Palveluohjaus Ota Koppi 2 –tilaisuus 19.2.2013.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Miten lapsen osallisuus toteutuu läheisneuvonpidossa? •Viranomaisten yhteenvedot: keskittyvätkö lapsen tilanteeseen, tulevatko niissä lapsen näkemykset,
Advertisements

Kaikki lapsen parhaaksi. Lahden ensi- ja turvakoti ry / Turvallisten perheiden Päijät-Häme –projekti OIKEUS TURVALLISEEN PERHE-ELÄMÄÄN! •”Turvallinen.
Jämsän työllisyyspalvelut
Asiakkaana sosiaalipalveluissa
Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle – palveluiden yhteiskehittämistä Koontia Arvokas elämä –hankkeen poluilta tulevaisuuden kehittämistä varten.
Asunto Sivakka konsernin asunnoista. Aluksi Asiakas -Ottaa yhteyttä -Käy hyvästä harjoituksesta omien asioiden hoidossa vapautumisen jälkeen -Kertoo sitoutumisesta.
Kyläfoorumi Valtimolla
KYT/ph-p 2006 Erityisryhmien asuminen Jyväskylän kaupungin alueella Seminaari Nikolainsali Asumisneuvojatoiminnan näkökulma.
PALVELUSUUNNITELMA JA TOTU -suunnitelma
Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen kunta,
Terveydenhoitaja ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitäjänä
PERHEHOIDON HYVÄT KÄYTÄNNÖT Perhehoitoliitto ry
Täyttä elämää – heikkona ja vahvana Kohtaamisen paikkoja
HOITO-JA PALVELUSUUNNITELMAN LAATIMINEN
Psykologi- ja perheneuvontapalvelut. Esityksen otsikko tähän Etunimi Sukunimi Terveyskeskus - johtava ylilääkäri Avohoidon ylilääkäri Keskitetyt.
Valtakunnallinen vammaispalveluhanke Keski-Suomen Vammais-Kaste
IMATRA Palvelusuunnitelma asumisratkaisujen suunnittelun lähtökohtana Kouvola Sirpa Koistinen.
ETIIKKA LAATU- JA TULOSTAVOITTEIDEN PAINEESSA
VARHAINEN AVOIN YHTEISTYÖ Eettiset periaatteet Valtakunnallinen VARPU-verkosto Tutkimusprofessori Tom ARNKIL / Terveyden ja hyvinvoinnin.
TRAPPAN Portaittain töihin välityömarkkinoiden kautta Projektipäällikkö Johanna Torppa Projektikoordinaattori Merja Virkkala.
Vaikeasti puhevammaisten tulkkipalvelu
NEUVOLAN PERHETYÖ
NUORTEN ASEMA Päihdepoliklinikka Mielenterveyspalvelut
Keke-kasvatus: kriittistä tarkastelua & onnistumisen avaimia
AIKUISPOTILAIDEN LÄHEISTEN KOKEMUKSIA HOITOTYÖNTEKIJÖILTÄ SAADUSTA TUESTA TtM Minna Aura Pro gradu -tutkielma
Jouni Vironen Perheterapeutti
Tornion kaupungin etsivä nuorisotyö
Nivelvaiheen ohjaus Kesä ohjaus Asiakas määrät kesä- heinäkuu.
Viestintäsuunnitelma
Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan.
VANHUSTEN ELÄMÄNHALLINNAN TUKEMINEN PALVELUOHJAUKSELLA
Toimintakyvyn arviointi
1 Vammaispalvelut Ann-Mari Einola, johtava sosiaalityöntekijä Kirjoita tähän nimi Dian perustyyli -tilassa: Lisää alatunniste.
© Tampereen kaupunki Lainrikkoja-asiakkaat kunnallisen sosiaalityön haasteena Maria Palmgren johtava sosiaalityöntekijä Tampere.
Yhteenveto palveluketjuseminaarisarjan keskeisestä sisällöstä Minna Anttila TtT, Projektitutkija Turun yliopisto hoitotieteen laitos
KAIKENIKÄISTEN DEMOKRATIAA DEMOKRATIAPÄIVÄ 2014 – Kuntatalo YTL Pirkko Karjalainen.
1 Lastensuojelun tieto lapsesta Mirva Makkonen Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö.
Palveluohjaus ja palvelusuunnittelu Valtakunnallinen vammaispalveluhanke, palveluohjaustiimi: Tuija Anttila Tiina Kanniainen Nina Korkeala Miia Koski Niina.
Perhesosiaalityö  Lastenvalvojien palvelut Johtava sosiaalityöntekijä- lasten- valvoja 3 lastenvalvojaa  Ennaltaehkäisevä perhetyö Johtava perhetyöntekijä.
Ikääntyvä Suomi ja yhteistyö iäkkäiden kuntoutuksessa EIJA SORVARI säätiönjohtaja MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ REHABILITATION FINLAND (RIFI) RY:N SEMINAARI.
Vammainen valitsee ja vaikuttaa; hän elää mielekästä elämää Käsitteiden määrittelyä Valtakunnallinen vammaispalvelujen kehittämishanke Pohjois-Karjalan.
8. MIELEN HYVINVOINTI TERVEYSTIETO 9. Mitä hyvää sinulle kuuluu tänään?
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
Nuorten arvioita kuntapalveluista Tulossa: Gretschel, Anu & Kauniskangas, Eija (maaliskuu 2012) Nuoret kuntapalveluja arvioimassa – peruspalvelujen arvioinnin.
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ
SUOMEN SOSIAALIPSYKIATRISTEN YHTEISÖJEN KESKUSLIITON KOULUTUSPÄIVÄT
Ohjaamot ja etsivä nuorisotyö
Oulun asumisneuvontahanke
SAMAT-toiminta samanlainen, erilainen vanhemmuus …samat oikeudet, samat velvollisuudet…
Gerontologisen kokonaisarvioinnin prosessimalli
SAMAT-toiminta samanlainen, erilainen vanhemmuus …samat oikeudet, samat velvollisuudet…
Järjestöpäivä Matara Ikäihmiset –työpaja klo 10-12
ASIAKKAAT MUKANA SOTE-PALVELUJA KEHITTÄMÄSSÄ
Palveluohjauksesta ratkaisuja koulutusesteisiin ja -hidasteisiin
PALVELUOHJAUS Keski-Suomen SOTE 2020 Anu Pihl
RAI-välineiden arviointi Rovaniemen omaisten työryhmässä
Palveluohjaaja on tavoitettavissa arkisin
SATAKUNNAN VERKOSTOTYÖN TOIMINTAMALLI
Nostetaan kissa pöydälle! Kuulluksi tuleminen palveluohjauksessa
Työikäisten kuntoutus
Osallisuutta tukeva toiminta: Savon OTE
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
Henkilökohtainen budjetointi
Palveluohjaus hyvän kohtaamisen varmistaminen
KP OTE Opinnoista töihin
Kirjoita omia muistiinpanoja tähän
Asiakkaan suunnitelmat TYPPI-järjestelmässä
RAI Espoossa
Kehittäjätyöntekijä Ellinoora Mantere, Rovaniemen kaupunki
Asiakasohjausyksikkö Alviina
Esityksen transkriptio:

