Jäämistöoikeuden laskennalliset ongelmat 2013 PK 3 luvun ongelmat Yliopistonlehtori Tapani Lohi Sisältö pääpiirteissään: A) Yleistä PK 3 luvun mukaisesta jaosta B) Suhteellisten pesäosuuksien määräytyminen C) Arvomääräiset pesäosuudet D) Testamenttiin perustuva PK 3 luvun mukainen perimys E) Lesken uuden avioliiton oikeusvaikutukset

A. Yleistä PK 3 luvun mukaisesta jaosta PK 3 luvussa tarkoitettu ongelmatilanne: Puolisonsa P:n aikoinaan perinyt leski L kuolee. L:n pesää on jakamassa sekä P:n toissijaisia perillisiä että L:n omia oikeudenomistajia. P:n toissijaisia perillisiä ovat toiseen parenteeliin (vanhempien ryhmään) kuuluvat perilliset - kolmannen parenteelin perillisillä ei tätä asemaa ole. Ongelmana: Kuinka paljon P:n toissijaiset perilliset saavat L:ltä jääneestä omaisuudesta?

PK 3 luvun mukainen jako L P:n perilliset - L:n perilliset - L:n määräämät testamentinsaajat - L:n uusi aviopuoliso

PK 3 luvun mukainen jako: pääsäännöt 1) Suhteelliset pesäosuudet Lähtökohtana tasaosuusolettama: P:n perilliset saavat puolet (1/2) L:n pesästä - loput menevät L:n omille oikeudenomistajille.

Pesän tasajaon (puolittamisen) idea Lesken hyväksi tapahtuva perimys vain lykkää P:n toissijaisten perillisten oikeuden toteutumista, ei siirrä omaisuutta L:n sukuun. Jos P:n toissijaisten perillisten perintöoikeus olisi toteutettu jo P:n kuolinhetkellä, P:n perilliset olisivat osituksessa saaneet puolet (1/2) koko pesän omaisuudesta (siis P:n + L:n varoista) . Tämä sama murto-osa heille annetaan L:n kuoltua L:n jättämästä pesästä.

Poikkeuksia tasaosuusolettamasta: - Puolisoiden aviovarallisuussuhteista johtuvat poikkeukset - L:n ylivelkaisuudesta johtuvat poikkeukset - P:n tekemä testamentti.

2) Arvomääräiset pesäosuudet Lähtökohta: P:n perillisille kuuluva murto-osa määritetään L:ltä jääneestä netto-omaisuudesta (reaalisesta pesästä). L:n pesään kuuluu kaikki häneltä jäänyt omaisuus. Ei tehdä eroa esim. AO- ja VO-omaisuuden kesken. Poikkeuksia: Tietyin edellytyksin pesäosuus määritettävä laskennallisesta pesästä Vastike (PK 3:3.1) Ennakkoperinnöt (PK 3:5.2, AL 94a §) Pesän vaurastuminen (PK 3:4)

PK 3 luvun säännösten pakottavuus L ei voi testamentillaan määrätä siitä, mikä on menevä P:n toissijaisille perillisille. L:n tekemiin lahjoituksiin liitetty vastikeseuraamus – ääritapauksissa lahjansaajan palautusvastuu (PK 3:3.2). Huom! Jos L ottanut P:ltä tulleen perinnön vastaan, P:n perillisten ja L:n kesken ei voida yleensä toimittaa omaisuuden ositusta (KKO 1997:107). L ei voi parantaa omien perillistensä asemaa tasinkoprivilegiin vetoamalla.

Pesänjako - perinnönjako PK 3 luvussa tarkoitettua jakoa kutsutaan pesänjaoksi. Jaon kohteena lesken pesä. Jaon osapuolina: P:n perilliset – L:n oikeudenomistajat. P:n perillisten (samoin kuin L:n perillisten) kesken joudutaan vielä erikseen toimittamaan perinnönjako. Jaon kohteena P:n jäämistö Noudatetaan normaaleja perinnönjakoa koskevia säännöksiä.

Lesken oikeudenomistajille jäävä pesäosuus = se, mitä jää jäljelle P:n toissijaisten perillisten oikeuden toteuttamisen jälkeen - Jaetaan aivan normaalisti esimerkiksi PK 2 luvun, 6 luvun ja 7 luvun säännösten mukaisesti. - Huom! Jos leskeltä jää vain toisen parenteelin perillisiä, näillä ei ole mitään lakiosalla suojattua oikeutta L:n varoihin -> L voi sivuuttaa heidät testamentilla. - Jos leski oli solminut uuden avioliiton, eloonjäänellä puolisolla on L:n jäämistössä ”normaali” lesken asema. Esimerkiksi: i) oikeus avio-osaan osituksessa, ii) PK 3:1a:n mukaiset oikeudet, iii) PK 3:1:n mukainen perintöoikeus.

