Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ajankohtaista näyttötutkinnoista Kevät 2011 Markku Kokkonen Ammattikoulutus, Koulutus- ja tutkintotoimikunnat.

Esitys aiheesta: "Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ajankohtaista näyttötutkinnoista Kevät 2011 Markku Kokkonen Ammattikoulutus, Koulutus- ja tutkintotoimikunnat."— Esityksen transkriptio:

1 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ajankohtaista näyttötutkinnoista Kevät 2011 Markku Kokkonen Ammattikoulutus, Koulutus- ja tutkintotoimikunnat

2 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tutkintotoimikunnat 1.8.2010-31.7.2013 toimikausi 153 tutkintotoimikuntaa (edellisellä kaudella 175), joista 133 kaksikielisiä, 6 ruotsinkielisiä ja 14 suomenkielisiä Tutkintotoimikunnissa on 1019 jäsentä, joista 580 miehiä ja 439 naisia Lisäksi ulkopuolisia sihteereitä ja pysyviä asiantuntijoita Tutkintotoimikuntien kotisivujen päivitys Oph:ssa Lomakkeiden yhtenäistäminen 2011

3 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutustoimikunnat Valtioneuvoston asetus 882/2010 Nykyinen toimikausi 1.1.2011-31.12.2013 26 koulutustoimikuntaa seuraavat, arvioivat ja ennakoivat koulutuksen ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehitystä tekevät aloitteita opetus- ja kulttuuriministeriölle, Opetushallitukselle ja muille keskeisille tahoille ammatillisen koulutuksen sisällölliseksi kehittä- miseksi ja sen pohjalta tutkintojen kehittämiseksi.

4 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tutkintorakenne 31.12.2010 52 ammatillista perustutkintoa 187 ammattitutkintoa 129 erikoisammattitutkintoa

5 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tutkintojen perusteet, ammatilliset perustutkinnot Kaikki ammatilliset perustutkinnot on uudistettu 2009-2010 Uudet perusteet ja 1999-2001 perusteet ovat sähköisessä muodossa osoitteessa www.oph.fi/nayttotutkinnot www.oph.fi/nayttotutkinnot Siirtymäajan vaikutus näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen, tutkintojen järjestämiseen ja tutkintotoimikuntatyöhön Muutokset ammatillisten perustutkintojen tutkintorakenteeseen (esim. jalkojenhoidon osaamisala)

6 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Uudet ammatillisten perustutkintojen perusteet Määräystä on noudatettava 1.8.2009 jälkeen alkavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa (opetussuunnitelmaperusteinen koulutus) ja näyttötutkinnoissa. Ennen tämän määräyksen voimaantuloa aloitettu koulutus ja näyttötutkintosuoritukset voidaan saattaa loppuun määräyksen 23.4.2001 nro 23/011/2001 mukaisesti 31.7.2019 mennessä, ellei muista säädöksistä ja määräyksistä muuta johdu. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa koulutuksen järjestäjän tulee laatia ja hyväksyä opetussuunnitelma noudattaen, mitä näissä tutkinnon perusteissa on määrätty Järjestettäessä näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutukseen osallistuville tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto. Vastaava siirtymäaika ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa on kaksi vuotta.

7 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteet http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunni telmien_ja_tutkintojen_perusteet/nayttotutkintojen_u udistaminen 50 perustetyöryhmää meneillään, aikataulu asiantuntijalta Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tutkintorakenteesta vuosittain Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteiden rakenteen yhtenäistämisen tarve

8 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Oph:n muutosesitykset ammatti- ja erikois- ammattitutkintojen tutkintorakenteeseen (1) Oikeustulkin eat (uusi) Rengasalan at (uusi) Lentokonetekniikan at (uusi) Lentokonetekniikan eat (uusi) Tuulivoima-asentajan at (uusi) Luonnonmukaisen tuotannon at (poistetaan) Taimistomestarin eat (poistetaan) Sähkölaitosasentajan at > sähköverkkoasentajan at Sähkölaitosyliasentajan eat > sähköverkkoalan eat

9 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Oph:n muutosesitykset ammatti- ja erikois- ammattitutkintojen tutkintorakenteeseen (2) Karjatalouden at > tuotantoeläinten hoidon ja hyvin- voinnin at Koulunkäyntiavustajan eat > koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen eat Kosmetologin eat > kauneudenhoitoalan eat Hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimiehen eat > majoitus- ja ravitsemisalan eat

10 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Näyttötutkinto-oppaan 2007 päivittäminen Tehdään Opetushallituksen virkamiestyönä ammattikorkeakouluilta ja tutkintotoimikunnilta kerätyn palautteen perusteella Sisältö on valmistunut joulukuussa 2010 Syynä muutokset lainsäädännössä, Opetus- hallituksen määräyksissä ja ohjeissa Näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman sisältö säilyy samana, tarkennuksia ohjeistukseen Ei tule aiheuttamaan näyttötutkintojen järjestämissopimuksien uusimista

11 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys KESU 2007 – 2012: Valmistellaan tutkintojen tuottaman ja muun osaamisen kuvaamiseen perustuva kansallinen viitekehys vuoteen 2010 mennessä. Kansallisen viitekehyksen valmistelussa otetaan huomioon eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä (EQF) annettu suositus. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä (NQF- työryhmä), toimikausi 1.9.2008 - 30.6.2009 Työryhmän muistio luovutettiin ministerille 20.8.2009 Lausuntokierros työryhmän esityksistä 8 - 10/2009 Keskusteluseminaari 10.12.2009 Helsingissä. HE eduskunnalle 9/2010 Valtioneuvoston asetus heti, kun laki on hyväksytty