Palveluohjaus Ota Koppi 2 –tilaisuus 19.2.2013

- mitä, kenelle, miten, miksi? 1. Palveluohjaus - mitä, kenelle, miten, miksi?

Palveluohjaus yhdistää nuoren, läheisten ja työntekijän asiantuntemuksen Nuorella on tietoa omasta tilanteestaan ja tarpeistaan Läheisillä on tietoa nuoren tilanteesta ja tarpeista § Työntekijällä on tietoa erilaisista tuen ja avun muodoista Mukaillen: Palveluopas perheille

Palveluohjausta tarvitaan kun On vaikea määritellä, minkälaista apua tarvitsee arjessa selviytymiseksi Ei tunneta tai löydetä palveluja, joiden avulla arki olisi sujuvampaa Tilanteen selvittämiseksi tarvitaan useiden eri tahojen välistä yhteistyötä Tarvitaan useita erilaisia palveluja arjen tueksi Tilanteen selvittämiseksi tarvitaan useita tapaamisia työntekijän kanssa

Palveluohjaaja Vastuu ja kokonaisnäkemys tilanteesta Ei tee päätöksiä puolesta, kunnioittaa itsemääräämis-oikeutta Ottaa huomioon palvelunkäyttäjän toiveet ja mielipiteet Ajattelee palvelunkäyttäjän etua Palveluohjaaja Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen (esim. sosiaalityöntekijä, kuntoutusohjaaja tai avohuollonohjaaja Neuvoo ja antaa tietoa, tukee, edistää arjessa selviytymistä, ”kulkee vierellä” Auttaa saamaan oikeanlaiset palvelut oikeaan aikaan Tukee itsenäistä selviytymistä, tekee itsestään ajan mittaan tarpeettoman