P:n perillisten pesäosuuden laajentuminen (PK 3:1.3) Jos leskeltä ei jää omia perillisiä eikä hän myöskään ole tehnyt testamenttia, menee koko lesken pesä P:n toissijaisille perillisille (PK 3:1.3). Säännön soveltaminen edellyttää, että leski L on todella perinyt P:n. Jos L oli esimerkiksi luopunut perinnöstä, ei P:n perillisillä ole mitään PK 3 luvun säännöksistä johtuvaa oikeutta L:n pesän varoihin. Oikeus PK 3:1.3:n mukaiseen ´”lisäosuuteen” ei nauti suojaa testamentteja tai lahjoja vastaan.

Lesken eläessä toimitettava jako (PK 3:5a) Puolisonsa perinyt leski voi vaatia, että hänen ja ensin kuolleen P:n toissijaisten perillisten kesken toimitetaan PK 3 luvun mukainen jako. Huom! P:n perillisillä ei ole oikeutta vaatia tällaista jakoa. Jaossa noudatetaan normaaleja PK 3 luvun jaon säännöksiä. Esim. suhteellisten pesäosuuksien määritys, vastike Ei toimiteta ositusta, leski ei voi vedota AL 103.2 §:ään (KKO 1999:104).

Lesken eläessä toimitettava jako (jatkoa) Mainitussa jaossa toteutetaan lopullisesti toissijaisten perillisten oikeus P:n jälkeen. -> Toissijaisilla perilllisillä ei ole enää oikeutta L:ltä jäävään pesään. Jako sitoo myös niitä P:n toissijaisia perillisiä, jotka ovat tulleet perillisen asemaan vasta jaon toimittamisen jälkeen. Toimituttamalla jaon leski saa mahdollisuuden määrätä omaisuudestaan vapaasti testamentilla (ja lahjoituksin).

B. Suhteellisten pesäosuuksien määräytyminen PK 3:2: Jos ensiksi kuolleen puolison kuollessa puolisoilla tai toisella heistä oli sellaista omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta, tai ensiksi kuolleen puolison jäämistö muusta syystä oli suurempi tai pienempi kuin puolet puolisoiden omaisuudesta, on jäämistön eloonjääneen puolison kuollessa katsottava vastaavan yhtä suurta osaa tämän pesästä. Jos ensiksi kuollut puoliso on testamentilla määrännyt jäämistöstään jotakin annettavaksi muulle kuin eloonjääneelle puolisolle, on sen arvo vähennettävä määrättäessä sitä osaa, mikä eloonjääneen puolison pesästä kuuluu ensiksi kuolleen puolison perillisille.

Tasaosuusolettamasta (½-½) poikkeamisen perusteita: 1) P:n ja L:n aviovarallisuussuhteisiin liittyvät syyt: - Asetelma sellainen, että jos P:n kuolinhetkellä olisi toimitettu ositus, P:n perillisten ja leski L:n ja osuudet olisivat jakaantuneet muuten kuin ½ - ½. a) L:llä tai P:llä ei ollut avio-oikeutta kaikkeen toistensa omaisuuteen. b) AL:n vastikesäännöksistä tai velkojen kattamissäännöksistä johtuvat poikkeukset. c) Muita mahdollisia perusteita, esim. AL 103b §.

Jos tasaosuusolettamasta poiketaan: P:n perillisten suhteellinen = P:n jäämistö pesäosuus (SPO) puolisoiden omaisuus - P:n jäämistö = se omaisuusmäärä, joka osituksessa olisi tullut P:n perillisille - Puolisoiden omaisuus = Puolisoiden P ja L yhteenlaskettu omaisuuden säästö P:n kuolinhetkellä.

* AL 99.2 § Tehtävä 26 P:n perillisten SPO = P:n jäämistö puolisoiden omaisuus Ositus P:n kuolinhetken pohjalta: P L VO AO AO säästöt 60 t 55 t 100t velat 10t* 5t säästöt yht 50t 150t * AL 99.2 §

Puolisoiden omaisuus = (50t + 50t + 100t) = 200 000 Tehtävä 26, jatkuu Avio-osat: P = 75 000 L = 75 000 P:n jäämistö = 75 000 + 50 000 = 125 000 Puolisoiden omaisuus = (50t + 50t + 100t) = 200 000 P:n perillisten SPO = 125 000 = 5/8 200 000 Lopputulos: P:n perillisille kuuluu 5/8 x 220 000 = 137 500 L:n perillisille kuuluu 3/8 x 220 000 = 82 500.

Tasaosuusolettamasta poikkeaminen (jatkuu) 2) L:n ylivelkaisuus Esimerkki: P:ltä jäänyt omaisuutta 30 000 ja L oli 10 000 ylivelkainen. P:n jäämistö = 30 000 : 2 = 15 000 Puolisoiden omaisuus = 30 000 – 10 000 = 20 000 (L:n saamasta perinnöstä 10 000 euroa menee suoraan velan kattamiseen. SPO = 15 000 : 20 000 = ¾.