12 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Esityksen tavoitteet (1) Lisätä tutkintojen kansallista ja kansainvälistä läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta Parantaa tutkintojärjestelmän toimivuutta ja selkeyttä: kuvaa suomalaiset tutkinnot ja muut osaamiskokonaisuudet yhdenmukaisella, ymmärrettävällä ja vertailukelpoisella tavalla yhtenäistää käytettäviä käsitteitä Määritellä tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien väliset suhteet Lisätä Suomen tutkintojärjestelmän tunnettuutta Helpottaa kansainvälistä liikkuvuutta Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen Helpottaa koulutusjärjestelmässä liikkumista Edistää siirtymistä jatko- ja lisäopintoihin

13 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Esityksen tavoitteet (2) Tehostaa aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista Tukea elinikäistä oppimista Kiinnittää nykyistä enemmän huomiota tutkintojen edellyttämään osaamiseen Auttaa oppilaitoksia ja korkeakouluja niiden kehittäessä opetussuunnitelmiaan sekä koulutus- tai opetusohjelmiaan osaamistavoitteita ja oppimistuloksia korostavaan suuntaan Parantaa suomalaisen koulutuksen laatua ja tukea laadun arviointia

14 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ehdotusten vaikutukset (1) Ei merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Ei lisää merkittävästi hallinnollista työtä ministeriöissä. Lisää kansalliseen viitekehykseen liittyvää viranomaistiedottamista, ohjausta ja neuvontaa sekä kansainvälistä yhteistyötä ja viranomaistiedottamista Opetushallituksessa. Ei merkittävää vaikutusta koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen hallinnollisen työn määrään Toimeenpano edellyttää mittavaa tiedottamista ja eri osapuolten kouluttamista.

15 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ehdotusten vaikutukset (2) Parantaa Suomen tutkintojärjestelmän toimivuutta, selkeyttä ja ymmärrettävyyttä sekä helpottaa koulutusjärjestelmän sisällä liikkumista. Suuri merkitys työelämän kannalta esimerkiksi vertailtaessa työnhakijoiden osaamista ja pätevyyttä Suuri merkitys koulutusjärjestelmän kehittämisessä ja koulutuksen laadun parantamisessa Viitekehyksestä säätämisellä ei vaikuteta olemassa olevien tutkintojen sisältöihin samankaltaisteta samalle tasolle sijoittuvia tutkintoja sisällöllisesti muuteta eri tutkintojen tuottamia jatkokoulutuskelpoisuuksia.

16 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Asetusluonnos: tutkintojen ja oppimäärien sijoittuminen vaativuustasoille Kansallinen taso = EQF-taso Tutkinto, oppimäärä, erityispätevyys 1 2 3Perusopetuksen oppimäärä 4Lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot, vankeinhoidon perustutkinto, poliisin perustutkinto, pelastajatutkinto, hätäkeskuspäivystäjätutkinto 5Erikoisammattitutkinnot, lennonjohdon pt, rakennustuotannon at, poliisialipäällystötutkinto, alipäällystötutkinto (pelastusala) 6Ammattikorkeakoulututkinnot, alemmat korkeakoulututkinnot, johtamisen eat, yritysjohtamisen eat, psykiatrisen hoidon eat, rakennusalan työmaapäällikön eat, ratsastuksenopettajan eat 7Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, ylemmät korkeakoulututkinnot 8Yliopistojen tieteelliset ja taiteelliset jatkotutkinnot (lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot), yliopistojen ammatilliset jatkotutkinnot (erikoislääkärin tutkinto, erikoishammaslääkärin tutkinto, erikoiseläinlääkärin tutkinto), yleisesikuntaupseerin tutkinto

17 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisten opintojen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutos 1.8.2011 (1) Vaaditaan pääsääntöisesti soveltuva korkeakoulututkinto, kolmen vuoden työkokemus opetustehtävän sisältöä vastaavissa tehtävissä ja pedagogiset opinnot Sosiaali- ja terveysalalla lähtökohtana on ylempi korkeakoulututkinto Koulutuksen järjestäjä päättää tutkinnon soveltuvuudesta Tutkintovaatimuksesta voidaan poiketa, jos korkea- koulututkintojen järjestelmässä ei ole koulutuksen järjestäjän päättämän opetustehtävän näkökulmasta soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai kun opetustehtävässä painotetaan erityisen vahvaa tai erikoistunutta käytännön ammattitaitoa.

18 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisten opintojen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutos 1.8.2011 (2) Tällöin henkilöllä tulee olla opetustehtävään soveltuva erikoisammattitutkinto tai jollei sitä ole, muu soveltuva koulutus Lisäksi edellytetään vähintään viiden vuoden käytännön työkokemusta opetustehtävän sisältöä lähinnä vastaavissa tehtävissä.

19 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishanke (1) Loppuraportti (opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:15) Ammatillisen tutkintojärjestelmän ja tutkintojen kehittämisperiaatteita, jotka koskevat Tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuutta ja kykyä reagoida muutoksiin Tutkintojärjestelmän kokonaisuutta ja tutkintorakenteen selkeyttä Tutkintojen kokonaisuutta Tutkintorakenteen ja tutkintojen joustavuutta