(Hänninen 2007; mukaillen Suominen 2011) Joskus pelkkä neuvonta riittää, toisinaan tarvitaan enemmän tukea tilanteen selvittämisessä Palvelu- ohjaus Palveluohjauksen- kaltainen työ Palveluneuvonta (Hänninen 2007; mukaillen Suominen 2011)

Palveluohjauksen hyötyjä Asiakas ja omaiset kokevat voivansa vaikuttaa palveluihin Tukee asiakkaan ja läheisten jaksamista Tasavertaisuuden kokemus suhteessa viranhaltijaan lisääntyy Palvelujen hallinta helpottuu, kokemukset palveluista myönteisempiä Asiakkaan ja hänen läheistensä tieto palveluista lisääntyy Toimintakyvyn, itsenäisyyden, terveydentilan ja yhteisöllisyyden säilyminen tai paraneminen Kiviniitty & Samuelsson 2006; Sosiaaliportti 2010

– ratkaisu palvelujen hajanaisuuden ja yhteensovittamisen ongelmiin 2. Palveluohjaus – ratkaisu palvelujen hajanaisuuden ja yhteensovittamisen ongelmiin

Palveluohjauksen tarpeen toteaminen Palveluohjauksen tarve korostuu kun Palvelunkäyttäjä ei pysty kertomaan tarkasti avun ja tuen tarpeitaan. Avun ja tuen tarve on laaja-alainen, jolloin tarvitaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä Tuen tai palvelun tarve on uusi muuttuneen elämäntilanteen tai olosuhteiden takia. Tuen ja palveluiden tarve on pitkäaikainen. Palvelunkäyttäjä on jäänyt tai pudonnut palvelujen ulkopuolelle. Tiedossa ei ole henkilöä, jonka kanssa palvelunkäyttäjä voisi asioida. Palvelunkäyttäjä on siirtymävaiheessa, jolloin monet asiat ja myös tuen ja palveluiden tarpeet muuttuvat.

Palvelutarpeen arviointi – lähtötilanteen selvittäminen Vahvistaa yksilöllisen avuntarpeen ja elämäntilanteen huomioonottamista. Auttaa valmistelemaan PALVELUSUUNNITELMAN laatimista. Perustuu palvelunkäyttäjän omaan näkemykseen sekä yhden tai useamman asiantuntijan arvioon. Tavoitteena tunnistaa tilanteet ja ympäristöt, joissa tarvitsee apua ja joissa taas selviytyy omin voimin. Voidaan käyttää apuna erilaisia mittareita ja välineitä

Osaavalla palvelujen suunnittelulla yksilölliseen elämään Palvelusuunnitelman tulee pohjautua palvelutarpeen arviointiin. Palvelusuunnitelma on perusta yksilölliselle elämälle ja toimivalle arjelle. Palvelunkäyttäjän yksilöllinen elämä Palvelusuunnitelma Palvelutarpeen arviointi (mukaillen Raija Mansikkamäki 2011)

Palvelujen toteutumisen seuranta Palvelujen toteutumisen seuranta kuuluu olennaisena osana palveluohjaukseen. Palveluohjaus korostaa yhteistyön ja vastuun jatkuvuutta. Palveluohjaaja seuraa että palvelunkäyttäjä saa sovitun tuen ja palvelut sekä siitä että niiden toteutuminen alkaa. Palvelunkäyttäjä ja palveluohjaaja seuraavat ja arvioivat suunnitelman toteutumista.

Palveluohjaus Elämänlanka-projektissa Nuoren ja perheen elämäntilanteen kartoitus Kokonaistilanne, voimavarat ja tuen tarpeet Nuoren yksilölliset tuen tarpeet Vanhempien tuen tarpeet Sisarusten tuen tarpeet Palvelutarpeen arviointi Mitä tukea ja kuntoutusmuotoja nuori ja perhe tarvitsee nykyisessä elämäntilanteessa Mihin Kelan etuuksiin nuori on oikeutettu Verkostoyhteistyö, työnjako ja vastuu, tiedonkulku

Palveluohjaus Elämänlanka-projektissa Tiedotetaan, neuvotaan, etsitään, ohjataan ja haetaan Elämäntilanteiden muutoksiin reagointi Rinnalla kulkeminen Palvelusuunnitelma ja jatkuvuus Nuorelle laaditaan palvelusuunnitelma Taho/henkilö, joka vastaa palveluiden ja tuen saamisesta tulevaisuudessa