P:n ylivelkaisuuden merkitys? Perinteinen kanta: ylivelkaisuus otetaan huomioon P:n perillisten osuutta pienentävänä tekijänä. Ennen vuotta 1976 kanta oli perusteltu: jos P:n jäämistö luovutettiin konkurssiin, L joutui luovuttamaan tasinkoa konkurssivelkojille (PK 3:1 ei häntä tältä suojannut). Nykyään AL 103.2 §: L vapautettu tasingon suorittamisesta a) perillisiä b) konkurssiin asetettua puolisoaan kohtaan. P:n ylivelkaisuudella ei siten vaikutusta L:n asemaan. Luennoitsijan kanta: ylivelkaisuustilanteissa P:n omaisuusmääräksi katsottava 0.

Tasa-osuusolettamasta poikkeaminen (jatkuu) 3) P:n tekemä testamentti i. Omistusoikeustestamentti jonkun muun kuin L:n hyväksi Reaalinen vaikutus: on pienentänyt leskelle P:n kuollessa jäänyttä omaisuuden kokonaismäärää. - Pienentää myös sitä ”fiktiivistä perintöä”, jonka P:n perilliset olisivat saaneet, mikäli heidän oikeutensa olisi toteutettu jo P:n kuoltua. - Vaikutus laskelmassa: on otettava huomioon ”P:n jäämistön” ja ”puolisoiden omaisuuden” vähennyseränä.

Tehtävä 27 Testamentatut 2 000 on otettava huomioon sekä ”P:n jäämistön” että ”puolisoiden omaisuuden” vähennyseränä. P:n jäämistö = (10 000 + 6 000) : 2 — 2 000 = 6 000 Puolisoiden omaisuus = 16 000 - 2 000 = 14 000 P:n perillisten SPO = 6 000 : 14 000 = 3/7 P:n perillisten arvomääräinen pesäosuus = 3/7 x 20 000 = 8 571 L:n perillisten arvomääräinen pesäosuus = 4/7 x 20 000 = 11 429.

ii. Täysi omistusoikeustestamentti L:n hyväksi Jos testamentin kohteena koko P:n omaisuus, jäävät toissijaiset perilliset ilman perintöä. - Omaisuus siirtyy kokonaan ”L:n sukuun” L voi esimerkiksi määrätä siitä vapaasti testamentilla. Jos testamentti koskee osaa P:n omaisuudesta, se pienentää P:n toissijaisille perillisille tulevaa osuutta; siirtää osan omaisuudesta L:n ”sukuun”.

Tehtävä 28 P:n jäämistö = (10 000 + 6 000) : 2 — 2 000 = 6 000 Puolisoiden omaisuus = 16 000 P:n perillisten SPO = 6 000 : 16 000 = 3/8 P:n perillisten arvomääräinen pesäosuus = 3/8 x 20 000 = 7 500 L:n perillisten arvomääräinen pesäosuus = 5/8 x 20 000 = 12 500 - Veistos (2000 euroa) annetaan päältäpäin Taiteen ystävät ry:lle, joten L:n perillisten kesken jaettavaksi jää 10 500 euroa.

C. Arvomääräiset pesäosuudet 1) Lesken pesän vaurastuminen PK 3:4.1 Jos pesän arvo eloonjääneen puolison kuollessa on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison kuollessa, on pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, mikäli selvitetään, että - eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai - että vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen.

Lesken saama tasinko vaurastumisedun perusteena PK 3:6.3 Mitä 4 §:ssä on säädetty sen varalta, että eloonjäänyt puoliso on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut omaisuutta, on vastaavasti noudatettava, milloin hän uuden avioliiton johdosta on osituksessa saanut enemmän kuin hänellä on aikaisemmin ollut.

Vaurastumisedun antamisen edellytykset 1) Lesken pesän absoluuttinen kasvu. Leskeltä jääneen omaisuuden arvo on suurempi kuin hänen ja P:n omaisuuden arvo (ns. puolisoiden omaisuus) oli P:n kuolinhetkellä; - Rahanarvon muutoksia ei oteta huomioon. ”Euro on aina euro” JA 2) Jommankumman seuraavista kriteereistä toteutuminen: 2a) Leski on saanut P:n kuoltua saanut omaisuutta perintönä, lahjana, testamentilla tai avio-oikeuden nojalla Näiden saantojen pitänyt tulla joltakin muulta kuin P:ltä. TAI 2b) omaisuuden arvon lisääntyminen johtuu ansiotoiminnasta, jota leski harjoittanut P:n kuoltua.

Vaurastumisedun määrä 1) Enintään pesän absoluuttista kasvua vastaava määrä; sekä toisaalta 2) Enintään lahjana, perintönä yms. saannoilla leskelle tullut määrä tai lesken ansiotoiminnallaan hankkima omaisuuden lisäys.

