksessä oleviin tutkintoihin.

Työryhmän keskeiset esitykset (8) Tutkintojen viitekehyksestä tulee edetä osaamisen viitekehyksen suuntaan. Harkittavaksi esim. kelpoisuus- ja pätevyys-vaatimuksiin liittyvät kokonaisuudet, osaamisen kehittämiseen ja ammattitaidon parantamiseen tähtäävät osaamis-kokonaisuudet

Jatkotoimet Lausuntokierros ja lausuntojen mahdollisesti aiheuttamat muutokset Erityishuomio: tutkintojen sijoittelu, poikkeamat tutkintojen sijoittelussa ja niiden perustelut, viitekehyksen laajentaminen osaamisen viitekehyksen suuntaan, palaute osaamiskuvauksista, säädösehdotukset Käännökset EU-tason vertaisarviointi EU-tasolla sovittujen kriteerien ja menettelytapojen mukaan; laaditaan erillinen raportti, ulkomaiset asiantuntijat kommentoivat Tiedotus Opetushallitus kansallinen koordinointipiste Jatkotyön koordinointi opetusministeriöstä

Työryhmän esitys ammatillisen tutkinto-järjestelmän kehittämishankkeelle (TUTKE) Hankkeen yhteydessä selvitetään tarkemmin ne ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot, jotka poikkeavat vaati-vuudeltaan muista saman tutkintotyypin tutkin-noista. Selvitystyön pohjalta ratkaistaan, millaisia muutoksia ammatilliseen tutkintojärjestelmään tai sen yksittäisiin tutkintoihin on tarkoituksen-mukaista tehdä, jotta tutkinnot muodostaisivat selkeän kokonaisuuden.

NQF:n vaikutus koulutustoimikuntien työhön (1) Koulutustoimikunnat käyvät kansallisen viitekehyksen läpi koulutustoimikunnan omien alojen osalta ja hahmottavat, mitä kukin taso eri ulottuvuuksineen alan ammattihierarkiassa ja alan eri ammateissa tarvittavan osaamisen suhteen tarkoittaa

Osa-alue Tieto tasoilla 4, 5 ja 6 Hallitsee oman alansa fakta- ja teoriatiedot laajoissa asiayhteyksissä ja pystyy hyödyntämään näitä tietoja ratkaistaessa oman alan erityisongelmia. (Taso 4) Hallitsee oman alansa laaja-alaiset ja/tai erikoistuneet fakta- ja teoriatiedot ja pystyy hyödyntämään näitä tietoja ratkais-tessaan luovasti abstrakteja ongelmia. Ymmärtää eri alojen tietojen rajat. (Taso 5) Hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen. Ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen kattavuuden ja rajat (Taso 6)

Osa-alue Työskentelytapa ja soveltaminen (Taito) tasoilla 4, 5 ja 6 Hallitsee tietyt kognitiiviset ja käytännön taidot, joita vaaditaan ratkaistaessa oman alan erityisongelmia. Työskentelee itsenäisesti yleensä ennustettavissa, mutta mahdollisesti muuttuvissa toimintaympäristöissä (Taso 4) Hallitsee laaja-alaisesti kognitiiviset ja käytännön taidot, joita vaaditaan ratkaistaessa luovasti abstrakteja ongelmia. Työskentelee itsenäisesti muuttuvissa toimintaympäristöissä. (Taso 5) Hallitsee edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita vaaditaan erikoistuneella , ammatti-, tieteen- tai taiteenalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi. (Taso 6)

Osa-alue Vastuu, johtaminen yrittäjyys tasoilla 4, 5 ja 6 Vastaa omien tehtäviensä loppuun suorittamisesta sekä toimii turvallisesti ja vastuullisesti työyhteisössä. Kykenee taloudelliseen, tulokselliseen ja suunnitelmalliseen toimintaan ja töiden järjestelyyn. Kykenee valvomaan muiden suorittamia rutiinitehtäviä. (Taso 4) Kykenee johtamaan ja valvomaan toiminta-ympäristöjä, jotka muuttuvat ennakoimattomasti. Kykenee valvomaan muiden suorittamia tehtäviä. Hyvä valmius toimia alan itsenäisenä yrittäjänä. (Taso 5) Kykenee johtamaan monimutkaisia ammatillisia toimia tai hankkeita tai kykenee työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä Kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. Perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä. (Taso 6)

Osa-alue Arviointi tasoilla 4, 5 ja 6 Arvioi omaa osaamistaan ja parantaa työhön tai opintoihin liittyviä toimia. Arvioi ja kehittää omia ja muiden suorituksia ja työtä. Kykenee vastaamaan oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä.

Osa-alue Elinikäisen oppimisen avaintaidot tasoilla 4, 5 ja 6 Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti eri tilanteissa ja tuottaa monipuolisia, myös alaan liittyviä, tekstejä. Selviytyy kansainvälisestä viestinnästä ja vuorovaikutuksesta toisella kotimaisella ja ainakin yhdellä vieraalla kielellä. (Taso 4) Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen omalla alallaan toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. (Taso 5) Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. (Taso 6)

NQF:n vaikutus koulutustoimikuntien työhön (2) Kukin koulutustoimikunta käy läpi omien alojensa tutkinnot ja selvittää, muodostavatko kunkin alan tutkinnot kansallisen viitekehyksen eri ulottuvuuksien Tieto Työskentelytapa ja soveltaminen = taito Vastuu, johtaminen, yrittäjyys Arviointi Elinikäisen oppimisen avaintaidot suhteen selkeän ja johdonmukaisen jatkumon (8-ulotteisessa avaruudessa) vai tarvitseeko alojen tutkintojärjestelmiä korjata ja/tai tutkintoja muokata ja/tai sijoittaa tutkinnot uudelleen

NQF:n vaikutus koulutustoimikuntien työhön (3) Viitekehyksen päivitys- ja kehittämistarpeiden kartoittaminen (Työryhmän esitys 6) Työryhmän esitys ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishankkeelle (TUTKE). => Selvitystyön pohjalta ratkaistaan, millaisia muutoksia ammatilliseen tutkintojärjestelmään tai sen yksittäisiin tutkintoihin on tarkoituksenmukaista tehdä, jotta tutkinnot muodostaisivat selkeän kokonaisuuden. Uusien alojen ja ammattien vaatiman osaamisen ja niitä tuottavien tukintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen.

Kiitoksia mielenkiinnostanne !