Vaurastumisedun laskennallinen huomioon ottaminen Vaurastumisetu vähennetään reaalisesta L:n pesästä ennen pesäosuuksien määräämistä ja osoitetaan suoraan L:n oikeudenomistajille. L:n oikeudenomistajat voivat saada vaurastumisetua, vaikka heidän suhteellinen pesäosuutensa olisi 0.

Vaurastumisperusteiden välinen ero a) Lahja, perintö, testamentti, avio-oikeus Ei vaadita, että pesän kasvu johtuu ko. saannosta. Riittää, että tällainen saanto on ylipäänsä leskelle tullut. Vaurastumisedun antamista ei estä esim. se, että perintönä saatu omaisuus on esineellisesti menetetty ja että pesän omaisuuden arvon nousu johtuu tosiasiassa suhdanteista (esim. kiinteistön arvonnousu). b) Ansiotoiminta Ansiotoiminnan ja pesän vaurastumisen kesken täytyy vallita syy-yhteys. Toisin sanoen: Leskeltä on täytynyt jäädä ansiotuloistaan säästöä.

Tehtävä 29 Pesän arvon muuttuminen: L:n pesän “alkuomaisuus” = 60 000 L:n pesän loppuomaisuus = 100 000 Pesän kasvu = 40 000 L:n saamat vaurastumiserät = 30 000 + 20 000 PK 3:4:ssä tarkoitettu vaurastuminen = 40 000. P:n perillisten arvomääräinen pesäosuus = (100 000 - 40 000) x ½ = 30 000 Lopputulos: L:n pesästä kuuluu P:n perillisille 30 000 ja loput 70 000 jäävät L:n perillisille.

Huomautuksia tehtävästä 29 Perintöomaisuuden menetyksellä ei merkitystä; olennaista että L on kyseisen perinnön saanut. Varojen käyttämistä silmäleikkaukseen ei voida myöskään pitää PK 3:3:ssa tarkoitettuna omaisuuden hukkaamisena. Työansiot: olennaista, että niistä on kertynyt säästöä!

Arvomääräisen pesäosuuden suuruuteen vaikuttavia tekijöitä (jatkoa) 2) Vastike PK 3:3.1 Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä.

Vastikkeen antamiseen johtavia toimia: - Omaisuuden merkittävä lahjoittelu. - Omaisuuden moitittava hukkaaminen. Huom: leskellä ei erityistä omaisuuden hoitovelvollisuutta eikä velvollisuutta elää ”säästäväisesti”. - Vastikeoikeuden voi antaa myös toissijaisen perillisen hyväksi tehty lahjoitus. - Vastikeoikeuden syntymiseen ei vaikuta se, mitä omaisuutta leski hukannut tai lahjoitellut. - Merkityksetöntä siis, oliko ko. omaisuus P:ltä - perittyä vai ei; samoin se, oliko AO- vai VO- omaisuutta. - Lesken omaisuutta arvioidaan yhtenä ”pesänä”.

Vastikkeen vaikutus pesäosuuksien suuruuteen Yksinkertaisin laskutapa: lisätään lahjan tai muun omaisuuden vähennyksen arvo L:n reaaliseen pesään ja määrätään P:n perillisten pesäosuus laskennallisesta pesästä. Siis palautetaan pesä laskennallisesti ”loukkaamattomaan” tilaan. Ääritapauksissa lopputuloksena, että koko pesä joudutaan antamaan P:n perillisille. Jos L:n pesä ei riitä P:n perillisten pesäosuuden katteeksi, voi lahjansaajalle syntyä palautusvastuu.

PK 3:3.2 Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava: a) vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, b) kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä.

3) Ennakkoperinnöt Otetaan pesänjaossa huomioon PK 3:5.2:n ja AL 94a §:n nojalla. Vähennetään saajatahon (P:n perilliset tai L:n perilliset) osuudesta; vastaavalla tavalla kuin AL 94a §:ää sovellettaessa. Ennakkoperintöinä voidaan ottaa huomioon: - P:n omille perillisilleen antamat lahjat - L:n omille perillisilleen antamat lahjat - Lahjat, joita L on leskeysaikana antanut P:n toissijaisille perillisille (PK 6:9.2) Viimeksi mainittuja koskee ns. positiivinen ep-olettama! Ennakkoperinnöt otettava lisäksi huomioon perillistahojen sisäisissä perinnönjaoissa .

Ennakkoperintö- ja vastikesäännöksen (PK 3:3) välisestä suhteesta L:n omalle perilliselleen antamat ennakkoperinnöt: - Ennakkoperintö- ja vastikesäännösten soveltaminen johtaa pääsääntöisesti samoihin lopputuloksiin: lahjan vaikutusten laskennalliseen eliminoitumiseen. - Tällöin voidaan soveltaa ensi sijassa ep-säännöksiä – vastikesäännöksen soveltamiseen ei normaalisti tarvetta. - Kuitenkin jos L:n antama ennakkoperintö ylisuuri, P:n perillisiä suojattava vastikkeen avulla. L:n P:n perilliselle antamat ennakkoperinnöt: - Jos sovelletaan vastikesäännöstä, varottava P:n perillisille tulevaa ylikompensaatiota.

Otetaan lahja (20 000) huomioon vastikeperusteena (PK 3:3.1). Tehtävä 30 a Otetaan lahja (20 000) huomioon vastikeperusteena (PK 3:3.1). Pesänjako: Suhteelliset pesäosuudet = 1/2 P:n perillisten arvomääräinen pesäosuus = (100 000 + 20 000) x ½ = 60 000 Loput 40 000 jäävät L:n oikeudenomistajille Perinnönjako P:n perillisten kesken: - A saa ½ x 60 000 = 30 000 - B saa ½ x 60 000 = 30 000

Arvomääräiset pesäosuudet: (100 t + 20 t) x ½ = 60 000 Tehtävä 30b Vaihtoehto i) Otetaan lahja (20 000) huomioon L:n perillistahon saamana ennakkoperintönä Pesänjako Arvomääräiset pesäosuudet: (100 t + 20 t) x ½ = 60 000 Reaaliset pesäosuudet: - P:n perilliset saavat 60 t ja L:n perilliset 40t (60t- 20t) Perinnönjako P:n perillisten kesken: kuten kohdassa a Perinnönjako L:n perillisten kesken: - C saa 10 000 (60 000 x ½ - 20 000) - D saa 30 000 (60 000 x ½ )

Perinnönjako P:n jälkeen - Kuten kohdassa i Tehtävä 30b (jatkuu) Vaihtoehto ii) Lahja ei ole ennakkoperintöä (koska lahjan saajana L:n sisarus, lahjaa ei lähtökohtaisesti oleteta ennakkoperinnöksi) Pesänjako Sovelletaan ennakkoperintösäännöksen asemesta vastikesäännöstä. Lopputulos sama kuin kohdassa i. Perinnönjako P:n jälkeen - Kuten kohdassa i Perinnönjako L:n jäämistössä - C ja D jakavat L:n jäämistön (40 000) puoliksi.

Tehtävä 30 c Pesänjako Vaihtoehto i) Otetaan lahja huomioon P:n perillisten saamana ennakkoperintönä (lahjaa koskee ennakkoperintöolettama, PK 6:9.2). P:n perillisten laskennallinen pesäosuus = (100 000 + 20 000) x ½ =60 000 Reaalinen pesäosuus = 60 000 - 20 000 = 40 000

Tehtävä 30 c (jatkuu) Perinnönjako P:n perillisten kesken - Otetaan lahja huomioon A:n saamana ennakkoperintönä (PK 6:9.2) A = ½ x (40 000 + 20 000) - 20 000 = 10 000 B = ½ x (40 000 + 20 000) = 30 000 - Havaitaan: B saa saman kuin minkä hän olisi saanut ilman lahjoitusta. - Vastikesäännöksen soveltamiselle ei ole tarvetta. L:n perilliset jakavat loput 60 000 puoliksi.

Otetaan lahja pesänjaossa huomioon vastikeperusteena. Tehtävä 30c jatkuu Vaihtoehto ii) Lahja ei ole ennakkoperintöä (L esimerkiksi määrännyt näin lahjakirjassaan) Otetaan lahja pesänjaossa huomioon vastikeperusteena. P:n perillisten pesäosuus = (100t + 20t) x ½ =60t Lopputulos epäilyttävä: tuleeko vastikesäännöksen koitua myös lahjan saaneen A:n hyväksi? Luennoitsijan kanta: L:n pesän jakaminen on toimitettava nyt niin, että A:n osuuden määrityksessä ei oteta huomioon hänelle itselleen annettua lahjaa. Lasketaan sen tähden ennen pesäosuuksien määrittämistä P:n perillisten perintöosat.

P:n perillisten perintöosien suuruudet: Tehtävä 30c jatkuu P:n perillisten perintöosien suuruudet: - A:lle kuuluu ½ x ½ x 100 000 = 25 000* - B:lle kuuluu 1/2 x ½ x (100 000 + 20 000) = 30 000 Pesänjako: P:n perillisten pesäosuus yhteensä = 55 000 - A = 25 000 ja B = 30 000. L:n perillisille jää 45 000. - C ja D saavat kumpikin 22 500. * Tässä ei ole tehty laskennallista lisäystä, koska kysymys A:lle itselleen annetusta lahjasta.

Tehtävä 30d Oletus i) lahja on ennakkoperintöä (PK 6:9.2) Pesänjako Otetaan lahja huomioon P:n perillisten saamana ennakkoperintönä P:n perillisten laskennallinen pesäosuus = (30 000 + 20 000) x ½ = 25 000 Havaitaan: A:n saama ennakkoperintö (20 000) on ollut ylisuuri (suurempi kuin A:n perintöosa). Siitä voidaan siten ottaa huomioon vain A:n laskennallista perintöosaa vastaava määrä.

Tehdään uusi laskelma, jossa lahjasta otetaan huomioon vain 10 000. Tehtävä 30d (jatkuu) Selvitetään vähennyskelpoinen määrä seuraavan A:n perintöosaa kuvaavan yhtälön avulla p = ½ x ½ (30 000 + p), josta p = 10 000 Tehdään uusi laskelma, jossa lahjasta otetaan huomioon vain 10 000. P:n perillisten laskennallinen pesäosuus = (30 000 + 10 000) x ½ = 20 000 P:n perillisten reaalinen pesäosuus = 10 t (20t -10t) - B saa sen yksin; A on jo osuutensa saanut. - Loput (20 000) menevät L:n oikeudenomistajille.

Lopputulos (10 000) ei ole B:n kannalta tyydyttävä: Tehtävä 30d (jatkuu) Lopputulos (10 000) ei ole B:n kannalta tyydyttävä: - Jos L olisi jättänyt lahjansa antamatta, B olisi saanut: ½ x ½ x (30 000 + 20 000) = 12 500 Korjauskeino: Mikäli lahja täyttää PK 3:3:n mukaisen vastikeperusteen tunnusmerkistön, sovelletaan B:n jako-osan määrityksessä PK 3:3.1:tä. B:n tulee täten saada L:n pesästä 12 500 (em. laskelman mukaisesti) - L:n perillisille jää tällöin 17 500.

Tehtävä 30d (jatkuu) Oletus ii) Lahja ei ole ennakkoperintöä Sovelletaan vastikesäännöstä: P:n perillisten pesäosuus = ½ x (30t + 20t) = 25t - L:n perillisille jää 5 000. Perinnönjako P:n perillisten kesken: - A ja B saavat kumpikin 12 500 Lopputulos epätyydyttävä: vastikesäännös näyttää hyödyttävän myös lahjansaaja A:ta. - L:n pesän jakaminen toimitettava nyt niin, että A:n jako-osuuden määrityksessä ei oteta huomioon hänelle itselleen annettua lahjaa.

P:n perillisten pesäosuus: - A:lle kuuluu ½ x ½ x 30 000 = 7 500 Tehtävä 30d jatkuu P:n perillisten pesäosuus: - A:lle kuuluu ½ x ½ x 30 000 = 7 500 - B:lle kuuluu 1/2 x ½ x (30 000 + 20 000) = 12 500 - P:n perillisten pesäosuus yhteensä = 20 000 - L:n perillisille jää 10 000

Vaurastumis- ja vastikeperuste yhtä aikaa Lähtökohta: kumpikin otetaan pesänjaossa huomioon itsenäisinä laskuerinä. Vastikeperuste lisäyksenä, vaurastuminen vähennyksenä. Ongelmana ”kasvuvertailun” tekeminen: L:n lahjoitukset pienentävät pesän loppuomaisuutta. PK 3:4:n edellyttämä ”kasvu” jää näin lahjoituksen vuoksi pienemmäksi kuin se muuten olisi ollut - tai kasvua ei tapahdu lainkaan. Jos omaisuuden vähentymisen johdosta samalla annetaan P:n perillisille vastiketta, lopputulos uhkaa tulla L:n oikeudenomistajien kannalta perusteettoman epäedulliseksi.

Korjauskeinona PK 3:4.2 PK 3:4.2 Milloin omaisuus on ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen 3 §:ssä mainituin tavoin vähentynyt, on tämä otettava huomioon, kun eloonjääneen puolison perillinen 1 momentin nojalla vaatii osuuteensa lisäystä. Lainkohdan asiasisältö: Kun tehdään PK 3:4.1:n soveltamisen edellyttämää ”kasvuvertailua”, vastikkeena annettava määrä tulee ottaa huomioon pesän laskennallisena lisäyseränä (siis menetellä ikään kuin se olisi vielä pesässä).

Tehtävä 31 Lähtökohdat: P:n perillisten suhteellinen pesäosuus on 1/1 - L:n perillisten vastaavasti 0. L:n perilliset saattavat kuitenkin saada omaisuutta vaurastumisetuna L:lle tulleen perinnön johdosta. Vaurastumisetua mahdollista antaa maksimissaan 30 000; kuitenkin enintään pesän kasvun verran. Selvitettävä, kuinka paljon pesä on mahdollisesti kasvanut. P:n perilliset voivat puolestaan vaatia vastiketta L:n tekemän lahjoituksen (20 000) johdosta Lahjan arvo otetaan huomioon L:n pesän laskennallisena lisäyksenä sekä a) P:n perillisten osuutta määrättäessä että b) pesän kasvamista (PK 3:4) arvioitaessa.

Tehtävä 31a L:n pesän alkuomaisuus = 60 000 L:n pesän loppuomaisuus: - Lisätään reaaliseen pesään lahjan arvo 20 000 Loppuomaisuus = 30 000 + 20 000 = 50 000 Havaitaan: pesä ei ole kasvanut lainkaan. Lopputulos: Vaurastumisetua ei anneta; koko pesä menee P:n perillisille.

Tehtävä 31b L:n pesän alkuomaisuus = 60 000 L:n pesän loppuomaisuus = 60 000 + 20 000 = 80 000 - Havaitaan: pesä on kasvanut 20 000. Vaurastumisedun määrä: - Lesken saama perintö = 30 000. - L:n perillisille kuuluu siten vaurastumisetuna 20 000. P:n perilliset voivat vaatia vastiketta 20 000. P:n perillisten pesäosuus = 60 000 + 20 000 - 20 000 = 60 000 Lopputulos: P:n perilliset saavat koko pesän (60 000).

Tehtävä 31c L:n pesän alkuomaisuus = 60 000 L:n pesän loppuomaisuus = 100 000 + 20 000 = 120 000 Havainto: Pesä kasvanut 60 000 Koska L:n saama perintö = 30 000, L:n perillisille kuuluu vaurastumisetuna 30 000. P:n perillisille annettava vastiketta 20 000. P:n perillisten pesäosuus = 100 000 + 20 000 - 30 000 = 90 000 Jako: P:n perilliset 90 000 ja L:n perilliset 10 000.

Vaurastumiserää (PK 3:4) koskeva huomautus Lesken tekemä lahjoitus tuottaa normaalit vastikeseuraamukset myös silloin, kun se kohdistuu PK 3:4:n mukaisella tavalla saatuun omaisuuteen. Leski ei voi ilman vastikeseuraamuksia lahjoittaa esimerkiksi perimällä saamaansa omaisuutta.

D. Testamenttiin perustuva PK 3 luvun mukainen perimys Jos testamentissa on määrätty, että eloonjääneelle puolisolle perillisenä tai yleisjälkisäädöksen saajana tuleva omaisuus on puolison oikeuden lakattua menevä muulle henkilölle, on vastaavasti sovellettava, mitä 3 luvussa on säädetty, jollei testamentista muuta johdu.

PK 12:1:n soveltamisen edellytykset Leski perii puolisonsa P:n joko a) perillisenä tai b) yleistestamentin nojalla. Huom! PK 12:1:tä voidaan soveltaa vain aviopuolisoiden välisiin testamentteihin. 2) P:n testamenttiin sisältyy toissijaismääräys, joka käsittää kaiken L:lle siirtyneen omaisuuden (ns. vallintatestamentti) Esimerkkejä: - “Puolisoni kuoltua on omaisuuteni menevä X:lle” - “Meidän kummankin kuoltua on omaisuutemme jaettava perillistemme kesken” 3) Testamentin tulkinnasta ei muuta johdu.

PK 12:1:n soveltamisen seurauksia Testamentin toissijaissaaja on samassa asemassa kuin toissijaiset perilliset PK 3 luvun mukaan. Myös lesken määräämisvalta järjestyy PK 3 luvun säännösten mukaan. Sovellettavaksi tulevat näin esim: Tasaosuusolettama Vastike- ja vaurastumissäännökset Lahjansaajan palautusvastuu Leskeä koskeva testamenttausvallan rajoittuminen.

PK 12:1:n synnyttämä erityisongelma: - rintaperillisille tehdyn lakiosasuorituksen huomioon ottaminen Tilanne: - P tehnyt omat rintaperillisensä sivuuttaen L:n hyväksi omistusoikeustestamentin, jossa on määrätty omaisuudelle toissijaissaaja X. - P:n kuoltua rintaperillinen vaatii lakiosaansa ja leski suorittaa sen hänelle. - Kysymys: Miten lakiosasuoritus otetaan huomioon, kun leski L:n kuoltua määrätään testamentin toissijaissaajalle (X:lle) kuuluvaa osuutta.

Ruotsalaisten lainvalmistelijoiden kanta: Otetaan lakiosasuoritus huomioon samalla tavoin kuin jos P olisi jo testamentissaan määrännyt vastaavan summan rintaperilliselle. Näin lakiosasuoritus pienentää toissijaissaajan suhteellista pesäosuutta, aivan kuten ulkopuolisen hyväksi tehty testamentti. Tämä käsitys hyväksytty myös Suomessa (KKO 1998:113).

Tehtävä 32 Lähtökohdat: - Sovellettavaksi tulee PK 12:1 - Selvitettävänä siis on, kuinka paljon A:n tulee saada lesken pesästä P:n testamenttiin sisältyvän toissijaismääräyksen nojalla. - Laskutapa: Otetaan L:n tekemä lakiosasuoritus huomioon, ikään kuin P olisi määrännyt vastaavan summan B:lle, C:lle ja D:lle jo testamentissa. - Kunkin rintaperillisen lakiosa: - ½ x 1/4 x (10 000 + 6 000) x ½ = 1 000* - Lakiosasuoritukset yhteensä = 3 x 1 000 = 3 000 * Lakiosa laskettu P:n avio-osasta

- L:n omistuksiin jäänyt “puolisoiden omaisuus” = Tehtävä 32 (jatkuu) - P:n jäämistö = (10 000 + 6 000): 2 - 3 000 = 5 000 - L:n omistuksiin jäänyt “puolisoiden omaisuus” = 10 000 + 6 000 - 3 000 = 13 000 Toissijaissaajan (A) suhteellinen pesäosuus = 5000 = 5/13 13 000 L:n pesän (26 000) jakaminen - A:lle ensin toissijaismääräyksen nojalla 5/13 x 26 000 = 10 000. - Loput 16 000 jaetaan tasan L:n rintaperillisten (A, B, C ja D) kesken, eli 4 000 kullekin. - Jos myös L olisi omassa testamentissaan ”suosinut” A:ta, sovellettavaksi tulisivat lisäksi lakiosasäännökset.

Huomautus tehtävän 32 johdosta Tehtävässä oletettu, että L on suorittanut lain mukaiset lakiosat. Mikäli lakiosasuoritukset poikkeavat lain mukaisista, joudutaan tämä ottamaan jollakin tavoin huomioon pesäosuuslaskelmassa Yleisen laskusäännön esittäminen vaikeaa Yksityiskohdista ks. Lohi: Ennakkoperinnöstä s. 194-196

E. Lesken uuden avioliiton oikeusvaikutukset Tilanne: Jäätyään leskeksi L on solminut uuden avioliiton U:n kanssa. Ongelmana: millä tavoin PK 3 luvun säännökset otetaan huomioon uuden avioliiton purkaantuessa?

1) Uusi avioliitto purkaantuu L:n kuoleman johdosta PK 3:6.1 Milloin eloonjäänyt puoliso on mennyt uuteen avioliittoon, on hänen kuoltuaan hänen avio-oikeuden alaisen omaisuutensa säästö ja yksityinen omaisuutensa tämän luvun mukaisesti jaettava ennen ositusta. Oikeuksien toteuttamisjärjestys: Lesken pesästä toteutetaan ensin toissijaisten perillisten oikeus; vasta tämän jälkeen uuden aviopuolison oikeudet. – Pätee myös esim. U:n PK 3:1a-oikeuteen. Toissijaisilla perillisillä etusijaoikeus myös suhteessa L:n rintaperillisiin.

2) Uusi avioliitto purkaantuu avioeron tai U:n kuoleman johdosta PK 3:6.2 Jos eloonjääneen puolison elinaikana toimitetaan ositus hänen ja hänen uuden puolisonsa tai tämän perillisten kesken, erotettakoon eloonjääneen puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöstä ja yksityisestä omaisuudesta ensiksi kuolleen puolison perillisten varalle omaisuutta niin paljon, että se vastaa sitä, mikä 1–4 §:n mukaan on heille tuleva.

PK 3:6.2:ssa tarkoitetusta ”erottamisesta” Erottaminen vain laskennallinen toimitus, jonka avulla taataan, ettei osituksella vähennetä L:n varallisuutta toissijaisten perillisten vahingoksi - Toissijaisten perillisten oikeus toteutuu reaalisesti vasta L:n kuoltua. PK 3:6.2:n noudattamatta jättäminen ei tee ositusta pätemättömäksi. Jos L suorittaa U:lle tai U:n perillisille liikaa tasinkoa, kyse on lahjasta, joka saattaa antaa P:n toissijaisille perillisille oikeuden saada vastiketta PK 3:3.1:n nojalla.

Tehtävä 33a Edetään seuraavassa järjestyksessä: 1) Pesäjako L:n pesässä (PK 3:6.1) P:n perillisten (=A:n) pesäosuus = ½ x 60 000 = 30 000. 2) Ositus L:n perillisten ja U:n kesken Osituksen piiriin jää L:n varoista: 60t - 30t = 30 000 Osituspuolten avio-osat = (30 000 + 20 000) : 2 = 25 000. - L:n perillisten on suoritettava U:lle tasinkoa 5 000 3) B:n perintöoikeus L:n jälkeen B saa perintöoikeutensa nojalla L:n jäämistön, eli 25 000

- Osituksen piiriin jää L:n varoista (40 t – 20 t) = 20 000. Tehtävä 33 b 1) Ennen kuin toimitetaan ositusta U:n perillisten ja L:n kesken, erotetaan L:n varoista omaisuutta niin paljon kuin tarvitaan P:n toissijaisten perillisten oikeuden toteuttamiseksi (PK 3:6.2). Erotettavaksi tulee ½ x 40 000 = 20 000. 2) Ositus - Osituksen piiriin jää L:n varoista (40 t – 20 t) = 20 000. - Osituspuolten avio-osat = (20 t + 60t) : 2 = 40 000 - U:n perillisten suoritettava L:lle tasinkoa 20 000. 3) B:lle kuuluu perintönä U:n jälkeen 60 000 – 20 000 = 40 000.